Eino Nurmistosta, 29, on noussut Suomeen tunnettu vähemmistöjen puolesta puhuja. Tie Someron Terttilästä Turun kautta pääkaupunkiin on muokannut hänestä miehen, jonka kokemuksista syntyi kirja Homopojan opas . Suositun bloggaajan isovelimäinen opaskirja kertoo kattavasti suhteista ja seksistä. Kirja kannustaa olemaan ylpeästi oma itsensä ja neuvoo reippaasti myös seksin käytännön toimenpiteet.
Eino Nurmisto aloitti julkisen kirjoittajauransa Somero-lehdestä.
– Olin 12-vuotias, kun kirjoitin lehteen ensimmäiset juttuni, hän muistelee.
Yhteistyö lehden kanssa jatkui pitkään. Nurmisto kuvasi ja kirjoitti lehteen koko lukioajan ja vielä muutaman jutun lähdettyään opiskelemaan Turkuun.
Viime perjantaina hän palasi kotipitäjäänsä tuoreena kirjailijana.
– Enpä tiedä, oliko se sen ihmeellisempää tulla Somerolle kuin mennä muuallekaan puhumaan. Ehkä tuntui henkilökohtaisemmalta vain olla Somerolla, ei se että on kirjoittanut henkilökohtaista asioista, hän pohtii.
Nurmisto oli mukana Somerkirjan kirjailijatapahtumassa. Blogissaan hän hehkutti kotipitäjänsä kirjakauppaa jo aiemmin, heti kirjan ilmestyttyä:
”Kotikyläni Someron kirjakauppa Somerkirja myi kirjaa jo eilen! Se on ihanaa ja imartelevaa – kotikylällä kirjaa siis myydään jo ennen kuin edes kustantaja sai käsiinsä minulle kuuluvia tekijänkappaleita.”
Helsingin Kalliossa asuva multilahjakkuus on tänä päivänä vähemmistön asioista kirjoittava sisällöntuotannon sekatyöläinen.
Esimerkiksi Nurmiston vuonna 2010 perustama Tämän kylän homopoika on Suomen ensimmäinen gaylifestyle-blogi ja Suomen paras lifestyle-blogi 2015 ( The Blog Awards Finland ).
Viime aikoina Nurmisto on tehnyt useita töitä Ylelle. Hänen sosiaalisen median asiantuntijuuttaan on hyödynnetty muun muassa Uuden Musiikin Kilpailussa ja Goals -nimisessä Instagram-draamassa. Hän oli myös toimittamassa Ylelle Aikuiset -sarjaan pohjautuvaa podcastia. Sarja löytyy Areenasta.
Kirjoittamisen lisäksi hän on toiminut vuosia valokuvaajana.
– Aika yllättävästi on tässä matkan varrella tullut ilmi, että osaan tehdä monenlaisia asioita. Toisaalta, en ole minkään asian mieletön talentti, mutta ihan hyvä monessa asiassa, Nurmisto muotoilee.
– En osaa kuvitella itseäni perustöihin. En ole ikinä tehnytkään mitään päivätyötä. Ainoastaan pari projektiluontoista työtä on ollut kuukausipalkkalaisena.
– Samaan aikaan olen pelokas ja kauhuissanikin, että hetkenä minä hyvänsä tämä kaikki voi loppua. Tekemisen kannalta mulle sopii vapaa freelancerius, mutta taloudellinen epävarmuus ajaa joskus hulluuteen. No, pitkään olen tällä tiellä ollut, kai sitä elämässä selviää. Tällä tiellä mennään.
Eino Nurmisto kertoo miettineensä Homopojan opas -tyyppisen kirjan kirjoittamista jo pitkään.
– Yllättäen noin vuosi sitten kustantaja (Otava) otti yhteyttä ja pyysi sellaista tekemään.
– Kirjassa on mun omia kokemuksiani maailmasta, mun havaintojani. Se ei ole objektiivinen tietokirja, vaikka tietokirjallisuuden kategoriaan meneekin.
– Paljon on myös yleismaailmallisia asioita. Se ei sinänsä ole homojen kirja, vaan ihmisyydestä laajemmin kertova kirja.
– Itselleni tuntuu luonnolliselta sekä itsestäänselvyydeltä puuttua maailman epäkohtiin.
Pisin luku on seksistä.
– Seksistä puhutaan paljon, mutta se on yleensä heteronormatiivistä ja yhdyntäkeskeistä. Muut ulottuvuudet sivuutetaan. Varsinkin poikien välisestä touhuamisesta ei puhuta. Siihen on olemassa jonkin verran järjestöjen toimesta tehty oppaita, mutta yleensä lähestymistapa on lääketieteellinen ja kuiva.
