Someron terveyskeskuksessa on kärsitty pitkään lääkäripulasta.
– Se yhdistettynä kaupungin taloustilanteen heikkenemiseen ja perusterveydenhuollon tehtävien kasvamiseen on vaikea yhtälö ratkaistavaksi, tuumaa perusturvajohtaja Taru Nordlund.
Hän arvelee, että jos seitsemästä lääkärivirasta olisi neljä vakinaisesti täytettynä ja apuna pari vakinaista sijaista, niin Someron perusterveyden lisääntynyt työmäärä olisi hallittavissa.
Parhaillaan kaksi lääkärin virkaa on täytettynä ja lisäksi töissä on yksi vakinaisempi sijainen. Nyt vain välttämättömät saadaan juuri ja juuri hoidettua. Keväällä toinen vakinaisista lääkäreistä jää pois.
Lääkärien palkkataso on Nordlundin mielestä hyvä.
– Lisäpalkka ei ole ratkaissut Someron lääkäriongelmaa, eikä joustavuus työajoissa.
– Lääkäreitä on vain vaikea rekrytoida Somerolle. Turussa ja Salossakin se on helpompaa. Yksin ajettu työmatka Somerolle ei innosta. Meillä on joskus ollut sijaisia, jotka ovat tulleet kauempaa, mutta saaneet järjestettyä yhteiskyydin.
Lääkäriopiskelijoiden pakottaminen maaseudulle töihin ei ole Nordlundista oikea keino.
– Opiskeluun kuuluu jo nyt harjoittelujakso terveyskeskuksessa. Lääkäreitä pitää vaan kouluttaa enemmän.
Marraskuussa lääkärien työaikaa muutettiin, kun terveyskeskuksen päivystysaikaa lyhennettiin kahdella tunnilla. Lääkäriosaamista vaativia tehtäviä on siirretty osastosihteereille, hoitajille, sairaanhoitajille, ja kirjaamisen helpottamiseksi on otettu käyttöön automaattinen puheentunnistustusohjelma.
Päivystyksessä käytetään sairaanhoitajia entistä enemmän hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa. He tekevät niin sanottua esityötä lääkärikäyntiä varten.
Aina asiakas ei tarvitse lääkäriä, vaan hoitajakin voi ratkaista tilanteen tai arvioida hoidon tarpeen ja mistä suunnasta avun saa parhaiten kyseisessä tapauksessa.
– Ja aina meillä on mahdollisuus konsultoida muita hoitajia tai lääkäriä, muistuttaa terveyskeskuksen vastaanoton osastonhoitaja Sari Moisander.
Jotkut asiakkaat ovat ihmetelleet uutta järjestelmää.
– He ovat sanoneet, etteivät ole tulleet hoitajan luokse, vaan lääkärin, eivätkä tarvitse hoitajan apua. Somerolla on totuttu tulemaan suoraan päivystävälle lääkärille, jatkaa sairaanhoitaja Moisander.
Päivystysajan vähentäminen Somerolta ei ole lisännyt Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän käyttöä.
– Someron terveyskeskukseen tullaan edelleen kiireajalle, kertoo Nordlund.
Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on Forssassa. Selvittely Salon kanssa ei ole edennyt. Aiemmissa neuvotteluissa Salo toivoi, että Somerolta virkalääkäri osallistuisi päivystysrinkiin. Se ei ole ollut mahdollista Someron kehnon lääkäritilanteen vuoksi. Salo taas ei halua lisätä omien virkalääkäriensä taakkaa.
Tammikuun alusta alkoi kokeilu 11,40 euron maksusta sairaanhoidollisesta käynnistä terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolle. Tätä työtä on tehnyt 2–3 hoitajaa.
Hoitajakäynneillä käy potilaita, joilla on tarve yksittäiselle hoitajakäynnille ja toisaalta potilaita, joilla on tarvetta esimerkiksi viikoittaiselle käynnille.
– Viikoittain tai useammin hoitajakäynnille tulevalla potilaalle voi kertyä maksuista iso summa vuositasolla, sanoo Moisander.
