Sanonta ”Olet mitä syöt” pitää erinomaisesti paikkansa. Vielä seitsemän kuukautta sitten ruoka saneli päivärytmini. Elin kellon ja ruoka-aikojen mukaan. Jos en saanut ruokaa säännöllisesti, kirjaimellisesti kuolin nälkään. Ruon jälkeen vatsa turposi ja vatsanväänteet vaivasivat. Mahani oli kaiken kaikkiaan suuri murheenkryyni. Aina sai miettiä, mitä uskaltaa syödä ja missä on lähin vessa. Mitään lääketieteellistä vikaa vatsastani ei kuitenkaan löytynyt.
Keväällä siirryin pikkuhiljaa puhtaamman ja herkuttomamman ruokavalion kautta kokonaan ketogeeniseen ruokavalioon. Ketogeenisessä ruokavaliossa hiilihydraattien määrä on minimissään. Ruokavalio koostuu pääasiassa hyvistä rasvoista ja sopivasta määrästä proteiinia. Näin elimistö alkaa käyttää rasvaa energianlähteenä ja tuottamaan ketoaineita. Tilaa kutsutaan ketoosiksi. Tätä ei pidä kuitenkaan sekoittaa diabeetikoille vaaralliseen ketoasidoosiin.
Aihe on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen ja lehdistä löytyy monia artikkeleja ihmeellisestä ketodieetistä. Henkilökohtaisesti koen, että keto ja dieetti eivät syvimmillään sovi samaan lauseeseen. Toki, jos pudotettavaa on paljon, on kiloista mahdollista päästä pelottavankin nopeasti. Keton myötä ajatusmaailma ruokaa kohtaan muuttuu. Entisenä kasvissyöjänä koen, että hyvin tuotettu liha ja kasvikset ovat ihmisravinnon perusta. Siihen ei kuulu se höttöpaska, mitä nopeasti mikrossa lämmitetään.
Parasta ketogeenisessa ruokavaliossa on se, miten kokonaisvaltaisesti se parantaa elämänlaatua. Ensimmäiseksi lähtee väsymys. Veren insuliinitasot kun eivät nouse ja laske syötävän hiilihydraatin ja sokerin sanelemana. Ihosta tulee silkkisen pehmeä ja selluliitit alkavat sulaa. Ketogeenisella ruokavaliolla olevan henkilön voi myös melkeinpä tunnistaa kasvoista. Puhtaus ja raikkaus loistavat, hiilarien aiheuttama pöhötys katoaa.
Ja se ainainen nälkä, se on poissa! Kuin myös vatsavaivat. Ruoka ei enää määritä päivieni sisältöä. Usein joudun venyttämään ruokatauolle lähtöä, koska ei vain ole nälkä. Kuusi kertaa päivässä syöneelle riittää nykyään kolme ateriaa. Rasva hidastaa ruoansulatusta ja pitää nälän tunteen kauemmin poissa.
Käytännössä ruokani koostuu suuresta määrästä kasviksia ja sopivasta kasasta kananmunia, lihaa, kanaa tai kalaa. Rasvaa, kuten voita ja oliiviöljyä on helppo lisätä ruokaan kuin ruokaan. Ja rasvakahvit hurmaavat ensikulauksella. Ruoka on yksinkertaista, puhdasta, helppoa ja nopeaa valmistaa. Ja kyllä, karkit, sipsit, viljat, riisi ja peruna, niitä en enää syö. Joskus jotain makeaa haluaa maistaa, mutta varsinaisesti sitä ei tee enää edes mieli. Ja sallituista syrjähypyistä seuraa vain huono olo.
Nykyiset ruokailutottumukset koostuvat valitettavan usein runsashiilihydraattisista ultraprosessoiduista pika- ja valmisruuista, virvoitusjuomista ja makeisista. Viljatkaan eivät ole kuten ennen vanhaan ja kasvisproteiinivalmisteet täynnä keinotekoisuutta. Nämä kaikki aiheuttavat niin lapsille kuin aikuisille insuliiniresistenssiä eli insuliinin aineenvaihduntahäiriötä. Pinnalla oleva uniapnea, kohonnut verenpaine, lihavuus ja masennus ovat insuliiniresistenssin oireita.
Ketogeenisella ruokavaliolla pystyy vaikuttamaan moniin sairauksiin, kuten diabetekseen ja korkeaan kolesteroliin. Harvat lääkärit uskaltavat kuitenkaan astua lääketehtaiden varpaille. Ruokavaliota hoitomuotona ei voi hyväksyä, koska silloin lääkebisneksistä jäisi valtaisat voitot saamatta.
Heli Laaksonen
toimitusjohtaja