Kaupunginvaltuusto päätti, että urheilukenttää ryhdytään entraamaan kunnolla jo ensi vuonna. Kokonaiskustannusarvio on noin 1,677 miljoonaa euroa. Kentän osuus on 1,025 miljoonaa. Sillä aikaansaadaan katsomon eteen kahdeksan juoksurataa nykyisen kuuden sijasta, kunnostetaan hyppy- ja heittopaikat ja pidennetään nurmikenttää. Uuteen kevytrakenteiseen katsomoon menee 394 000 euroa ja kentän huolto-, puku- ja pesutiloihin, jotka sijoitetaan lukion entisiin väistötiloihin 249 000 euroa.
Ensi vuonna rahaa suunnataan 420 000 euroa eli 2020 kenttään kuluu 350 000 euroa, katsomoon 50 000 ja huolto-, ynnä vastaaviin tiloihin 20 000 euroa. Peruskorjaus valmistuu vuonna 2021.
Remontin edellytys on valtionosuuden saaminen. Päätös syntyi äänin 16–19.
Juha Salon (kesk.) muutosehdotuksen takana:
Keskusta: Kari Ahlbom, Hannu Kesäniemi, Ilkka Koivuniemi, Jani Kurvinen, Jaana Kyyrä, Jarno Lehtimäki, Tero Pirttilä, Taru Pöri, Matias Roto, Mirja Rouhiainen, Riitta Ryhtä, Juha Salo, Heikki Tuomisto, Maija Tuomola, Mikko Virtanen, Irina Ojala-Sirro
Kokoomus: Kati Fonsell-Laurila
Kristillisdemokraatit: Tarja Iivonen
Perussuomalaiset: Harri Känkänen
Kaupunginhallituksen esittämän kevyemmän kunnostuksen kannattajat:
Kokoomus: Pauli Eino, Pia Maavirta, Markku Mäki-Teeri, Henry Seppälä, Jutta Varjus, Juha Wiskari
Sosialidemokraatit: Raila Hakamäki, Juhani Kaivo, Antti Kotti, Riitta Lehtinen, Ulla Korpihuhta, Ismo Valve
Vasemmistoliitto: Jukka Lehtilä, Heikki Lehtinen
Perussuomalaiset: Matias Mäkinen
Vihreät: Katariina Kauriinoja
Jutta Varjus (kok.) kysyi, kenelle ehompaa kenttää oikein rakennetaan.
– Onko tällä kentällä jäänyt yhtään harjoitusta tekemättä sen huonon kunnon vuoksi?
Hänestä urheilukentälle riittää samantapainen kevyempi kunnostus kuin tehtiin monitoimitalolle. Varjuksesta tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa puhutaan esimerkiksi koulujen lopettamisesta, niin ei ole syytä laittaa yli miljoonaa euroa urheilukenttään.
– En ole valmis nostamaan joka toinen vuosi veroäyriä. Pienempi raha ja korjaus riittää. Emme kuitenkaan pysty kilpailemaan isoista kisoista Turun Kupittaan tai Tampereen Ratinan kanssa. Tehdään tätä hanketta somerolaisille.
Juha Salo (kesk.) vastasi, että kaikkia hankkeitahan kaupungissa tehdään somerolaisille. Urheilukentän kunnostus on ollut investointiohjelmassa jo jonkin aikaa. Edellisestä kunnon korjauksestakin on liki 40 vuotta.
Hänestä koko aluetta tulee suunnitella ja kehittää laajemmin ja kaikkien kuntalaisten olohuoneeksi. Salo otti esiin seniori-ikäiset, joille kenttä voisi olla sulaan aikaan turvallinen liikuntapaikka.
Pauli Eino (kok.) sanoi, että osa urheiluväestä rakentaisi mieluummin uuden palloiluhallin. Sillä katsotaan olevan enemmän käyttöä kuin uudella urheilukentällä. Palloiluhallia käytetään läpi vuoden; urheilukenttää vain osa vuodesta. Eino totesi, ettei tässä taloustilanteessa kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista esittää uuden palloiluhallin rakentamista.
