Tekstit Sauli Kaipainen ja Merja Ryhtä
Somero-lehti teki neljä uuteen vuosikymmeneen 2020 liittyvää kysymystä ensin kaupunginjohtaja Sami Suikkaselle ja sitten valtuustoryhmille.
1) Mitä uusi vuosikymmen tuo tullessaan Somerolle ja somerolaisille?
– Uusi vuosikymmen tuo tullessaan toivottavasti jatkossakin verrattain vakaan ympäristön, jossa on mahdollisuus voida hyvin, ja jossa on saatavilla hyvät palvelut.
2) Mitkä ovat uhat?
– Se, että yhdessä tekemisen meininki hiipuu ja yhteinen visio tulevaisuudesta hajoaa. Laajemmalla tasolla julkisten palvelujen taloudellisia tuottamismahdollisuuksia erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella uhkaa sisäsyntyinen säätely, jolla pakotetaan yhteiskunta sopeutumaan yhä enemmän yksilölähtöisyyteen.
3) Mitkä ovat Someron mahdollisuudet?
– Se, että yhdessä tekemisen meininki jatkuu ja onnistutaan tekemään koko yhteisöä hyödyttäviä, luoviakin ratkaisuja.
4) Mitä ilmastonmuutos aiheuttaa Somerolle ja somerolaisille?
– Sateisuuden lisääntyminen ja talvien lämpeneminen vaikeuttavat muun muassa hulevesien hallintaa ja aiheuttavat meille tärkeiden vesistöjen rehevöitymistä. Tarve löytää uusia ratkaisuja näihin ongelmiin lisääntyy.
Someron valtuustoryhmien edustajat vastasivat samoihin kysymyksiin.
1) Mitä uusi vuosikymmen tuo tullessaan Somerolle ja somerolaisille?
2) Mitkä ovat uhat?
3) Mitkä ovat Someron mahdollisuudet?
4) Mitä ilmastonmuutos aiheuttaa Somerolle ja somerolaisille?

Tero Pirttilä, keskusta:
Somerolainen toimeliaisuus on mahdollisuus
1) Kai vastaus tähän menee jotenkin niin kuin uuden vuoden toivotuksissakin – eli toivotetaan terveyttä ja menestystä. Niitä ensisijaisesti pitää toivoa Somerolle ja somerolaisille koko uuden vuosikymmenen mitalle.
Siihen en usko, että 2020-luku toisi mitään kovin erilaista somerolaiseen elämänmenoon, politiikantekoon ja päätäntään. Samojen asioiden kanssa me edelleen toimimme.
2) Uhkia on syntyvyyden lasku. Väkiluvun lasku on asia, mikä on ratkaisematon ongelma suuressa osassa Suomea, ei pelkästään Somerolla.
Muita uhkia on se, miten palvelut saadaan säilymään Somerolla ja muun muassa miten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutuu. Sekään ei kauheasti ole käsissämme, ainakaan kaikilta osin.
3) Keskittymiskehitys on nyt aika voimakasta, mutta toisaalta esimerkiksi hiljattain oli esillä kyselytutkimus, jonka mukaan kiinnostus maalle muuttoon olisi kasvussa. Sehän tietysti on meille mahdollisuus, jos todella näin tapahtuu.
Meillä palvelut ovat kohdallaan. Asuminen on edullista, jos sitä verrataan suuriin kaupunkeihin. Meillä on myös toimeliaisuutta. Sellaista, mitä ihmiset omaehtoisesti tekevät, ihan vain tekemisen ilosta.
Eli hyvä palvelutaso, edullinen asuminen, toimeliaisuus ja aktiiviset ihmiset – ne kaikki ovat mahdollisuuksia. Ja oletettu maallemuuton lisääntyminen voi luoda mahdollisuuksia.
4) En usko, että ilmastonmuutos somerolaisella tasolla ihan kauheasti tulee vaikuttamaan. Mutta varmasti biopolttoaineiden käyttö lisääntyy. Maataloutta ajatellen hiilensidonta tulee olemaan 2020-luvulla iso juttu.
