Vammaisneuvosto teki aloitteen induktiosilmukoiden hankkimiseksi
Someron kaupungin vammaisneuvosto esittää, että Someron kaupunki varustaa kaikki julkisten tilojen kokoontumistilat ja palvelupisteet induktiosilmukalla. Lisäksi neuvosto ehdottaa hankittaviksi muutamia siirrettäviä induktiosilmukkajärjestelmiä, joita voi tarvittaessa lainata.
Kuulon alenemisesta kärsiviä ihmisiä on paljon. Väestön ikääntyminen on lisännyt määrää entisestään, sillä iän myötä kuuleminen heikkenee yleisesti.
Monet tarvitsevat kuulolaitetta. Asetuksista laitetta voi hyödyntää esimerkiksi kännykkää tai induktiosilmukkaa käyttäessä. Suomessa yli 700 000 ihmistä kärsii kuulon alenemisesta. Heistä yli 100 000 käyttää kuulolaitetta. Käyttäjämäärät ovat isoja ja tulevat kasvamaan edelleen.
Kuulolaitteen käyttäjät voivat hyötyä induktiosilmukasta kääntämällä kuulolaitteensa T-asentoon.
Someron vammaisneuvoston puheenjohtaja Maarit Halme korostaa, että varsinkin uusiin tiloihin induktiosilmukat saisi tehdä jo rakennusvaiheessa. Niin on tehty esimerkiksi Kiiruun koulukeskuksen auditoriossa, jossa piuhat upotettiin rakenteiden sisälle.
– Uuteen rakentamalla asentaminen tulee halvimmaksi. Muihin tiloihin pitäisikin niiden sijaan hankkia vanhanajan matkaradiota kooltaan muistuttavia kannettavia induktiosilmukoita. Hinnaltaan ne ovat varsin edullisia, vain muutama sata euroa laitteelta, Maarit Halme selvittää.
Jälkikäteen asennettaessa laitteen piuhat asennetaan koko huoneen ympäri seiniä pitkin lattialle. Siitä tulee sana ”silmukka”.
– Kaupungintalon infopisteeseen tarvittaisiin 1–2 laitetta, josta niitä voisi hakea käyttöä varten lainaksi. Toinen hyvä paikka olisi kirjasto, josta laitteen saisi haettua myös iltaisin tai lauantaina, Halme muistuttaa.
Somerolla lokakuun alussa työnsä aloittanut vammaistyön sosiaalityöntekijä Jaakko Kaunisto muistuttaa, että induktiosilmukoiden hankkiminen on yhdenvertaisuuskysymys. Esimerkiksi Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa ja seurakuntakeskuksessa on ollut vanhemmalle väelle tarkoitettuja isoja tilaisuuksia, joissa ihmisillä on ollut vaikeuksia kuulla, mitä puhutaan.
Kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on suuri merkitys sillä, että ympäristön olosuhteet on tehty esteettömiksi. Se sisältää kaiken olemisen ja tekemisen, esimerkiksi kuulemisesta liikkumiseen.
– Esteettömyyttä on myös osallistuminen. Ei voi osallistua, ellet kuule, mitä puhutaan. Esteettömyyteen sisältyy muun muassa kaikki näkyville pantu informaatio ja opasteet ihmisille. Yhteiskunnan tulee tarjota yhdenvertaisuutta osallistua yhteiskunnalliseen elämään, Jaakko Kaunisto painottaa.
Maarit Halme kertoo, että vaatii vammaisneuvostoltakin herkkää korvaa kuulla, mikä tai mitkä asiat eivät ole kunnossa.
– Vammaisneuvostossa on mukana kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäseniä. Hengitysyhdistys, näkövammaiset, reumayhdistys ja kehitysvammaisten tukiyhdistys tuovat työhön lisää osaamista.
Kaunisto laskee, että Somerolla on vammaispalvelun piirissä runsaat 300 asiakasta. Kaikki eivät ole kuulovammaisia, mutta mitä vanhempaa väestö on, sitä suurempi on heikosti kuulevien osuus.
