Rakennustyömailla elämänuransa tehnyt Ahti Lemberg rakensi viimeiseksi kohteenaan itselleen ja puolisolleen Marja Lembergille uuden kodin. Komea kaksikerroksinen talo valmistui 2015 korkealle paikalle Kirkonmäelle. Kesällä puiden ollessa lehdissä talo on aivan luonnon keskellä.
– Jäin eläkkeelle kun sain rakennettua tämän talon valmiiksi. Mietin, että kyllä minun pitää vielä yksi talo tehdä, vaikka eläkeikä jo alkoi lähestyä. Samaan aikaan tämän kanssa tein saneerauksia Somerolla kerrostaloihin, ja Veljekset Tammi teki niihin putkityöt.
– Paijan Eija tämän talon piirsi. Hänellä oli meille valmis ehdotus, johon tehtiin joitakin pieniä muutoksia, niin kuin tapana on.
Edellisestä omasta kohteesta oli kulunut jo aikaa, sillä entinen koti valmistui Linjatielle vuonna 1975. Tosin siinäkin välissä olivat kesämökin rakentamiset ensin Räyskälään ja vuosituhannen vaihteessa Levo-Patamolle Somerniemelle.
Vuosikymmenten aikana rakentaminen on muuttunut monin tavoin. Edellinen talo tehtiin Arava-lainalla, kuten moni muukin talo tuohon aikaan Somerolla. Rakennustarpeiden saaminen ei aina ollut helppoa, kun alalla elettiin vilkasta aikaa koko Suomessa.
– Ei ollut saatavilla kuin yhtä mallia tiiliä, joten valinta oli helppoa. Toista on nykyisin. Taloon oli pakko tehdä piilorännit ja totta kai koko katto piti rakentaa sitten aikanaan uusiksi ja laittaa tilalle harjakatto.
Nykyisin talot rakennetaan vapaarahoitteisina. Vielä viime vuosituhannella Somerolla oli mahdollista rakentaa omakotitaloja jopa myyntiä varten, mutta viimeistään edellinen lama muutti kaiken.
– Nyt jos tänne talon rakentaa, niin siihen pitää itse jäädä asumaan. Niin kuin mekin olemme päättäneet täällä, ja joka toteutui samalla tavalla edellisessäkin kodissa.
Rakennusalan osaamisen lähtöportit Ahti Lemberg naulasi Forssan ammattikoulussa. Koti jäi Ruunalaan. Sisaruksia oli kaikkiaan kuusi, mikä oli siihen aikaan suhteellisen normaalin kokoinen pesue. Ahti Lembergin isä on kuollut, mutta 93-vuotias äiti asustelee edelleen reippaana yksikseen.
– Siihen aikaan ammattikouluun mentiin sille linjalle, mihin oli mahdollisuus ja oli tilaa. Sähkölinja oli täynnä ja autoalakin vähän kiinnosti, mutta rakennuspuoli kiinnosti kuitenkin enemmän.
Hommia riitti koulun jälkeen aina siihen asti kuin niitä teki. Työpulasta ei tarvinnut milloinkaan kärsiä.
– Se on sellainen elämänala, että ainakin ulkona saa olla. Talvi on aina vähän hankala, mutta välillä pääsee sisätöihinkin.
Ensimmäinen työpaikka oli kerrostalotyömaa Osuuskaupan vieressä Somerolla ja sitten kutsui Helsinki. Pieni pätkä kului myös metallityöpajassa, mutta se ei maistunut.
– Kesäkatu 2:een rakennettiin Ylen toimitalo. Se on jäänyt mieleen uran varrella komeana työmaana ja komeahan se on edelleen. Inkoonkatu 2:ssa oli kerrostalotyömaa ja siellä ollessa tapasimme Marjan kanssa 1968. Sitten seurasi monta vuotta Espoon Olarin rakentamista, ja me asuimme Marjan kanssa Otalammella.
Vuonna 1970 syntyi esikoinen ja toisen ja kolmannen pojan välissä tultiin Someron Linjatielle. Ahti Lemberg kävi rakennushommissa Åminneforsin ja Koverharin rautatehtaiden rakennustyömailla ja sen jälkeen tuli vuoroon Päijännetunneli. Työnantajana oli Mynämäen Maanrakennus, jossa oli töissä kymmenkunta muutakin somerolaista. Vaimo rupesi perhepäivähoitajaksi.
– Kalliomäkeen Oittiin tehtiin voimalaitos, joka nosti vettä Riihimäelle ja Hyvinkäälle. Työmaa oli 90 metriä kallion sisässä ja sinne tehtiin turbiini ja pumput. Maan sisässä meni kaksi kesää ja yksi talvi.
Yksityisyrittäjyyden aika koitti 1981, kun perustettiin Somerrakenne ky yhdessä Veli Hännisen kanssa. Topi Hagelberg ja veli Ilkka Lemberg tulivat mukaan maailmalta töihin.
– Piti tehdä Kumi ja Puun laajennus, josta tuli firman ensimmäinen työmaa. Tehtiin urakkasopimusta kellarissa, kun Kuisman Heikki kysyi, että minnekäs ne rahat pistetään. Piti olla yksi paikka, koska Heikki ei halunnut palkollisia töihin. Niin firma oli pakko perustaa. Me keksittiin siinä yhdessä firmalle nimi ja pistettiin paperit vetämään.
