Matti Vanhanen perustelee järkivihreitä ratkaisuja

0
Jani Kurvinen oli vaikuttamassa Matti Vanhasen tuloon Somerolle, ja halusi tietysti ”selfieenkin” yhdessä puhemiehen kanssa.

Ilmastoa ja luontoa voidaan, ja niitä pitää suojella

Keskustan kansanedustajat, ministerit ja puoluejohto ovat hiljattain kiertäneet laajasti keskustelemassa ajankohtaisista luonto- ja ilmastoasioista kaikkiaan noin sadassa tapahtumassa.

Someron valtuustosaliin saapui maanantaina itseoikeutetusti eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, joka on tällä hetkellä ”somerolaisin” eduskunnassa tällä hetkellä olevista kansanedustajista somerolaisten sukujuuriensa takia. Tästä muistutti myös valtuuston keskustalainen puheenjohtaja Jani Kurvinen, ojentaessaan illan aiheeseen sopivasti Vanhaselle Manu Kärjen kirjoittaman kirjan Someron järvet & lammet.

Vanhanen oli vakuuttunut, että ilmastoa ja luontoa voidaan, ja niitä pitää suojella. Varsinkin Suomessa, jolla on siihen edellytyksiä tekniikan huippuosaamisen ja sen kehittymisen myötä. Vanhanen korosti järkivihreitä ja kaikille tasa-arvoisia ratkaisuja.

– Suomessa pitää keskustella, mitkä toimenpiteet ovat järkeviä. Jokainen meistä tietää viimeaikaisen metsäkeskustelun, jossa hakkuita on vaadittu ilmastosyistä vähennettäväksi. Ajatuksena on ollut, että hakkuita vähennettäessä metsät jatkavat kasvuaan esimerkiksi 10–15 vuotta. Näin ne sitovat hiiltä enemmän, ja täällä voidaan vastaavasti polttaa enemmän kivihiiltä ja öljyä.

Vanhanen huomautti, että keskustassa ei tähän uskota.

– Jo 10–15 vuoden metsänhoidon hidastaminen, vähentäminen tai lopettaminen aiheuttaisivat erittäin suuria tappiota metsien kasvulle tulevina vuosina.

– Olemme saaneet ilmaston kannalta valtavan hyviä tuloksia hyvällä metsänhoidolla. Sitä ei pidä katkaista. Minun elinaikanani Suomen metsienkasvu on kaksinkertaistunut. Metsissä oleva puumassa ja kuutiot ja niihin sidottu hiili on noussut 70 prosentilla.

Vanhanen muistutti olevan tosiasia, että 50-luvulle asti Suomen metsänhoito oli hyvin kehnoa.

– Metsien kasvu oli heikkoa ja kokonaispuumäärä huono. Sen jälkeen menetelmiä on uudistettu, alkaen istutuksista ja ensiharvennuksista aina päätehakkuisiin asti. Tehdään oikea-aikaisesti oikeita toimenpiteitä – niillä on saatu valtavan hyvää tulosta. Sitä kehtaa puolustaa. Meillä ei ole pienintäkään syytä anteeksipyyntöön ilmaston kannalta.

Tärkeintä on, että puu kaadetaan silloin kun se vielä on terve eikä tyvestä laho.

– Käytetään puutavaraa rakennuksiin, jossa se voi olla satoja vuosia hiilivarastona. Ja istutetaan uutta metsää heti, joka jo muutaman vuoden kuluttua alkaa sitoa hiiltä.

Toisin on Keski-Euroopassa, jossa puuta ei saa kaataa, koska se hävittää hiilensidontaa.

– Eräs pääministeri sieltä kysyi, kuinka monta metsää teillä Suomessa on! Siellähän on maita, joissa metsät miltei tunnetaan nimeltä.

Suomessa mittaluokat ovat päinvastoin.

