Koe testaa koiran toimintaa metsässä:
Eskon muistohaukut on järjestetty nyt jo 24 kertaa, kovan somerolaisen koiramiehen, edesmenneen Esko Koson muistoksi. Ensimmäistä kertaa se oli kansainvälinen ja mukana oli 18 koiraa. Kisat olivat isoimpia koko Varsinais-Suomessa.
Timo Roto hoiti paperityöt ja Mika Känkäsen osalle tuli kunnia järjestellä muu talkootyö.
– Muistohaukkujen alkupuuhamiehiä ovat olleet herrat Timo Roto, Jorma Launiainen ja Lauri Honkala. He ovat pitkäaikaisia harrastajia, jotka ovat saaneet täällä kisat käyntiin. Nyt tarvitaan väen vanhetessa uusia talkoolaisia mukaan, arvioi Mika Känkänen.
Yksipäiväisen tapahtuman tukikohtana oli Pitkäjärven Maamiesseurantalo, jossa järjestettiin aamiaiset, ruokailut ja palkintojenjaot. Vuosi sitten tammikuussa haettiin lupaa kilpailun järjestämiseksi, ja toukokuussa tuli vahvistus.
– Maastot pyrittiin saamaan mahdollisimman pitkälti lähiympäristöstä, joka onnistuikin. Päivää varten kyseltiin tuomareita ja maasto-oppaita, yhteistyökumppaneita ja koepaikkoja. Yllätyin, miten hyvin se meni. Suuri kiitos kuuluukin maastoja antaneille seuroille ja maasto-oppaille, Känkänen ynnäilee.
Yhtä koiraa kohti mukana on ohjaajan lisäksi kaksi tuomaria. Sen vuoksi muonitettava väkimäärä oli yli 70 henkeä, joka sisältää myös sihteerit ja ylituomarit. Maastoja oli sama määrä kuin koiria, eli 18.
Ruotsista saapui kaksi osallistujaa ja kauimmaisin suomalainen tuli Rovaniemen tienoilta. Muut olivat lähialueilta, noin 100 kilometrin säteeltä. Somerolta kokeessa olivat Mikko Ruohosen ja Timo Roton koirat.
– Jossain Pohjanmaalla saattaa olla kisoissa 40 koiraa. Harrastajamäärät ovat siellä isompia. Kulttuuri on erilainen ja kilpailuhenkeä on enemmän, Mika Känkänen pohtii.
Somerolta opastuomareina olivat Pasi Ali-Yrkkö, Ari Honkala, Jani Fonsell, Keijo Ojala ja Antti Viilola. Heiltä saatiin maasto ja he toimivat myös tuomareina ja maasto-oppaina. Ylituomari oli Jari Oja.
Mika Känkänen kertoo saaneensa tuomarikortin viisi vuotta sitten. Hän oli varatuomari, koska kilpailupäivänä hänelle riitti niin paljon muuta tekemistä.
– Pikkupojasta asti olen käynyt hirvimetsällä isän ja pappan kanssa. Aina olen pitänyt koirista. Nyt minulla on harmaa norjanhirvikoira.
Känkänen on jäsenenä Lamminjärven Metsäveikoissa. Kokeen järjestäjä oli Etu-Passi.
– Palkintopöytä oli mittava. Siihen kuului muun muassa Ultracomin hommaama tutkapanta sekä Metsoaseen metsästyspuku. Hyvät palkinnot ovat iso tekijä houkuttelemaan näin ison määrän koiria mukaan.
Seija Roton kasvattama ja Timo Roton omistama Heinähatun Valma jäi kokeessa hakupisteille. Mikko Ruohosen Retakon Kasperi sai hirvityöskentelyn ja 52,5 pistettä. Voittajakoira oli Evakkonallen Uula ja sen omistaja on Anni Asikainen Eurasta.
– Kisa oli tänä vuonna tosi tiukka. Kolme ensimmäistä koiraa olivat kaikki yhden pisteen sisällä. Ykkönen sai 94 pistettä ja kakkonen sekä kolmonen kumpikin 93 pistettä.
Hirvenhaukkukokeeseen saavat osallistua Suomen Harmaahirvikoirajärjestön, Suomen Laikajärjestön ja Suomen Pystykorvajärjestön alaiset rodut.
– Eniten hirvenhaukussa käytetään jämtlanninpystykorvaa, harmaata norjanhirvikoiraa ja karjalankarhukoiraa. Laikat ovat muutamien yksilöiden varassa, mutta myös suomenpystykorvaa ja pohjanpystykorvaa käytetään, Känkänen arvioi.
Someron hirvikoiramäärä on noin yksi per hirviseura. Joku seura voi olla ilman, mutta joltain toiselta seuralta saadaan silloin koira avuksi hirvenpyyntiin. Hirviseuroja on Somerolla yhdeksän ja Somerniemellä seitsemän.
Fakta:
Hirvenhaukkukoe
- kokeessa jäljitellään käytännön metsästystä laskemalla koira irti maastoon etsimään hirveä
- hirven löydyttyä tuomarit pyrkivät lähestymään haukussa olevaa hirveä, kuten metsästyksessä tehtäisiin ampumatilaisuuteen pyrittäessä
- aina tämä ei heti onnistu myöskään käytännössä, ja tilanne toistetaan mahdollisuuksien mukaan useita kertoja päivän aikana
- kokeen kuluessa testataan myös koiran yhteistyöhalukkuutta ja tottelevaisuutta
- lisäksi koiran suoritusta arvostellaan eri ominaisuuksien osalta kuten esimerkiksi haukun kuuluvuutta
Lähde: Kennelliitto
Lajin tarkoitus
Hirvenhaukkukokeen tarkoituksena on saada selville koiran hirvenmetsästysominaisuudet jalostusta varten, pitää hirvenmetsästys korkeatasoisena koiraurheiluna, kehittää sen harrastajia ja heidän yhteistoimintaansa sekä tarjota kilpailumahdollisuus näissä kokeissa. Samalla saadaan käytännön metsästyksessä toimivia koiria.
