Someron Yrittäjät ja Someron Yrittäjänaiset saivat syyskokousvieraita kaupungintalolta. Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen , elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo , kehittämisasiantuntija Antti Leino ja tekninen johtaja Marko Mäkinen esittelivät konsteja, joilla voitaisiin varmistaa osaavan työvoiman saanti paikkakunnalla sekä lisätä somerolaisyrittäjien ja kaupungin yhteistyötä.
Kaupungintalon väki kannustaa yrittäjiltä yhteistyötä erityisesti nuorten kouluttautumismahdollisuuksien parantamiseen kotipaikkakunnalla.
Tätä varten Salon seudun koulutuskuntayhtymä on perustanut työelämäjaoston Somerolle. Jaoston tarkoitus on tehdä yhteistyötä kaupungin elinkeinopoliittisen työryhmän kanssa. Tällä halutaan samalla tiivistää kaupungin ja koulutuskuntayhtymän yhteistyötä. Ensimmäinen kokous on tammikuussa.
– Jos katsotaan Someron väestön kehitystä, on muuttotappiota noin parinkymmenen ihmisen verran vuodessa. Se tulee siitä, kun nuoret lähtevät peruskoulun tai lukion jälkeen muualle opiskelemaan, huomautti Leino.
– Joustavat koulutuspolut -hankkeen avulla pyritään siihen, että nuoret voisivat suorittaa ammatillisia opintojaan mahdollisimman pitkälti somerolaisyrityksissä, eikä heidän tarvitsisi muuttaa pois paikkakunnalta. Vetovastuu on tällöinkin oppilaitoksilla ja myös me olemme tukena, mutta nyt kaivataan yrityksiä, jotka olisivat valmiita tämän tyyppiseen yhteistyöhön.
– Jos saataisiin kymmenenkin nuorta pidettyä paikkakunnalla, se olisi huippuhieno juttu. Nyt etsitään ihan yksittäisiäkin nuoria ja yrityksiä, jotta saataisiin hyviä päänavauksia ja kokemuksia. Koska kyseessä on pilottihanke, mikään ei ole poissuljettua ja kaikesta voidaan neuvotella, painotti Leino.
Tanja Uusitalo huomautti, että myös lukion kanssa etsitään parhaillaan uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia nuorten jatkokoulutuksen avuksi.
Someron erinomainen yrittäjyyskasvatus on jo huomattu ja palkittu valtakunnallisestikin.
– Meillä on yrittäjyyskasvatuksessa ehjä polku varhaiskasvatuksesta lukioon. Tarkoitus ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan lisätä nuorten työelämän taitoja ylipäätään, sekä nuorten oma-aloitteellisuutta ja tiimityöskentelyn taitoja, Uusitalo muistutti.
Somero on mukana myös muun muassa Kolmas tulevaisuus – taitavasti tulevaisuuden työelämään -hankkeessa, joka on kahdeksan lukion yhteinen.
Työllisyyden edistämisryhmä puolestaan etsii keinoja työttömien nuorten ohjaukseen.
Yrittäjäverkostosta apua kontaktointiin
Uusien yrittäjien houkuttelemiseksi virkamiehistö toivoi apua nykyisiltä yrittäjiltä.
– Toivomme, että käytätte omaa yrittäjäverkostoanne mahdollisten sijoittujien kontaktoinnissa, Sami Suikkanen esitti.
Yritysten apua tarvitaan esimerkiksi pop up -mallin hyödyntämiseen, jolla ehkä voitaisiin saada elämää tyhjiin liiketiloihin.
– Teillä on varmasti paras tuntuma siihen kenttään, josta tulijoita voisi löytyä. Kaupungin tehtävä on sitten tukea uutta yrittäjää kaikin keinoin, Suikkanen totesi.
– Tai jos on tarvetta esimerkiksi alihankkijalle, puhukaa siitä ääneen. Olisiko mahdollista saada työ teetettyä jollakin somerolaisfirmalla. Me olemme erittäin kiinnostuneita kuulemaan, millaisia tarpeita olemassa olevilla yrityksillä on, Uusitalo lisäsi.