– Suomessa istutetaan vuosittain noin 120 miljoonaa tainta. Se kertoo, miten massiivista ja jatkuvaa toiminta on. Tuloskin on sen mukaista.

Ikuinen väittely lihan ja kasvisten välillä on nostanut päätään ilmastosyistä.

– Oikea tapa on suosia lähiruokaa, eikä lentokoneella tänne rahdattuja tuotteita. Pitää olla sekä kasviksia, kalaa että lihaa.

Karjatalous perustuu Suomessa nurmen kasvatukseen.

– Se on Suomen olosuhteissa yksi järkevimmistä tavoista tuottaa ruokaa. Nurmi monivuotisena ja pitkäjuurisena pystyy sitomaan maaperään hiiltä. Sen sijaan yksivuotisissa kasveissa hiilensidonta on hyvin heikko. Ilmaston kannalta meidän pitäisi suosia nurmikasveja. Ainut keino siihen ovat märehtijät, jotka pystyvät muuntamaan nurmen ihmisravinnoksi.

Uusiutuvan energian käytön Matti Vanhanen poimi kolmanneksi keinoksi ilmastonmuutosta vastaan.

– Omassa nuoruudessani jopa 70 prosenttia energiasta tuli öljystä. Nyt sähköntuotannostamme 80 prosenttia on päästötöntä. On bioenergiaa, tuulta, vesi- ja ydinvoimaa, ja koko ajan mennään parempaan päin.

– Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin tuulivoimalla tuotettiin Suomessa enemmän sähköä kuin kivihiilellä. Tuulivoimaa on jo noin 2 000 megawattia ja uudet tuulivoimalat tuottavat sähköä entistä edullisemmin. Tuulivoima ei enää tarvitse yhteiskunnan tukea, vaan se on muuttunut markkinaehtoiseksi.

Vanhasella oli myös oma idea liikenteeltä kerättävien maksujen tasapuolistamiseksi. Keskusta ei ole lähtenyt puolueena ajatukseen mukaan, mutta sitä Vanhanen toivoo.

Maksujen tulisi Matti Vanhasen mielestä olla pienempiä, jos ajaa esimerkiksi sorateitä. Huonoilla teillä liikkuminen kuluttaa enemmän polttoainetta ja autoa, mikä toimii maaseudulla asuvia vastaan. Myös pakolliset matkat ovat pidempiä, mikä edelleen korottaa liikkumisen kustannuksia.

Vanhanen esittää, että autoja seurattaisiin nykyaikaisten paikannusjärjestelmien avulla. Ajosuoritteet olisivat apuna liikenteen verotuksessa.

– Autoilijan aiheuttama kustannus yhteiskunnalle on erilainen riippuen siitä, minkälaisella tiellä hän ajaa ja koska, liikkuuko ruuhkassa vai muulloin.
——————————————-

Matti Taneli Vanhanen

  • syntynyt Jyväskylässä 4.11.1955
  • isä Tatu Vanhanen (1929–2015) syntyi Vuoksenrannassa Karjalankannaksella, vietti nuoruutensa Somerolla Kaurakedossa, jonne hänen vanhempansa asettuivat sotien jälkeen
  • Matti Vanhasen etunimet tulivat olettavasti Urho Kaleva Kekkosen kaksospojista, vuonna 1928 syntyneistä Matista ja Tanelista
  • Matti Vanhanen oli keskustan kansanedustaja 1991–2010 sekä uudelleen vuodesta 2015 eteenpäin, Uudenmaan vaalipiiri
  • ikä 62 vuotta, ammatti lehtimies, koulutus valtiotieteen maisteri
  • keskustan puheenjohtaja 2003–2010
  • eduskunnan puhemies
  • Suomen 61. pääministeri Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa 2003–2007 sekä Vanhasen toisessa hallituksessa 2007–2010
  • Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin ministeri ja pisimpään pääministerinä toiminut keskustalainen

    Lähde: Wikipedia