Nyt on mietitty ratkaisua tilanteeseen, esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa kolmannen käyntimaksun jälkeen seuraavat käynnit olisivat ilmaisia. Perusturvalautakunta pohtii, mitä tehdään jatkossa.
Taru Nordlund muistuttaa, että sairaanhoitajalla käynnin todelliset kustannukset ovat 114 euroa per kerta. Lääkärin pakeilla käynnin kustannukset ovat 161 euroa. Summaan on sisällytetty myös muun muassa hoitajan palvelut, mahdolliset laboratorio- ja röntgenkäynnit.
– Yleinen käsitys terveyskeskuksen lääkäripalveluista on, että se tarkoittaa vain lääkärin vastaanottoa. Se sisältää paljon muutakin työtä ja palvelua, toteaa Nordlund.
Vuosien saatossa erikoissairaanhoidollisia hoitajien toteuttamia toimenpiteitä on siirtynyt pikku hiljaa perusterveydenhoidon sairaanhoitajien hoidettaviksi. Aiemmin erikoissairaanhoidossa maksullisena toteutettua hoitoa on siirtynyt potilaan kotikuntaan, jossa se on ollut maksutonta. Tällaisia ovat esimerkiksi haavahoidot sekä syöpää ja reumaa sairastavien hoitoja.
– Sairaanhoidollinen työ on lisääntynyt. Meidän on pitänyt palkata lisää sairaanhoitajia.
Tavoitteena on myös saada pienemmäksi epäsuhtaa maksujen ja todellisten kustannusten välillä. Maksuja pitää saada lähemmäksi sitä, mitä hoitoihin kuluu aikaa, työtä ja materiaaleja.
Perusturvajohtaja on miettinyt hoitajakäyntien sisältöjen erilaisuutta.Injektioiden kohdalla onnistuu, että asiakas hankkii itse apteekista lääkkeen ja käy hoitajalla pistoksen takia. Haavahoidossa käytäntönä on, että erikoissairaanhoidon lääkärin määrittelemät hoitotuotteet tulevat terveyskeskuksesta. Käynnit ovat siten ajallisesti ja kustannusnäkökulmasta hyvin erilaisia. Lisäksi haavahoitotuoteet ovat kalliita ja niitä myydään apteekissa isoissa pakkauksissa, ei vain yhtä hoitokertaa varten. Toisaalta kotihoidossa sairaanhoidollisista toimenpiteistä on peritty maksuja jo pitkään.
Someron terveyskeskuksen vuosimaksu on 41,20 euroa ja kertamaksu 20,60.
– Kyllä perusterveydenhuolto kustannetaan pääosin verovaroilla. Vain pieni osa kerätään asiakasmaksuilla. Niiden osuus terveydenhuollon puolella on noin 7 prosenttia. Vanhustenhuollon palveluissa se voi olla korkeimmillaan 20 prosenttia, laskee Nordlund.
Perusturvajohtaja sanoo, että käytettävissä olevien verovarojen lisäksi palveluita käyttäviltä perittävillä maksuilla pyritään turvamaan palvelut.
– Viime vuosi oli heikohko. Perusturvan tulos oli negatiivinen.
Erikoissairaanhoidosta siirtyy koko ajan lisää toimintoja perusterveydenhuollon hoidettavaksi. Vaatimuksia ja lakisääteisiä tehtäviä suunnitellaan kunnille lisää, esimerkiksi 0,7 hoitajamitoitus ja hoitotakuu, jonka mukaan perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon on päästävä lääkärille seitsemässä päivässä. Samaan aikaan valtionosuuksia on leikattu.
– Kunnissa tarvitaan lisää rahaa toiminnan toteuttamiseen, esimerkiksi henkilöstön palkkaamiseen. Siksi perusturvatoimessa pyritään ottamaan käyttöön kaikki asiakasmaksulain sallimat maksut. Jos ei ole riittävästi henkilöstöä eikä resursseja, emme pysty vastaamaan valtion antamiin vaatimuksiin, eikä ole tarjota palveluita.