– Omassa kirjassani asia on lähes kädestä pitäen opastettu, mutta tyyli on rento ja helposti lähestyttävä. Kirja on mun näköinen, oma ääneni on läsnä.
Hän on ilahtunut siitä, että moni nuorten parissa työskentelevä ammattilainen on tullut juttusille ja kertonut, että kirja aiotaan ottaa myös opetuskäyttöön.
Nurmisto avautuu kirjassa hyvinkin henkilökohtaisista asioista.
– Se on mulle tavallaan sisäsyntyistä. Mulle ei ole ollut haittaa siitä, että puhun asioista avoimesti. Kun kirjoittaessa menee pelkojaan ja häpeää kohti, se vie eteenpäin ja tuottaa parhaan tuloksen.
– Kun pystyy rohkeasti ja häpeilemättä ottamaan hankalatkin asiat esiin, tulee kirjaan kosketuspintaa. Kädenlämpöinen ei resonoi.
Nurmisto on saanut kirjalleen todella paljon huomiota eri medioissa. Hän kertoo saaneensa myös paljon palautetta.
– Mulle on kantautunut ihanaa ja hienoa palautetta. On kerrottu, että kirja konkreettisesti auttaa elämää.
Helsingin Kirjamessuilla moni avautui Nurmistolle hyvinkin avoimesti.
– Eräs perheenäiti, jonka poika oli tullut vast´ ikään kaapista, puhui omista ja lapsensa tuntemuksista. Hän kertoi kirjan avanneen ajatuksia ja auttaneen asian käsittelemisessä. Hän puhui kauniisti, ettei ollut järkyttynyt asiasta, eikä se ollut edes ongelma. Hän ei vain osannut ajatella tällaista mahdollisuutta. Hän totesi, vaikka tiesi sen kuulostavan pahalta, että lapsen syntyessä usein ajatellaan, että terve lapsi on automaattisesti myös hetero.
Elämä Somerolla muokkasi Eino Nurmistoa todella paljon.
– Jotkut asiat nuoruudessa olivat vaikeita. Toisaalta ne ovat kasvattaneet mua.
– Olenko muuttunut? Olenkohan paras ihminen arvioimaan muutosta. Siitä on puolet elämästäni aikaa, kun olin kukkeimmassa teini-iässä. Olen kasvanut aikuiseksi. Olen oppinut, että teini-iän pelot ja ahdistukset eivät ole pysyviä eivätkä välttämättä todellisia. Nyt on perspektiiviä katsoa asioita. Teini-ikäisenä oli hirveä ajatus, että jonkun asian kanssa menee peräti vuosi.
– Entä kun olen 50- tai 70-vuotias, ajattelen varmasti eri lailla tämän ikäisestä ihmisestä kuin nyt.
– Kirjan tekemisessä monessa kohtaa hirvitti, että vaikutan opettavalta sedältä nuorten mielestä. Olenko liian kaukana nykyteinien ajattelusta? Pääsin kuitenkin onneksi pelkotilasta yli.
– Olen oppinut menemään oman fiiliksen mukaan. En enää uhraa aikaa muualta tulevaan negatiiviseen ajatukseen. Mitä muut ajattelevat, se ei enää ole mun juttu.
Nurmisto on jo aloittanut uudenkin kirjan kirjoittamisen. Nyt on vuorossa romaani, jota sitäkin kustantamo pyysi.
– Sellainen kasaan keittäminen on käynnissä, mutta sillä ei ole aikataulua.
– En tiedä, mitä maailmassa tulevaisuudessa tapahtuu. Itselleni kaikki isommat projektit ovat tulleet niin, että on pyydetty niitä tekemään.
Jokin aika sitten Nurmisto hankki omien sanojensa mukaan ”kohtuuttoman kalliita uusia kuvausvehkeitä”, joten enkä sekin puoli hänen osaamisestaan nousee taas paremmin esiin.
– Tämän kylän homopoika -blogi on ja pysyy, vaikka blogit eivät enää niin keskeisessä asemassa olekaan. Itsekin keskityn enemmän Instaan (IG: tamankylanhomopoika ). Ja muutkin omat some-kanavani voivat hyvin.
– En tee asioita tekemisen vuoksi, vaan siksi, että haluan tehdä. Keskityn töihin, joihin on syvempi kiinnostus. En siis kirjoitakaan vain kirjoittamisen vuoksi, vaan silloin, kun on oikeasti painavaa asiaa, jonka haluan purkaa.
