Ulla Mertsalmi
Meillä kaikilla on vahvuuksia. Hyvinvoiva aikuinen tuntee omat vahvuutensa ja käyttää niitä. Kyse onkin siitä, miten tunnistamme ne ja opimme käyttämään niitä.
Paras aika vahvuuksien löytämiseen ja vahvistamiseen on lapsuus ja nuoruus. Nuori tarvitsee tukea ja ohjausta vahvuuksien löytämisessä. Heidän kanssa aikaa viettävillä, vanhemmilla, opettajilla ja kavereilla, on iso rooli vahvuuksien löytämisessä. Se että muut huomaavat nuoren vahvuudet, auttaa häntä huomaamaan ne itsekin.
Lasten haasteet liittyvät useimmiten arjen rutiineihin kotona sekä koulumaailman odotuksista selviytymiseen. Nuorten haasteet sen sijaan liittyvät itsenäiseen omien asioiden hoitamiseen ja opiskelu- ja työelämässä pärjäämiseen.
Somerolla luennoinut KT, erityispedagogi, ADHD-asiantuntija Erja Sandberg on kirjoittanut Eliisa Leskisenojan kanssa kirjan Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. Kirjassa esitellään tapoja, joilla oppilaan vahvuudet saadaan esille ja miten nuori rakennetaan vahvaksi.
Kirja pohjaa paljon tutkittuun nuorten myönteisen kehityksen teoriaan (Positive Youth Development Theory). Teorian mukaan nuoruus kuvataan mahdollisuuksien elämänvaiheeksi ja että jokaisessa nuoressa on lukuisia erilaisia vahvuuksia, jotka kannustetaan ottamaan käyttöön.
Lasten ja nuorten kanssa työskenteleville sekä huoltajille kirja tarjoaa käytännön myönteisiä työkaluja arkityöhön ja arkeen.
Hyvinvoiva nuori tietää vahvuutensa, osaa käyttää niitä ja niiden avulla selviytyy elämän haasteista paremmin.
Nuoruus on elämänvaiheena merkityksellinen, koska juuri tuolloin identiteetti ja minäkuva pääasiassa rakentuu. Nuoruus voi olla myrskyisä, silloin etsitään omaa paikkaa ja mietitään tulevaisuutta. Nuoruuteen kuuluu rajojen etsintää ja epävarmuutta sekä tilanteita joiden kautta nuori kasvaa, kehittyy, oppii, itsenäistyy ja aikuistuu.
Nuorena luodaan pohja aikuisiän hyvinvoinnille, mielenterveydelle ja elämän taidoille. Nuorena on tärkeää löytää omat vahvuudet ja saada omat voimavarat käyttöön.
Koulut ovat merkityksellisiä paikkoja nuorten myönteisten kehityspolkujen vahvistamisessa, koska nuoret viettävät koulussa suuren osan ajastaan.
Opettajat voivat omalla toiminnallaan tukea ja kannatella nuoria, auttaa heitä löytämään potentiaalinsa ja uskomaan mahdollisuuksiinsa, mikä voi parhaimmillaan toimia voimavarana koko loppuelämän ajan. Omien vahvuuksien tunnistaminen edistää muun muassa koulutyön mielekkyyden kokemusta ja kykyä toimia muiden kanssa.
Jos kiinnitämme enemmän huomiota lapsen heikkouksiin kuin vahvuuksiin, saattaa lapsen käsitys omista vahvuuksista hämärtyä. Jos lapsella on esimerkiksi vaikeuksia tietyn oppiaineen kanssa ja käytämme aikaa lapsen kanssa kotitehtävien tekoon sen aineen kanssa, saattaa samalla jäädä kokonaan huomiotta se aine, jossa lapsi on luontaisesti hyvä. On tärkeää aina vastapainoksi muistaa huomata lapsen vahvuudet.
Positiivinen pedagogiikka ei ole niin sanottua päälleliimattua myönteisyyttä, vaan kokonaisvaltainen tapa olla, tehdä ja kohdata ihmisiä ja asioita. Se mihin kiinnitämme huomiota vahvistuu. Avainsanoja ovat kannustavuus, hyvän huomaaminen, omien vahvuuksien sanoittaminen. Vahvuuksia voi olla kotona, harrastuksissa ja koulutyössä.
Haastakaamme kaikki toisemme, vanhemmat, opettajat ja ystävät huomaamaan mitä lapset ja nuoret luontaisesti osaavat, kehukaa ja kannustakaa! Autetaan heidät vahvoiksi aikuisiksi!