Somerolaisesta näkökulmasta uskon ja vähän toivonkin, että lähiruoka tulee korostumaan ilmastonmuutossyistä, ettei ruokaa enää tarvitsisi kuljettaa maailman ääristä. Monia tuotteita pystytään tuottamaan täälläkin.
Suomen kannalta ilmastonmuutoksen torjuminen synnyttää uusia keksintöjä, jotka luovat vientimarkkinoita ja työllisyyttä.
Puupolttoaine on hyvä ja myös puurakentaminen lisää hiilensidontaa. Somero on vahvaa karjatalousaluetta, joten biokaasun tuottaminen pitäisi olla mahdollista, kunhan se vain saadaan kannattavaksi. Raaka-ainetta luulisi täällä olevan.

Pauli Eino, kokoomus:
Somerolla on hyvä palvelut ja harrastusmahdollisuudet
1) Uskon, että elämä Somerolla jatkuu suurin piirtein nykyisellään. Koska Somero ei ole erillinen saareke yhteiskunnassa, tulee maailmanpoliittinen tilanne ja yleinen talouskehitys tietysti vaikuttamaan myös somerolaisten elämään. Uskon Someron säilyvän itsenäisenä kuntana ainakin lähivuodet. Uskon pitkään valmistellun sote-uudistuksen valmistuvan kolmen–viiden vuoden kuluessa.
2) Suurin uhka on väestökehitys. Vanhusten määrä tulee nousemaan huomattavasti, samaan aikaan kun syntyvyys on ennätysalhaalla. Palvelurakenne tulee pyrkiä sopeuttamaan muutokseen, vaikka ratkaisujen tekeminen ei tule olemaan luottamushenkilöille helppoa. Harvassa ovat sellaiset luottamushenkilöt, jotka esimerkiksi ovat tekemässä päätöstä oman kylän koulun lakkauttamisesta, vaikka oppilaita ei enää olisikaan riittävästi. Huoli oman valtuustopaikan säilyttämisestä menee usein kunnan edun edelle. Uhkana on myös kaupungin nopea velkaantuminen, vaikka se vielä onkin siedettävällä tasolla. Investoinneissa tulee pitäytyä lähivuodet vain välttämättömissä kohteissa.
3) Somerolla on erittäin hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Täällä on kaunista luontoa ja turvallisuutta. Asunnot ovat edullisia ja tätä tulisi kaupungin markkinoinnissa tuoda enemmän esille. Julkiset liikenneyhteydet ovat erittäin huonot ja tähän tulisi kaupungin pyrkiä saamaan parannusta.
4) Ilmastonmuutos on tosiasia ja siihen tulee suhtautua vakavasti, mutta paniikkia tulee välttää. Leudot talvet ja rajut myrskyt kuuluvat jatkossa myös somerolaisten elämään. Somerolaisten metsiä koettelevat jatkossa myrskyjen lisäksi myös uudet tuholaislajit. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on avainasemassa se, että insinöörit keksivät entistä taloudellisempia ja puhtaampia tapoja tuottaa energiaa. Oleellista on myös, että suuret saastuttajat, kuten USA, Venäjä, Kiina ja Intia saadaan mukaan ilmastotalkoisiin. Suomenkin tulee tehdä oma osuutensa, mutta ei yrittää yksin parantaa koko maapalloa.
Jokainen ihminen voi omalta osaltaan tehdä ilmastotekoja. Voi parantaa jätteiden kierrätystä ja esimerkiksi hankkia talonsa katolle aurinkopaneeleja. Oman ikäluokkani on varmasti vaikeampaa muuttaa totuttuja tapojaan, mutta nuoriso on selvästi aktivoitunut ilmastoasioissa.
Kun seuraa nuorison jatkuvaa tarpeetonta edestakaisin kaahailua autoilla, traktoreilla ja mopoilla Someron keskustataajamassa, tulee eittämättä mieleen ajatus, että nuorisonkin keskuudessa olisi vielä paljon parannettavaa ilmastotietoudessa.

Antti Kotti, sosialidemokraatit:
Suurin uhka on näivettymiskierre
1) Tiukka talous sekä väestön väheneminen ja ikääntyminen haastavat päättäjät miettimään palvelurakennetta uusiksi. Samaan aikaan lähdetään luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja yhdessä yrittäjien kanssa.