Yksi keino lisätä osaavan työvoiman saantia on Suikkasen mukaan yritysten avuksi mietitty Voucheri -järjestelmä.
– Uusi työntekijä saisi kaupungin vuokra-asunnon koeajaksi ilman vuokravakuutta.
Antti Leino totesi, että kaupunki aikoo kehittää simppelin sabluunan, jolla Somerolle aikova saisi kaiken tarvittavan avun ja tiedon selkeästi ja samasta paketista.
Tanja Uusitalo kertoi kaupungin jo selvittäneen, millaisia tarpeita tulijoilla on.
– Tietysti perheestä ainakin toiselle, mielellään molemmille aikuisille pitäisi löytyä töitä. Mutta lopullinen päätös muuttamiseen tehdään pehmeiden arvojen perusteella. Onko kaupungissa turvallista asua, onko löytynyt se oikea unelmien koti. Jos ne ovat kunnossa, pitää saada muut perusasiat, kuten lasten päivähoitopaikat, nopeasti kuntoon.
Eurot saatava pyörimään Somerolla
Virkamiesten ja yrittäjin keskusteluillassa tuli voimakkaasti esille myös se, että olemassa olevista yrityksistäkin on huolehdittava. Moni esimerkiksi yksin puurtava ei välttämättä jaksa ottaa yhteyttä kaupungin asiantuntijoihin painiessaan ongelmiensa kanssa.
– Olisi kiva, jos kysyttäisiin sieltä päin, miten meillä menee, virkamiehille vinkattiin.
– Pienyritykset ovat todella suurissa vaikeuksissa. Kaupankäynti siirtyy nettiin. Kaikki asiat eivät tietysti ole kiinni teistä tai meistä, paljon olisi tehtävää lainsäädännölläkin, yrittäjien joukossa pohdittiin.
Vahva yksimielisyys vallitsi siitä, että Joensuuntie on saatava pidettyä elinvoimaisena ja viihtyisänä.
– Eurot täytyy pitää täällä pyörimässä, muistuttu Leino kaikkia kaupunkilaisia.
Urakoita somerolaisyrityksille
Tekninen johtaja Marko Mäkinen vinkkasi yrittäjiä kaupungin tulevista investoinneista. Hän lupasi, että kaupunki tulee tehostamaan niistä tiedottamista hyvissä ajoin ja myös kohdistetusti.
Hänen mukaansa kaupunki satsaa paikalliseen hankintaan niin vahvasti kuin se lain puitteissa on mahdollista. Jatkossa kaupunki aikoo panostaa erityisesti markkinavuoropuheluiden hyödyntämiseen julkisissa hankinnoissa. Mäkinen kertoi useistakin investointisuunnitelmista, jotka mahdollisesti sopisivat paikallisten toteutettaviksi.
Hammashoitolan IV-järjestelmää on kaavailtu uusittavaksi (investointi noin 300 000 euroa), Ahola ja Kiiruun talo kaipaavat ikkunoiden ja ovien kunnostusta (70 000), samoin Jonkkalan julkisivu, sisäpinnat ja käyttövesiputkisto (150 000). Paloaseman peruskorjausta suunnitellaan vuodelle 2022, ja kyseessä on noin 250 000 euron urakka. Lisäksi kaupungilla on useita pienhankintoja, Mäkisen arvion mukaan noin 200 000 edestä.
– Urheilukentän peruskorjauksestakin löytyisi somerolaisille yrityksille sopivia urakoita.
Mäkinen löysi myös julkisen puolen investointisuunnitelmia, jotka näki potentiaalisiksi paikallisten yritysten tarjottavaksi.
– Keskustaajaman teille aiotaan mahdollisesti tehdä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten saarekkeita ja kavennuksia. Myös lasten liikuntapuisto voisi olla sopiva urakka. Ja on myös isommat investoinnit, kuten Mäkelän ja Kermisen alueen kunnallistekniikat sekä Turuntien hulevesiverkoston parantaminen, Mäkinen vinkkasi.