8 324, noin 8 700 ja 14 534

0

Otsikon ensimmäinen luku tarkoittaa Someron väkilukua sata vuotta sitten ja keskimmäinen suurin piirtein nykyistä. Äkkiseltään voisi päätellä, että parempaan päin ollaan menossa, joskin hitaanlaisesti. Totuus on kuitenkin toinen. Someron väkiluvussa on tapahtunut suuriakin muutoksia sadan vuoden aikana.
Someron väkiluku kasvoi 1800-luvun lopulla ripeää tahtia ja 8 000 asukkaan raja ylitettiin heti 1900-luvun alussa. Tämän jälkeen kasvu hidastui. Syynä oli ensimmäisen maailmansodan levottomat ajat ja vuoden 1918 sisällissota. Somerolla punaisia kuoli tai katosi 144 ja viisi valkoista menetti henkensä. Myös syntyvyyden osalla tapahtui selvä pudotus. Siitä huolimatta Somerolla syntyi vuoden 1920 aikana 242 lasta. Nykyiseen verrattuna se oli lähes 200 lasta enemmän. Kuolleisuus oli lähellä nykyistä tasoa, 123.
Someron väkiluvussa tapahtui vain pientä nousua seuraavan 20 vuoden aikana ja vuonna 1940 somerolaisia oli 8 593. Merkittävin muutos tapahtui vuonna 1927, kun Kaskiston ja Suojoen kylät siirrettiin Somerniemen kuntaan ja seurakuntaan. Siirron seurauksena Someron kunnan väkiluku väheni 488 hengellä. Kolme vuotta aikaisemmin tapahtuneessa Mäyrämäen kylän siirrossa Somerniemeen Somero menetti vain noin 20 asukasta.
Sotavuodet 1939–1945 muuttivat kunnan väkilukua moneen suuntaan. Talvisodassa kaatui 83 ja jatkosodassa 204 somerolaista. Siirtoväen saapuminen Somerolle puolestaan lisäsi väkilukua. Talvisodan jälkeen vuoden 1940 lopulla Somerolla oli siirtoväkeä 2 669 henkeä. Kesällä 1941 suomalaiset joukot valtasivat takaisin Moskovan rauhassa luovutetut alueet ja sen väestö palasi takaisin kotiseudulleen. Vuoden 1943 lopulla siirtoväkeä oli Somerolla vain 239 henkeä.
Karjalan lopullisen menetyksen jälkeen evakot palasivat uudelleen Somerolle ja syksyllä 1947 siirtoväen määrä oli 2 752 henkeä eli 30 prosenttia kunnan väestöstä. Kotinsa menettänyt väestö etsi asuinpaikkaansa koko 1940-luvun jälkipuoliskon ajan ja vielä myöhemminkin. Vuoteen 1950 mennessä Somerolle muuttaneiden määrä oli vähentynyt tuhannella hengellä ollen 1 709 ja kymmenen vuotta myöhemmin siirtoväkeä oli enää 1 160. Vuonna 1949 hyväksytyllä kirkkolain muutoksella 48 siirtoseurakuntaa päätettiin lakkauttaa ja niiden jäsenet siirtää siihen seurakuntaan minkä alueella silloin asuivat. Tammikuun 1. päivänä 1950 Someron seurakuntaan siirtyi 1 442 siirtoväkeen kuulunutta.
Seuraava suuri väestömuutos tapahtui Somerniemen kuntaliitoksessa 1.1.1977. Someron väkiluku kasvoi 1 409 somerniemeläisellä ja oli 10 607. Alle 10 000 henkilön väkiluku laski ensimmäisen kerran 1986.
Someron ja Somerniemen yhteinen väkiluku oli korkeimmillaan 1950-luvun alussa, jolloin se oli 14 200. Samaan aikaan lapsia syntyi jopa 300 vuodessa. Muuttoliikkeen vaikutus oli suurimmillaan 1960-luvulla, jolloin useana vuonna väki väheni 250 henkilön vuosivauhtia.
Mikä on otsikon kolmas numerosarja? Suomen väkiluku oli 3,15 miljoonaa vuonna 1920 ja nykyisin 5,5 miljoonaa. Mikäli Someron väkiluku olisi kasvanut samassa suhteessa kuin koko Suomen, niin nyt Someron väkiluku olisi 14 534.

Manu Kärki
kotiseutukirjailija