Piritta Kämi-Conwayn tekstiilitaidetta Turussa

0
Tekstiilille printatut muotokuvat henkivät historiaa. Edustalla pukuja tanssiproduktiosta.

Teksti ja kuvat Kira Kauppi

– Teimme ensimmäiset yhteiset teoksemme vuosina 2005–2007. Olemme opiskelleet samaan aikaan tekstiilialaa ja erikoistuimme teatteri- ja tanssipuvustukseen, somerolainen Piritta Kämi-Conway kertoo.
Turun pääkirjastoon on juuri avattu Kämi-Conwayn ja turkulaisen Marjo Haapasalon yhteisnäyttely Säröillä . Haapasalo ja Kämi-Conway ovat molemmat teatteripukusuunnittelijoita, mutta työskentelevät myös muilla aloilla, Kämi-Conway muun muassa opettajana.
Hän opiskeli ennen vuotta 2005 Skotlannissa, Edinburgh college of artissa.
Säröillä-teemassa on kyse luovan työn olemuksesta, keskeneräisyyden sietämisestä, avoimena ja haavoittuvana olemisesta. Kaksikko luonnehtiikin näyttelyään seuraavasti: ”On oltava säröillä, suostuttava pirstaleiksi, jotta kykenee luomaan uutta ja merkityksellistä. On uskallettava heittäytyä epävarmuuteen.”
– Pidämme kankaan muokkaamisesta, rikotusta ja rikkinäisestä, materiaalien uudelleen käyttämisestä. Jos jokin on rikki, se ei tarkoita, että muuttuisi huonommaksi, naiset filosofoivat ja miettivät teatterityössä usein kohtaamaansa säröillä olemista.
– Ensi-illat ovat stressaavaa aikaa. On odotuksia ja ennakkoluuloja. Luovassa työssä pintajännite on rikottava ja usein myös omia rajojaan.

Näyttelynavajaisissa Marjo Haapasalo ja Piritta Kämi-Conway.

Näyttely koostuu tekstiiliveistoksista, teatteripuvuista, valokuvista ja videoteoksesta. Piritta Kämi-Conway pitää Säröillä-näyttelyä virstanpylväänä. Kummallakin naisella on takanaan pitkä ura, Haapasalolla 20 vuotta. Näyttelyä on koostettu parin vuoden ajan.
– Esillä on pukuja eri teatteriesityksistä ja muista produktioista, mutta myös varta vasten näyttelyyn työstettyjä teoksia. Näyttely antaa vapaammat kädet tehdä, teatterissa näytelmä ja ohjaaja luovat aina viitekehyksen, minkä sisällä työskennellään, Kämi-Conway sanoo.
Turun Kaupunginkirjaston molempiin kerroksiin levittäytyvät luomukset ovatkin varsin uniikki tilaisuus nähdä teatteriin työstettyä tekstiilitaidetta. Toiseen kerrokseen tuotu screenillä pyörivä videoteos on sekin vaikuttava. Veden alla kuvattu videoteos on naisille aivan uusi aluevaltaus.
– Emme aikaisemmin ole työskennelleet tällaisen työryhmän kanssa. Ensin oli toiselle puvulle järjestetty valokuvaussessio, josta sitten nälkä kasvoi syödessä ja idea videosta syntyi. Teoksista moni on siis usean ihmisen yhteistyön tulos ja sitä haluammekin näyttelyssämme korostaa, yhteistyön voimaa.
Haapasalon mukaan teatteripuvustajan ammatti on Suomessa melkoisen pienen porukan käsissä, eikä yhteistyö ole itsestäänselvää.
– Piirit ovat pienet ja töistä kova kilpailu. Tämä ei kuitenkaan ole koskaan ollut este minun ja Pirittan väliselle yhteistyölle. Olemme tehneet monia pukuja, minä olen esimerkiksi aloittanut ja Piritta lopettanut ompelemisen. Toivomme, että voisimme näyttää esimerkkiä yhteistyön voimasta omalle alallemme.
Sara Lehtomaan kuvaamien valokuvien kuvausjärjestelyt, stailaukset ja kuvien visuaalinen ilme on Marjo Haapasalon käsialaa. Hän on itse kuvannut osiin töistä tytärtään, joka esiintyy sekä perinteisimmissä valokuvissa että tekstiileille printatuissa historiallissävytteisissä muotokuvissa.
– Halusin ottaa kuvia nuoresta naisesta erilaisesta näkökulmasta kuin mitä nykyään näkee sosiaalisessa mediassa. Kuvat tarjoavat vaihtoehdon some-maailman selfieille.

Säröillä-näyttely on esillä Turun Kaupunginkirjastossa 31.12.2019 saakka.

Mauri Kämi kuvasi avajaisissa tytärtään Pirittaa ja vaimoaan Tuulaa.