– Hännisen Velin kanssa olimme tunteneet jo Helsingin ajoista asti. Mutta hänkin tuli Somerolle, koska veri veti synnyinsijoille meitä molempia.
Someron Rakennuskonevuokraamo tuli neljä vuotta aloittamisen jälkeen ”kylkiäisenä” mukaan, kun firman piti ruveta hankkimaan yhä lisää koneita ja tarvikkeita. Kaikkea ei kannata hankkia pelkästään itseä varten. Samalla täyttyi myös valmis markkinarako Somerolla.
Parhaimmillaan Somerrakenteella oli töissä 15 miestä.
Vuonna 1992 oli vuorossa Tasalan eli Hämeenportin osto, josta tehtiin oma osakeyhtiö. Hellin Laine alkoi jatkaa ravintolanpitoa Satumaa-nimellä. Olli Raitaselle rakennus myytiin korjattuna 2010 paikkeilla.
– Huittisten Hullu Mies meni konkurssiin ja sieltä ostettiin Somerolle kaikki irtaimisto, kalusteet ja kylmäkoneet. Sisään jonottajat siirtyivät aikoinaan määrävälein vuoroin Seurahuoneelle ja Hämeenporttiin ja kumpikin ravintola pystyi toimimaan.
Eka-kiinteistöt myi 1997 vanhat Oraksen kiinteistöt Ahti Lembergille ja Soini Virolaiselle . Silloin paikalla toimi Siwa. Sen tilalle alettiin rakentaa uutta kauppaa Kiinteistö Oy Onnihalliin ja yli 300 neliön laajennus valmistui 2004. Virolainen luopui osuudestaan myöhemmin Anne ja Mika Pukkilalle , ja Lemberg on edelleen omistajana mukana kiinteistössä.
Ajanjaksoa edelsi toinen merkittävä tapaus, kun Veli Hänninen vuonna 1995 perusti Vahinkovaraston omaksi yrityksekseen, ja vuosi sen jälkeen lopetettiin Somerrakenne.
– Minä perustin Ahtijaakko Oy:n 1995 ja Lindholmin Eero osti konevuokraamon. Koska niin sanottu kattotakuu on rakennusalalla voimassa 10 vuotta, kesti Somerrakenteen lopettaminen 11 vuotta. Se on pitkä prosessi, jota monet eivät tule ajatelleeksi.
Ahtijaakon suurimmaksi rakennusprojektiksi muodostui Lotta-koti Tuusulanjärven rannalle. Kustannusarvio oli 21 miljoonaa euroa. Urakoista noin 80 prosenttia oli kuitenkin Somerolla.
Posti tuli vuokralle Onnihallin kiinteistökokonaisuuteen 2000 ja on ollut sen jälkeen pitkäaikainen vuokralainen.
– Viljavarastot ja muut vanhat Oraksen rakennukset purettiin Härkätien pihasta. Se oli aika tömäys, kun korkea savupiippu rojahti maahan. Varastorakennus purettiin 2014 ja loppu pihasta asvaltoitiin viime kesänä.
Someron viime vuosien kehitys ei vaikuta Ahti Lembergin silmiin hyvältä.
– Jotakin pitäisi keksiä, jotta muuttoliike saataisiin kääntymään. Mutta millä senkin tekee, kun tehtaita ei enää kukaan perusta. Entisetkin karkaavat ulkomaille. Pitäisi perustaa uusi Supercell, sillä tuntuu menevän hyvin, Lemberg naurahtaa viime päivien verouutisille.
– Mutta on se hyvä, että joku sitä rahaa tuo Suomeen. Se raha on melkein yksinomaan peräisin maailmalta.
Vuosien karttuminen on mennyt sujuvasti.
– Kun uusi vuosikymmen vaihtuu elämässä, niin aina sen jollakin tapaa huomaa kropassa. Esimerkiksi ketteryys rupeaa häviämään pikkuhiljaa jo 30:n jälkeen. Onneksi on edelleen aika hyvässä kunnossa. On terve, eikä ole tarvinnut syödä lääkkeitä.
henkilö
Ahti Aarno Arpia Lemberg
syntynyt 10.11.1949 Somerolla Ruunalassa
vanhemmat Erkki Lemberg Someron keskustasta ja Aila, o.s. Rautio Pajulasta
sisarukset vanhimmasta nuorimpaan, Liisa Hanhikari, Seija Raitanen, Ahti, Ilpo, Aulis ja Ilkka
puoliso Marja Lemberg, o.s. Kettunen
lapset Tomi s. 1970, asuu Somerolla, Kimmo 1972, asuu Perttelissä ja Jaakko 1979, asuu Helsingissä
lapsenlapsia kolme: 11-, 10- ja 8-vuotiaat
rakennuskohteita: Someron paloasema, Muijalan päiväkoti, rivitaloja ja kirjasto Kiikalaan, Arskametallin edellinen laajennus, Larpan alueen kaikki Sato-Tasolle rakennetut punaiset rivitalot, Rankkula ykkösen kolme rivitaloa, Someron Lämpöä vastapäätä sijaitsevat kolme rivitaloa
harrastukset keilailu ja mökkeily