Sote-uudistuksen myötä kaupungin talous ja palvelut myllätään perinpohjaisesti. Somerolla varmistetaan hyvällä ennakoinnilla ja kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä, että palvelumme eivät heikkene, vaan voivat monella tavalla parantua.
Kylien elinvoimaisuuteen panostetaan ja keskustan kaupunkikuvaa kehitetään kunnianhimoisesti niin, että ikäihmisille, lapsille, perheille ja työikäisille on yhä enemmän virikkeellisiä ympäristöjä tavata toisiaan ja harrastaa eri aktiviteetteja.
2) Suurin uhka on näivettymiskierre, joka seuraa tekemättömyydestä. Tämä vältetään ennakoimalla, suunnittelemalla, sopimalla asioista hyvissä ajoin yhdessä ja opettelemalla iloitsemaan naapurin onnistumisista.
3) Somero tarjoaa rauhallisen ympäristön ja mahdollisuudet nauttia luonnosta, erinomaiset vapaa-ajan palvelut sekä edullista asumista. Yhä useampi on kyllästynyt pääkaupunkiseudun vilinään ja arvostaa sitä, että näinkin läheltä on mahdollista löytää paljon miellyttävämpi ja elämänlaatua parantava asumisympäristö.
Somerolla syntyy omaperäisiä ideoita ja uniikkia yritystoimintaa, jota tullaan ihastelemaan kauempaakin. Kesäkaupunkina Somero puhkeaa kukkaan ja houkuttelee paljon kävijöitä.
4) Karrikoiden voisi todeta, että hyvässä tapauksessa meistä tulee merenrantakaupunki, huonossa tapauksessa merenpohjaa.
On selvää, että ilmastonmuutos tuo jo lähivuosina uhkia ja mahdollisuuksia. Toisaalta se haastaa maatalouselinkeinoa monin tavoin myös meillä ja toisaalta se luo uusia mahdollisuuksia.
Somerolaisesta maisemasta löytää monia ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Ensimmäinen hyödynnettävä elementti on biokaasu, joka on nostettu hallitusohjelmassa merkittävään asemaan. Siinä on Somerolle monia mahdollisuuksia, mutta se vaatii nopeita toimenpiteitä ja määrätietoista yhteistyötä kaupungin ja elinkeinoelämän kesken.

Heikki Lehtinen, vasemmistoliitto:
Someron hyviä palveluja pitää markkinoida
1) Toive on, että Somerolle saadaan asukkaita ja tyhjille teollisuustonteille nousee halleja. Kaupunki ottaa rauhallisesti, ei tee suuria investointeja. Moni haluaa muuttaa perheineen Somerolle. Rakentaisi tänne talon, lapset menisivät täällä kouluun. Koulut säilyivät ja kylät pysyisivät elinvoimaisina. Paljolti on kiinni siitä, mitä valtio tekee.
2) Ikärakenne on mikä on. Se lisää terveyskeskusmenoja. Väki vähenee, silloin veronmaksajiakin on vähemmän. Jotta palvelut saadaan pidettyä, joudutaan nostamaan taas veroprosenttia; se on uhka. Sotessa täytyy saada pidettyä oma terveyskeskus. Ilman sitä vanhusten elämä menee mahdottomaksi, mutta myös muiden. Soten alkuperäinen tarkoitushan oli saada laadukasta ja tasalaatuista palvelua ympäri Suomen.
3) Somerolla on mahdottoman hyvät, monipuoliset ja halvat palvelut. Näin kattavia ja edullisia palveluja on harvassa kunnassa. Terveyskeskus on toimiva, kun sinne saadaan tarpeeksi lääkäreitä. Someroa pitää markkinoida; saada ihmisten tietoisuuteen, mitä täällä on tarjolla. Täällä on halvat tonttihinnat, kun tulee pääkaupunkiseudulta. Asunnot ovat edullisia. Sijainti on hyvä; lähellä Turkua ja Helsinkiä, vaikka tiet ovat kiemuraiset, Turkuun pääsee kyllä hyvin. Tietotekniikan avulla pystyy tekemään töitä kotona. Helsingin pohjoispuolelle ei ole matka eikä mikään.
