Kiiruun koulukeskuksessa koettiin ahaa-elämyksiä, kun Someron lukion opiskelijoille saapui puhumaan Ponder Nobs oy:n yrittäjä Petri Rajaniemi . Jo puheen alussa Rajaniemi teki yleisölle selväksi, että hänen kertomansa asiat sisältävät kärjistyksiä, mutta hän ei halua silti niillä ketään loukata.
Puhe herätti osassa kuuntelijoista niin paljon ajatuksia ja tunteita, että osa opiskelijoista kävi puheen päätyttyä halaamalla kiittämässä Rajaniemeä.
Rajaniemi itse ei mittaa onnistumistaan sillä, että puheen jälkeen yleisö on sitä mieltä että: ”Olipa fiksu kaveri”. Hänelle tärkeämpää on se, että puhe saa yleisön ajattelemaan.
– Koen onnistuneeni silloin, kun käy ilmeiseksi, että yleisö on onnistuneesti kyseenalaistanut omaa entistä ajatteluaan. Silloin pajatso kilahtaa, Rajaniemi kuvailee.
Twitterissä Rajaniemi kuvailee itseään sanoin: thinker, writer, speaker, advisor (ajattelija, kirjoittaja, puhuja, neuvonantaja).
Hän ei pidä pelkän puhuja-tittelin käyttämisestä, koska hän kokee sen kertovan alakanttiin siitä, mitä hän oikeasti tekee. Hän ei koe olevansa tulevaisuustutkija, vaan enemmänkin nykyisyysselittäjä. Maailman kaikenpuolinen kaoottisuus on Rajaniemen mukaan tällä hetkellä hyvin vahvasti ihmisten kokemuksissa ja hän pyrkii saamaan ihmiset ymmärtämään tai ainakin sietämään sitä kaoottisuutta.
Rajaniemen juttu, hänen omin sanoinsa on se, että hän puhuu todella erilaisille ihmisille mitä erilaisimmissa tilanteissa. Toisena päivänä hän puhuu pörssiyhtiön johtoryhmälle toimintaympäristöanalyysiin tai asiakasymmärrykseen liittyen ja seuraavana päivänä pitää motivaatiopuhetta lukiolaisille.
Rajaniemen mukaan 95 prosenttia Suomessa pidettävistä puheista on niin sanottuja asiantuntijapuheenvuoroja, joissa oman alansa asiantuntija käy kertomassa alastaan yleisölle. Rajaniemi itse ei tee niin, eikä hänellä ole perussettiä. Hänen jokainen puheensa on yksilöllinen ja valmistettu ainoastaan kyseistä tilaisuutta varten.
Rajaniemestä se, ettei hänellä ole perussettiä, on myös helpompaa hänelle itselleen.
– Jos miettii työn tekemistä, niin en todellakaan jaksaisi sitä, että mulla ois perussetti ja kiertäisin jollain farmariautolla ympäri Suomea heittämässä saman räpin. Nauha vaan pyörisi ja itse miettisin mielessäni sitä, että mitäs tänään syötäisiin. Se ei olisi ihmisarvosta elämää. Mulle se juttu on just tää efekti, mikä näillä räätälöidyillä puheilla saadaan aikaan. Se on se, mikä motivoi mua tekemään tätä, Rajaniemi avaa.
Rajaniemi kokee tärkeäksi, että sai lukiolaisille pitämässä puheessaan otettua esiin M. Scott Peckin sitaatin: ”Once we truly know that life is difficult — once we truly understand and accept it — then life is no longer difficult. Because once it is accepted, the fact that life is difficult no longer matters.”
Rajaniemen omin sanoin se tarkoittaa sitä, että elämä on aivan jäätävää kuraa, mutta se on ihan ok. Se on diskriminoimatta täysin kaikilla aivan yhtä kuraa, vaikkakin eri aikaan ja erilailla. Tämä tulee ilmi varsinkin silloin, kun puhutaan elämän oikeasti isoista asioista, kuten terveys ja ihmissuhteet.
Rajaniemi ei tällä kuitenkaan väitä, etteikö huonosti toimeentulevilla olisi rankempaa kuin hyvin toimeentulevilla. Pointti hänestä on se, että elämä kokonaisuutena on luonteeltaan vaikeaa, mutta se on ihan ok. Kun sen hyväksyy ja ymmärtää, ei elämä enää ole niin vaikeaa. Se on se, mikä on hänen mielestään kaikista tärkeintä sanoa nuorille.
Rajaniemen mukaan häntä viisaammat ihmiset ovat aikoinaan sanoneet, että 30 on ihmiselle sellainen ikä, milloin sillä on ensimmäistä kertaa historia. Siihen asti eletään sitten, kun -elämää: ”Sit mä teen sitä ja sit mä teen tätä.” Kolmekymmentä on monesti sellainen ikä, missä ihminen ensimmäistä kertaa katsoo taaksepäin ja kysyy itseltään: ”Onko tämä mennyt ihan sillä tavalla kuin kaksikymppisenä ajattelin?”
Rajaniemen pitämä puhe oli osa Kolmas tulevaisuus -hanketta. Kyseinen hanke on osa lukion opetussuunnitelmaa ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto eli ESR. Hankkeen painopisteitä ovat muun muassa opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen ja työelämäyhteistyön kehittäminen.
Illalla Rajaniemi puhui ope- ja yrittäjätreffeillä. Aiheena oli muun muassa megatrendit, jotka voidaan Rajaniemen mukaan määritellä globaalissa maailmassa ilmenevinä suurina muutosprosesseina yhteiskunnallisessa, poliittisessa tai taloudellisessa kehityksessä. Tällöin näkökulma on tarkastella niitä suuria muutosilmiöitä, joita maailmassa näyttää parhaillaan tapahtuvan ja miettiä sitten niiden tulevaa kulkua ja merkitystä.
Väittämät tulevaisuudesta ja megatrendeistä illassa olivat, että taitojen merkitys kasvaa ja sosiaalinen pääoma korostuu. Luovuus synnyttää työtä ja hyvinvointia. Merkityksellisyys liiketoiminnassa ja johtamisessa korostuu. Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi.
Illassa etsittiin myös vastauksia siihen, millaista osaamista lukiolaiselta, yrittäjältä tai työntekijältä näiden megatrendien valossa tulevaisuudessa vaaditaan.