Vuosi sitten Someron seurakunnan talousarviossa oli 29 000 euron alijäämä. Talouspäällikkö Kirsi Parviaisen mukaan tänä vuonna mennään plussalle.
Ensi vuoden talousarviossa vuosikate painuu poistojen jälkeen noin 126 000 alijäämäiseksi. Sekin on hyvä suoritus verrattuna vuodelle 2018 tehtyyn budjettiin, jossa vuosikate oli yli tuplasti isompi, miinus 270 000 euroa. Tilanne korjattiin hajanaisten pienempien metsäpalstojen myynneillä, joista seurakunta keräsi 110 000 euron myyntivoiton.
– Nyt näkyy tilanne kun metsänmyyntituloja ei ole, niin palaamme ihan selkeästi miinuspuolelle. Vuoden 2017 budjettiin nähden tilanne on parempi, kun olemme saaneet lukuja nipisteltyä.
– Meillä talousarviot ovat, kuten kaupungillakin, tehty löyhemmin, mutta toteutuma saattaa olla huomattavasti parempi ja tilanne on huomattavasti positiivisempi. Budjetti ei ole niin tiukkaan vedetty ja ehkä kaikki ei toteudu, Kirsi Parviainen luonnehtii tilannetta.
Hän arvelee, että vuosikate tulee jäämään poistojen jälkeen plussalle tänä vuonna noin 179 000 euroa. Ilman metsäkauppaa tilanne olisi ollut aivan toinen. Meneillään on hetkellinen hyvä vuosi. Ensi vuonna vuosikate on menossa miinukselle 4 800 euroa, kun toteutuma 2017 oli 185 000 plussalla.
– Mietin siinä pitkän aikaa ja raavin päätäni, että minä en sitä viittä tonnia saa sieltä pois plussalle, joten ajattelin että olkoon. Luotan sen kääntyvän plussalle, Parviainen naurahtaa.
Tältä vuodelta verotulot alittuvat noin 40 000 eurolla talousarvioon nähden. Tuloverorekisterin takia kirkollisverotilitykset laahaavat perässä
– Kukaan ei tiedä, koska tilanne palautuu. Se vaikeutti tulevan vuoden pohdintaa, kun ei tiedä mikä on toteutuma. Tilanne on sama muuallakin, mutta verottaja pyrkii saamaan kirittyä, mitä on jäänyt maksamatta. Uusi ennakonpidätysmenettelyn muutos myös aiheuttaa epätietoisuutta.
– Toisaalta kirkkohallitus arvioi, että kirkollisverotulot vielä muutaman vuoden nousevat ja notkahdus on vasta tulossa.
Myös työllisyystilanne on parantunut. Se on Parviaisen mukaan Someron kaltaiselle paikkakunnalle plussaa, koska kirkkoon kuuluu yli 80 prosenttia väestöstä.
– Isommat paikkakunnat eivät voi sanoa näin, sillä pääkaupunkiseudulla kirkkoon kuuluu noin 50 prosenttia ihmisistä. Meille isomman maailman trendit tulevat hitaammin, mutta ei me niiltä välttymään päästä. Ehkä täällä koetaan seurakunnallinen toiminta tärkeäksi ja läheisemmäksi.
Veroprosentin nosto on harkinnassa ensi vuonna, eli vuodelle 2012. Sitä tullaan tarvitsemaan alijäämien kattamiseen. Esimeriksi 0,1 prosentin nosto merkitsisi noin 20 000 euroa. Veroprosentin säilyttäminen ensi vuonna nykyisenä vahvistettiin Someron seurakunnassa 2. lokakuuta.
– Siitä on jo aikaa, kun 2010 kirkollisvero nostettiin 1,5 prosentista nykyiseen 1,65:een. Kirkkohallitus suosittaa, että tehdään isompi korotus silloin kun se tehdään, kuin että nostoja tehtäisiin joka vuosi.
Kulutavoitteesta seurakunta jää vajaa 24 000 euroa ja toimintatuotot vähenevät noin 160 000 euroa. Suureen eroon ovat syynä edellä mainitut metsäkaupat sekä kaupungilta saamatta jäävä 40 000 euron meno perheneuvojan henkilöstömenoihin.
Investointipuolella jäätiin tänä vuonna alle 100 000 euron, mutta ensi vuonna menee yli. Suurimpana menokohteena on Somerniemen seurakuntatalo.
Myös Someron kirkontornin rapautuvien ja putoilevien tiilien sekä kolmen tornin kattojen osalta pitää laatia korjaussuunnitelma. Näiden korjausten ajankohta on aikaisintaan 2021.
– En edes tiedä, kuinka paljon kuparilevyt torniin maksavat, eikä myöskään tiiliseinien korjauksien hinnasta ole tietoa, ennen kuin ensi vuonna sitä selvitetään. Hinta voi olla sata tai viisisataa, taikka jopa miljoona euroa. Kupari on arvokasta ja seinien korjaustavasta puolestaan meillä ei ole vielä mitään tietoa, Kirsi Parviainen huomauttaa.
Tornin verkottaminen on turvallisuusasia. Työ tehdään mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana. Siitäkään ei ole vielä tietoa, asennetaanko verkot mahdollisesti vaakasuuntaisina vai tornin seiniä vasten sen ympärille.
Kirkon laivaosan peltikatto on osoittautunut parempikuntoiseksi, kuin vielä jokin aika sitten oletettiin. Huoltomaalaus riittää seuraavaksi.
Korjauskustannusten kattamiseksi kirkkohallitukselta voidaan saada rakenneavustusta. Määristä ei ole vielä tietoa, sillä ne ovat kohdekohtaisia. Lisäksi valtio myöntää vuosittain seurakunnille avustusta kulttuurihistoriallisten rakennusten korjauksiin ja ylläpitoon.
– Sen määrä on 164 000, joka ei tällaisissa korjauksissa riitä mihinkään. Summa perustuu kunnan jäsenmäärään, joka on siten Someron osalta laskeva.
Somerniemen muistolehtoalue on siunattu ja otettu nyt valmistuttuaan käyttöön. Ensi kesänä piispa siunaa Painion rannan ja kirkkorakennuksen väliin perustettavan sirottelualueen.
———————
Ensi vuoden investoinnit
- ajoleikkuri Somerniemelle, 17 000 euroa
- Somerniemen seurakuntatalon lisäeristys, ikkunat, ulkolaudoitus, maalaus 60 000 euroa
- Someron kirkon korjaussuunnitelma reilu 20 000 euroa
- Someron seurakuntatalon maalaus 15 000 euroa