Vaihde kääntyi tiukassa äänestyksessä
Vääntö urheilukentän tarpeellisuudesta jatkui vaihteeksi teknisessä lautakunnassa, joka päätyi kannattamaan liki 1,6 miljoonan euron suuruista investointia. Päätöstä edelsi kuitenkin hyvin tasainen äänestys.
Lautakunta päätti, että hankesuunnitelman rinnalla tehty vaihtoehtoinen suunnitelma on kustannustehokkuudeltaan ja käyttökestoltaan toimivin ratkaisu hankkeen toteuttamiseksi.
Suunnitelmassa hyödynnetään huoltorakennuksena entistä lukion väistötilaa eli Solua. Hankkeen kokonaiskustannus, joka sisältää urheilukentän peruskorjauksen, uuden katsomon rakentamisen sekä Soluun toteutettavan huoltorakennuksen, on yhteensä 1,59 miljoonaa euroa. Arvioitu valtionavustus on 477 000 euroa.
Tekninen johtaja Marko Mäkinen sorvasi esitykseensä ehdon. Mikäli valtuusto hyväksyy hankkeen määrärahat siten, etteivät ne mahdollista teknisen lautakunnan hyväksymän suunnitelman toteutusta, hankkeen suunnittelu on käynnistettävä uusiksi valtuustossa tehtävän uuden määrärahapäätöksen mukaisesti.
Ehdon taustalla on kaupunginhallituksen päätös varata talousarvioehdotuksessa ensi vuodelle 50 000 euroa suunnitteluun ja toteutukseen vuosille 2021–2022 yhteensä 200 000 euroa.
– Valtuuston täytyy antaa uudet ohjeet, millä tavalla remonttia suunnitellaan, jos liikkeelle lähdetään kyseisellä tavalla. Ainakaan minulla ei ole tietoa, mitä sinne suunnitellaan. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että remontteja ei kannata käynnistää tuolla 200 000 euron määrähalla. En edes tiedä, mitä sillä summalla pitäisi tehdä. Ehdotukseni on, että se on joko tuo, jota esitetään, taikka sitten hanketta ei käynnistetä, Marko Mäkinen selvittää syntynyttä tilannetta.
Asia meni äänestykseen. Riitta Lehtinen (sd.) esitti, että tekninen lautakunta ottaisi asiaan kantaa vasta kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen jälkeen. Häntä kannatti Jukka Lehtilä (sd.).
Äänestyksen tulos oli 4–4. Mäkisen esitys tuli hyväksytyksi, sillä lautakunnan puheenjohtajan Juha Salon (kesk.) ääni ratkaisi. Mäkisen esityksen kannalla olivat Salon lisäksi keskustan Outi Laine ja Mikko Älli sekä perussuomalaisten Harri Känkänen.
Lehtilän ja Lehtisen ohella vastaehdotuksen puolesta äänestivät kokoomuksen Henry Seppälä ja Anne Teräväinen. Yhdeksänjäsenisestä lautakunnasta poissa oli Sirkku Kankaanpää (kesk.).
– Suunnitelmissa Solusta on nyt laadittu hanketta varten tilaohjelman mukainen pohjakuva. Katsotaan sitten mitä valtuusto päättää. Noin 30 prosenttia Solusta jää sivistystoimen käyttöön ja loppu tulee yleisurheilulle toimitsija-, sekä sosiaali- ja varastotiloiksi. Muita varastorakennuksia urheilukentällä on entuudestaan kolme.
Jos uusi, alta auki oleva katsomo tulee, sen alle voisi rakentaa uutta kylmäsäilytystilaa. Etusuoralle tulisi kahdeksan juoksurataa ja jalkapallokenttä tehtäisiin kansainväliset mitoitukset täyttävänä täysimittaisena. Myös uusia suorituspaikkoja tulisi.
Kentän korjauksen osuus kustannusarviosta on noin 950 000 euroa, huoltorakennuksen muutostyöt 250 000 ja katsomo noin 400 000 euroa. Jokaiselle näistä haettaisiin erikseen valtionavustusta. Somerolaisilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia myös teräsrakenteisen katsomon rakentamiseen.
Mäkinen veikkaa , että hanke menee valtuustossa kovan keskustelun jälkeen äänestykseen.
– Ymmärrän kyllä keskustelun ihan täysin. Täällä oloni, 10 vuoden aikana Somerolla on laitettu investointeihin karkeasti 45 miljoonaa rahaa. Siksi keskustelua nyt käydään, mihin jatkossa tullaan panostamaan.
– Takana on, kuten tiedämme, tosi isoja hankkeita. Juuri ennen tänne tuloani remontoitiin Joensuun koulua ja oli päiväkodit, mitkä tulevat 45 miljoonan päälle. Tarkkaan pitää miettiä, mihin euroja käytetään, Mäkinen jatkaa.
Urheilukenttähankkeen kustannusarviossa on hyvin vähän nipistettävää. Jos luotetaan harvempaan salaojitukseen, voidaan säästää noin 10 000 euroa. Jos pääsuora toteutetaan kuusirataisena, säästyy 30 000 euroa.
Nykyisen katsomon kunto on heikko. Mäkisen mukaan alapuoliset tilat ovat välttävät, paikoin huonossa kunnossa.
– Myös katsomon kantavat rakenteet näyttävät huonolta. Ongelmana on, että istuinosan alla on peltikate, jonka alta puuttuu aluskate. Kondenssiveden takia alapuolella olevat kantavat puurakenteet ovat märkänä.
– Joka tapauksessa katsomolle pitää jotakin, jollakin aikavälillä tehdä. Jos remontti nyt jätetään tekemättä, se tulee vastaan joka tapauksessa muutaman vuoden päästä, eikä silloin todennäköisesti ole käytettävissä valtiontukea.
– Tuntuu ristiriitaiselta, että nyt jätettäisiin tekemättä ja muutaman vuoden päästä oltaisiin taas tekemässä. Se on nyt vähän niin, että mihin halutaan satsata.
Alkuperäisessä 2,7 miljoonan euron hankesuunnitelmassa huoltorakennuksen rakentaminen on arvioitu vähän yli miljoonaksi euroksi ja konehallin osuus oli lähes 400 000 euroa.
– Käytännössä 1,5 miljoonaa on korvautunut Solu-ratkaisun 250 000 eurolla.
Tällä hetkellä Solussa on nuorisotoimen ja Somero-opiston tiloja. Jatkossa niiden olisi löydettävä kokoontumispaikka muualta.
– Tällä ratkaisulla Solu saa olla määräaikaisella luvalla siinä vuoteen 2023 asti. Rakennus on kaavanvastainen. Jos rakennuksen pääkäyttötarkoitus on urheilukenttä, rakennus saa siinä olla. Solu on aikoinaan rakennettu pysyvän rakennuksen määräysten mukaan, Marko Mäkinen muistuttaa.