4) Luontoa pitää suojella ja säästää, mutta se ei saa estää elämistä eikä halvaannuttaa yritystoimintaa. Emme yksin pysty ratkaisemaan asioita; ne todelliset saastuttajat ovat muualla. Lyhyellä aikavälillä ilmastonmuutos ei vaikuta somerolaisten elämään. Hiihtäjillä kausi lyhenee ja palloilijoilla pitenee.

Matias Mäkinen, perussuomalaiset:
Valtion tuki on elintärkeää
1) Kunnan talous tulee pitää kunnossa ja saada lainamäärän piikki taittumaan. Kuntien nopea velkaantuminen on koko Suomen ongelma. Velvoitteet ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tarvitaan hyviä valtakunnallisia poliittisia päätöksiä. Valtion tuki kunnille on elintärkeää. Yrittämisen edellytykset on Somerolla turvattava, eli ei pidä vaikeuttaa toimia omalla politiikalla.
2) Haasteita on, mutta paljolti riippuu siitä, saammeko väkiluvun laskulle stopin, syntyykö uusia lapsia ja muuttaako perheitä Somerolle. Paljon on myös kiinni valtion toimista, arvostaako se perheitä. Kuntien talous on heikentynyt. Siihen pitää saada apua valtiolta. Sotepuolen kustannukset nousevat; ja se rokottaa Someroa, kun meillä on paljon vanhusväestöä.
3) Somerolla on tilaa elää. Täältä saa edullisesti tontin ja asunnon. Vapaita asuntoja on tarjolla, etätyöskentely onnistuu. Täällä on puhdas ilma, ei ilmansaasteita. On hyvät palvelut niin eläkeläisille, työssäkäyville kuin lapsiperheille. Täällä ei ole isojen kaupunkien lieveilmiöitä. Koulussa onnistuu oppiminen. Muualle opiskelemaan lähteneiden somerolaisten takaisinmuutto kotiseudulle on mahdollisuus, ja uhka, jos jäävät sille tielle.
4) Suomen leveysasteilla sää lämpenee, tuholaisten määrä kasvaa. Täällä ei kuitenkaan ole odotettavissa isoa muutosta. Asioita pitää parantaa ja täytyy tehdä muutoksia, mutta ihmisiä ei pidä pelotella ja saada hysteerisiksi. Isompi ongelma on, kun elintasopakolaisia muuttaa tänne. Se tekee maan toisenlaiseksi. Heillä on toiset tavat. Meidän suomalaisten tulee pitää perinteistämme huolta; Suomessa on tapana miellyttää muita, tasapäistää ja luopua omista tavoista.

Katariina Kauriinoja, vihreät:
Someron mahdollisuudet ovat omakotiasumisessa ja lähempänä luontoa elämisessä
1) Toivottavasti uusi vuosikymmen tuo jatkossakin yhteistyötä eri tahojen kesken, sujuvaa taloutta ja asioiden hoitoa, sekä varsinkin uusia lapsiperheasukkaita. Tämän hetken tiedoilla se tarkoittaa kuitenkin tarkkaa taloudenpitoa, ja valitettavasti loppukymmentä kohden kouluihin väheneviä lapsilukuja.
2) Uhista suurin kaupungille on väestön väheneminen, varsinkin lasten määrän suhteen, joka jossain vaiheessa aiheuttanee joka tapauksessa pakollisia päätöksiä kouluista ja oppimisympäristöistä. Myös väestön ikääntyminen vaatinee oman palvelutarpeen lisäämisen. Näihin liittyen työllisten ja työpaikkojen määrä on tietenkin merkittävä tekijä, eli vahvan verokertymän avulla mieluiten hyvät palvelut pidetään yllä.
