Mikko Bergroth käsitteli tämän lehden Lukijalta-palstalla 3.12. laajasti kaupungin maankäyttöön ja asuntopolitiikkaan liittyviä kehittämishaasteita, peilaten niitä erityisesti käynnissä olevaan Mäkelän alueen kaavoitukseen. Kyseessä oleva alue sijoittuu Turuntien, Jaatilantien ja Rankkulan välimaastoon.
Kirjoituksessa tuotiin esiin useita asiallisia näkökulmia, joihin liittyen muutamaa asiaa on tarpeen täsmentää kaupungin perspektiivistä.
Kaupunki ja Koy Somerasunnot tekevät parhaillaan toimia kirjoittajankin peräänkuuluttaman vuokra-asuntokannan uudistamiseksi ja sen määrän sopeuttamiseksi. Kuitenkin myös omakotirakentamisen edellytyksiä on ylläpidettävä aktiivisella kaavoituksella, sillä myös tonttitarjonnassa monipuolisuus osaltaan lisää kysyntää. Kokonaisuudessaan kaupungin omakotitonttitarjonta ehkä onkin määrällisesti tyydyttävällä tasolla, mutta kaupungin omistamista noin viidestäkymmenestä omakotirakennuspaikasta on kaava-alueella kuitenkin alle 20, mikä puolestaan on liian vähän.
Mäkelän alueen kaavoituksella onkin tarkoitus lisätä keskusta-alueen tonttitarjonnan määrää ja monipuolisuutta. Kesällä nähtävänä olleen kaavaluonnoksen mukaisista tonteista noin kolmannes oli pieniä, kooltaan noin 550–650 neliömetriä, ja kaksi kolmasosaa kooltaan noin 800–1 000 neliömetriä. Perusteena pienille tonteille pidettiin näkymää ihmisten asumisprioriteettien muuttumisesta siten, että ikäryhmästä riippumatta myös omakotiasujissa on yhä suurempi joukko heitä, jotka arvostavat muun muassa pienehköjen piha-alueiden tuomaa asumisen vaivattomuutta. Mäkelän alueella ajatuksena on silti ollut kaavoittaa pienet tontit siten, että mikäli tämä strategia ei osoittaudu Somerolla tulokselliseksi, voidaan tarvittaessa jatkossa yhdistää kaksi tonttia yhdeksi rakennuspaikaksi.
Myös alueen hulevesiasiat on huomioitu, sillä kaupunki suunnittelee kaavan etenemisen myötä yhteistyössä Someron Vesihuolto Oy:n kanssa alueen hulevesien hallinnan parantamista Jaatilan alueella ja Turuntien ympäristössä.
Mäkelän alueen kaavasuunnittelu on jatkunut kesäisestä kaavaluonnoksesta jätettyjen palautteiden perusteella. Jatkosuunnittelussa muun muassa liikenteen järjestämistä on tarkasteltu uudella tavalla. Samoin tonttikokoja ollaan osittain suurentamassa alkuperäisesti ajatuksesta. Silti edelleen on tarkoitus tarjota myös tavallista pienempiä tontteja.
Kirjoituksessa esitetty huoli uusien kaava-alueiden käyttöönoton kustannuksista on perusteltu. Esimerkiksi Kohnamäen uuden kaava-alueen suunnittelu- ja kunnallistekniikan toteutuskustannukset, sisältäen Mäkelänkujan ja Kyyräntien jatkeen, olivat noin 200 000 euroa, eli noin 20 000 euroa/tontti. Summa ei sisällä kaupungin oman henkilöstön työaikakustannuksia eikä maanhankintakustannuksia. Kaava- ja kunnallistekniikkainvestointien takaisinmaksuajasta voi varmuudella sanoa vain, että sen pituus riippuu moninaisista muun muasssa asukkaiden liikkumiseen, verotukseen, valtionosuuksiin, palvelutarpeisiin, työllistymiseen ja paikalliseen työvoiman saatavuuteen liittyvistä asioista.
Ihanteellista olisikin, että myös jo olemassa olevat yksityisten omistamat rakentamattomat keskusta-alueen omakotitontit olisivat aktiivisessa myynnissä ja ne saataisiin sitä kautta kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Näitä tontteja on useita kymmeniä. Tämä tehostaisi jo rakennetun kunnallistekniikan hyödyntämistä ja samalla jakaisi pidemmälle aikavälille tarvetta käyttää verorahoja uusien kaava-alueiden rakentamiseen.
Kaupunki on omalta osaltaan edesauttanut tätä perustamalla kotisivuilleen Tonttipörssi-toiminnon, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa Somerolla olevan tonttinsa myytäväksi. Tämän voi tehdä omatoimisesti tai ottamalla yhteyttä kaupunkiin, joka voi tarvittaessa tehdä sen omistajan puolesta. Myös yksityisomisteisten tonttien myyntiä edesauttaa paikallisesti realistinen hintataso, josta voi saada viitteitä seuraamalla kaupungin tonttien hinnoittelua.
Lopuksi selvennys Someron kaupungin kaavoitusorganisaatiosta, jota Bergrothin kirjoituksen herättämänä kommentoitiin lehden tekstaripalstalla. Kaupungin oma asiantuntijaviranhaltija on maankäyttöinsinööri, joka muun muassa ohjaa suunnittelutoimistoilta tilattavaa kaavasuunnittelua. Lisäksi työntekijäorganisaatiosta poikkihallinnolliseen ohjaustyöhön osallistuvat tyypillisesti kaupunginjohtaja, tekninen johtaja, maanrakennusmestari ja rakennustarkastaja sekä kaavasta riippuen muut mahdolliset asiantuntijat.
Sami Suikkanen
kaupunginjohtaja