Vuonna 2009: Kaupunki aktivoi rakentamalla

0
Karri Andersson antaa ohjeita vesivoimisteluryhmälle uimahallissa, joka on pystyssä kesään asti.

Somero-lehti 4.12.2009

Teksti ja kuvat Salli Lehtinen

Kun kunnissa ympäri valtakuntaa tehdään ankarasti säästötoimia, kaupunginjohtaja Leo Haltsonen ja valtuuston puheenjohtaja Mauri Salo puhuvat toivon luomisesta kuntalaisiin.

– Pyrimme aktivoimaan yhteisöä investoinneilla. Moni kunta on vetänyt alas investointirahat, meillä ei tehdä niin. Nyt kannattaa pitää täysi häkä päällä, kun on edullista rakentaa, Haltsonen lisää.

Kaupunginhallituksen budjettiesityksessä on varattu investointeihin noin 4,9 miljoonaa euroa.

Vanhainkodin ja Joensuun koulun teknisen työn tilojen saneerauksista putoilee laskuja vielä alkuvuonna.

Ensi vuoden suurin rakennuskohde on uusi uimahalli, jota ryhdytään rakentamaan kesällä. Hallin 6,5 miljoonan kuluista ensi vuodelle on merkitty 2,1 miljoonaa.

Teollisuushallin rakentamiseen varaudutaan miljoonalla, jos vähintään puoleen tiloista tulee etukäteisvaraus.

Oinasjärven koulun keittiöön tai jakelukeittiöön ja jätevesijärjestelmään on merkitty 200 000 euroa. Mikäli päädytään jakelukeittiöön, rahaa kuluu puolet vähemmän.

Pärnämäen vuokratalo 14 B:n korjaukseen käytetään 150 000 euroa. Muihin kiinteistöihin, kuten kouluihin, päiväkoti Leivonpesään, terveyskeskukseen ja toimintakeskukseen tehdään pienempiä remontteja. Vanhusten palvelukeskukseen on myös alkuraha.

Somero pitää suitset kireällä jatkossakin

– Suitset on pidetty tiukalla. Yliluonteihin ei ole sorruttu hyvinäkään vuosina, Haltsonen perustelee olosuhteisiin nähden hyvää tilannetta.

Kaupunginjohtaja kiittää samaan hengenvetoon hallintokuntia, joiden talousarvioesitykset pysyivät hyvin kaupunginhallituksen asettamassa raamissa.

Palvelut ovat vähintään keskitasoa, eikä niitä olla supistamassa. Uutta henkilöstöä palkataan ensi vuonna 10,5 henkilötyövuoden verran, 9,5 perusturvaan ja yksi sivistystoimeen.

Kaupunki on investoinut 2000-luvulla keskimäärin kolmella miljoonalla vuosittain. Velkaa on somerolaista kohden vain 400 euroa, kun kuntien keskiarvo liikkuu lähes 2 000 eurossa.

Haltsonen muistelee, että hänen 13 työvuotensa aikana lainaa on nostettu kahdesti, viimeksi miljoona neljä vuotta sitten. Ensi vuoden budjetissa varaudutaan 2,5 miljoonan euron velanottoon.

Somero jatkaa 18,5 prosentin kunnallisverolla, jonka alle jää vain parikymmentä kuntaa Suomesta, pääasiassa Ahvenanmaan kuntia. Kiinteistöveroa nostettiin, mutta veroprosentit jäävät keskiarvon alapuolella.

Verotulojen arvioidaan vähenevän, koska somerolaisten työttömyys on noussut kolme prosenttiyksikköä. Pitkittyessään työttömyys syö yhä suuremman loven ihmisten tuloista ja vähentää kaupungin verotuloja.