Juhani Kaivo (sd.) toivoi, että uudistetulle kentälle varmistetaan asiantunteva henkilökunta ja kunnon koneet kentän hoitoon. Hän ei uskonut, että 1,6 miljoonaa riittää kentän entraamiseen, vaan äkkiä summa lipeää 2,2 miljoonaan.
Katariina Kauriinoja (vihr.) toivoi, että kenttää pääsevät käyttämään muutkin, ei pelkästään urheiluseuraväki.
– Se ei lisää käytettävyyttä, jos kenttä on kiinni. Tehdään mitä tehdään, niin kaupunkilaiset tulee osallistaa toimimaan, totesi Kauriinoja.
Jutta Varjuksesta lisää käyttäjiä alueelle saadaan koripallo-, beach volley – ja muilla vapaa-ajan toiminnoilla.
– Nämä toiminnot eivät kuitenkaan kuulu investointiohjelmaan, muistutti Varjus.
Juha Salo sanoi, että jos ei kenttää korjata nyt, niin peruskunnostus tulee eteen viimeistään 10–15 vuoden päästä. Hän vertasi hanketta tien kunnostamiseen.
– Sellaista tietä, jossa ei ole kunnon runkoa, ei kannata päällystää. Päällystys menee hukkaan, kun runko pettää. Pelkään, että kentän kanssa käy samalla tavalla, jos nyt käytämme 250 000 euroa vain pintaan, tuumasi Salo.
Juha Wiskarista (kok.) 250 000 eurolla saadaan kyllä pidettyä urheilukenttä sellaisena, että se palvelee nykyistä ja mahdollisesti tulevaakin käyttäjäkuntaa.
Kysymyksiä herätti, millainen on kentän tämänhetkinen kunto. Heikki Lehtinen (vas.) kertoi käyneensä muutaman hengen porukalla, jossa oli myös asiantuntija, katsomassa katsomoa. Hänestä siellä oli tyypillinen perinteinen peltikaton rakenne: perustukset kunnossa, ei märkää puuta ja tuuletus sujuu hyvin.
– Rakennus on seissyt samoilla sijoilla 50 vuotta ja kestää varmaan saman verran. Ei kannata ryhtyä uutta rakentamaan. Katsomo kuuluu olennaisena osana miljööseen, totesi Lehtinen.
Tekninen johtaja Marko Mäkinen kertoi katsomon istuinosien kantavien rakenteiden olleen märkiä. Aluskate puuttuu.
Kunnallistekniikan rakentaminen siirtyy
Kaupunginvaltuusto siirsi yksimielisesti tuonnemmaksi Mäkelän alueen kunnallistekniikan rakentamista. Uusi asuntoalue sijaitsee Turuntien tuntumassa. Sinne ollaan laatimassa kaavaa.
Jutta Varjus (kok.) ehdotti rakentamisen siirtämistä vuosille 2022 ja 2023.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juha Salo (kesk.) toivoi, että uudelle Mäkelän asuntoalueelle varattaisiin edes jonkin verran suunnittelurahaa jo ensi vuodelle. Se helpottaisi tilannetta.
Jani Kurvinen (kesk.) ehdotti, että hankkeelle varataan suunnitteluraha ensi vuodelle ja siirretään varsinaista rakentamista vuodella eteenpäin.
Valtuusto päätti varata ensi vuodelle 50 000 euron suunnittelurahan ja itse kunnallistekniikan tekemiseen 300 000 vuodelle 2022 ja 450 000 euroa vuodelle 2023.
Valtuusto keskusteli myös puistoista, niiden hoitamisesta ja kehittämisestä.
Jani Kurvinen sanoi, että olemassa olevista puistoista ja muista vapaa-ajanalueista tulee pitää huolta. Hän nimesi kehittämiskohteiksi esimerkiksi Harjun entisen maankaatopaikan ja Akustinpuiston. Kurvinen arveli, että kohteet tulisi listata, arvioida miten kutakin tulee kehittää, missä aikataulussa ja missä järjestyksessä.