– Kerran eräs veteraani esitteli minulle kuulolaitteen. Hän kertoi hauskasti, miten hieno laite se on. ”Tämä on siitä hyvä, että tämän voi laittaa kotona tarvittaessa kiinni”, hän kertoili minulle.
– Somerolla kirjasto on malliesimerkki esteettömyyden hyvästä hoidosta. Asioista on huolehdittu jo ihan valaistuksesta lähtien, Maarit Halme kehuu.
Halme ja Kaunisto vetoavat päättäjiin induktiosilmukoiden saamiseksi Somerolle. Vammaisneuvosto on yksi elin, jonka kautta kuntalaisvaikuttaminen voi toteutua. Vammaisneuvosto on lakisääteinen. Sillä on tarpeita vaikuttaa asioihin ja edistää niitä.
– Moni asia on kallis korjata jälkeenpäin, kuten me kaikki hyvin tiedämme Joensuuntiestä ja sen esteettömyydestä, Halme tähdentää.
Hän pitää Someron vanhaa rakennuskantaa suurimpana haasteena esteettömyydelle. Esimerkiksi keskustan liikkeisiin pääsy voi olla hankalaa.
– Toisaalta ramppien rakentamiseen ei ole jälkikäteen aina riittävästi tilaa. Palvelualttiutta löytyy kuitenkin apua tarvitsevia kohtaan Somerolla mukavasti, Halme kiittelee.
Esimerkiksi käyvät myös hiljattain erääseen kauppaliikkeeseen tulleet uudet pullonpalautusautomaatit, joiden suuaukko on korkealla. Olkapäävammaiset, lyhytkasvuiset ja lapsetkin ovat niitä käyttäessä vaikeuksissa.
– Vastaavasti uusien pankki- ja muiden korttiautomaattien suuaukko, jonne kortti laitetaan, on syvällä poterossa. Automaattien käyttämiseksi tarvitaan pinsettiotetta ja toimivat, vahvat sormet. Näkövammaisten haittana voi olla kasvillisuus ja alhaalla roikkuvat oksat, jotka sattuvat kasvoihin.
– Varsinkin näin joulun alla aiheuttavat vaaratilanteita jalkakäytäville tuodut ulkotulet ja ständit. Lumet kipataan monesti parkkipaikan reunassa olevalle invapaikalle. Siitä on hieman päästy, kun invapaikkoja merkitään nykyisin keskelle parkkialueetta, Maarit Halme luettelee.
————————–
Fakta:
Induktiosilmukka
- yleisesti käytössä oleva huonokuuloisten apuväline, jolla julkisissa tiloissa kuulutukset, puheet tai muu ohjelma välitetään langattomasti suoraan kuulolaitteeseen
- tällä vähennetään huonon akustiikan ja taustamelun vaikutusta kuunteluolosuhteisiin
- induktiosilmukoita on yleisesti kirkoissa, isoissa auditorioissa tai palvelupisteissä
- myös puhelinyhteys voidaan välittää puhelimesta kuulokojeeseen induktiosilmukan avulla
- induktiosilmukkatyyppejä ovat huonesilmukka, palvelupistesilmukka, kaulasilmukka ja tyynysilmukka
- yhteistä kaikille silmukkatyypeille on, että yhteys kuulolaitteesta silmukkaan ei vaadi johdinta, vaan signaali siirtyy langattomasti
- kuulokkeisiin verrattuna saadaan myös se hyöty, että kuulolaitteet on sovitettu käyttäjän oman kuulon tasoon, jolloin ääni kuuluu mahdollisimman tasapainoisesti
- induktiosilmukkaan syötetään äänisignaali mikrofonin tai tilan/huoneiston äänentoistojärjestelmän kauttaLähde: Wikipedia
—————————————-
Kansainvälinen vammaisten päivä on tänään
Sauli Kaipainen
Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3.12. -päivän kansainväliseksi vammaisten päiväksi. YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 2006 ja astui kaksi vuotta myöhemmin, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Sopimuksessa vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin.
Maailman yli miljardi vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä. Nykyisin vain noin 45 maassa on erityisesti vammaisia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä. Yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille kuuluviksi. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.