3) Someron mahdollisuudet ovat omakotiasumisessa ja lähempänä luontoa elämisessä. Sellaiset perheet voisivat hyvin muuttaa isommista kaupungeista Somerolle, jotka arvostavat väljempää asumista, tilaa harrastaa ja jopa pienimuotoista kotitarveviljelyä sekä hyvää lähiruokaa. Kattavat peruspalvelut, terveyskeskus, hieno kirjasto ja uimahalli muun muassa ovat niitä etuja, joilla somerolaiset viihtyvät kaupungissaan.
4) Ilmastonmuutoksen ennustettavuus on hankalaa, vaikutusta voi tulla nopeastikin uusien toimintatapojen ja keksintöjenkin mahdollisesti mullistaessa tulevaa elämää. Seurauksia muutoksesta on havaittavissa yhä heittelehtivimpinä säätiloina menneisiin aikoihin verrattuna, esimerkiksi kovin kuivina tai hyvin sateisina kesäkausina, märempinä syksyinä ja mahdollisesti välillä leutoina talvina. Routaisen ajan väheneminen tai jopa roudattomat talvet voivat olla lähivuosikymmeninä ongelma, jossa vesieroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyvät ja kuormittavat entistä enemmän vesistöjä. Puunkorjuu Etelä-Suomen metsissä voi olla myös tulevaisuudessa hankalampaa ilman kunnollisia ja kantavia routajaksoja. Samoin teiden kunnossapito vaativampaa.

Tarja Iivonen, kristillisdemokraatit:
Nousee vastuullisuuden aika
1) ja 3) Tulevan vuosikymmenen aikana Somerolle ilmestyy yhden ja kahden hengen perheyrityksiä. Tänne saadaan pääkaupunkiseudulta uusia asukkaita. He kertovat ystävilleen somerolaisista hyvistä palveluista, ja väkimäärä lähtee nousuun.
Kun lähikunnista lopetetaan kouluja, niin Somerolle tulee uusia koululaisia yli kuntarajojen. Tammelan Letkulta tuli viime syksynä. Miten lie Salon suunnalta, kun sielläkin ollaan kouluja lopettamassa.
SM-tason urheilijat vievät Someroa Suomen kartalle. Huipputason urheilukenttä vetää harjoittelemaan. Paikan päällä tulijat hämmästyvät, mitä kaikkia mahdollisuuksia Somerolla onkaan. Ei tämä olekaan niin pieni paikka.
Toisista välittäminen Laitalaisen Joulun tavoin jatkuu ja laajenee. Kolmas sektori nostaa päätään ja sitä tarvitaan entistä enemmän. Moni ryhtyy tekemään vapaaehtoistyötä. Sitä tarvitaan vanhuksia ja lapsiperheitä auttaessa. Nousee vastuullisuuden aika, samoin perheen arvostus. Lapsen hoitamista kotona aletaan arvostaa, ja perheille annetaan tukea. Kaikkein tärkein ihmisen tarpeista on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jos se jää täyttymättä, niin jossakin kohdassa elämää vinksahtaa.
2) Asukasluku vähenee. Syntyvyys on kuopassa. Nuorten hengailu kolmikymppiseksi, tietynlainen itsekkyys, on uhka. Töissä käydään, mutta ei oteta vastuuta perheestä eikä yhteisistä asioista. Lapset ovat liikaa yksin kotona. Vanhemmat eivät ehdi olla perheen kanssa, kun työ vie mehut.
Sivukylien näivettyminen on suuri uhka. Elinvoima katoaa, kun kyliltä viedään lopuksi päiväkodit ja koulut. Sieltä on viety jo kaupat, pankit ja posti. Kunta myy koulun, eikä ole enää kokoontumispaikkaa.
4) Tuulet ja myrskyt, yleensäkin sään ääripäät tulevat yleisimmiksi. On hellettä ja kuivaa, pelkkää sadetta. Sähköt katkeilevat, myrskyt kaatavat metsää. Lämmityskulut pienenevät. Kosteus lisääntyy, täytyy pitää lämpöä päällä, eli säästö on plus miinus nolla. Maatalouteen tulevat riesaksi ötökät, joita pitää torjua ja luontoon lisää myrkkyjä. Pitää keksiä uudenlaisia konsteja, miten maataloudessa pärjää ja saadaan puhtaampaa ruokaa.