Kiiruun talon seinille on pantu edustava joukko vanhoja, arvokkaan näköisiä puhallinsoittimia. Mistä soittimet ovat peräisin ja miksi ne ovat Kiiruulla? Vastaajana on kulttuurituottaja Liisa Mattila.
– Somerolla on toiminut oma puhallinorkesteri. Se on lopettanut, minkä jälkeen soittimet jäivät kaupungin varastoon. Minulta tultiin kysymään, saisiko soittimet tuoda meidän vinttiimme. Siinä vaiheessa totesin, etteivät ne sinnekään kuulu, hienot soittopelit! Niille pitää löytää parempi paikka.
Mattila kysyi Pekka Leppälän mielipidettä, miten soittopelit laittaisi esille. Niin ne ripustettiin seinille. Leppälä oli apumies, Lassi Tuominen ruuvaili.
Tummiksi patinoituneita soittimia on yhdeksän. On tuubaa, trumpettia, vetopasuunaa, klarinettia.
Soittokelpoisia ne eivät ole, venttiilikoneistot jämähtävät kiinni. Lommojakin löytyy. Soitinkorjaaja voisi torvet ehkä avata, mutta käyttäjiä ei ole. Puusoittimina klarinetit halkeavat ja turpoavat.
– Ihan hauskoja ne ovat, hauskemman näköisiä kuin osasin kuvitella! Laitoin kuvia Facebookiin ja viestejä on tullut Turusta ja Helsingistä. Moni on tullut sanomaan, että vau, nuo ovat hienoja! Ei tällaisia seiniä taida olla monessakaan paikassa. Niistä tuli tilataideteos ja soittimet saivat arvoisensa paikan.
Liisa Mattila on koittanut kysellä, kuka niitä on soittanut. Yksi soittaja löytyy, Raimo Karvonen.
– Liityin puhallinorkesteriin 18-vuotiaana. Jostakin 1960-luvulta asti Someron kansalaisopistolla oli puhallinorkesteri. Sitä veti Ensio Nurminen, kertoo 75-vuotias Karvonen.
Orkesteri oli seitsikko. Jokaista soitinta oli kaksi, joten puhaltajia oli yhteensä 14.
– Toiminta loppui soittajien puutteeseen. Viimeiseksi soittimia oli käytössä Kosken puhallinorkesterissa 80-luvulla, Karvonen muistelee.
– Muistan orkesterin olleen mukana Joulukadun avajaisissa. Soittajat matkustivat kuorma-auton lavalla ja ihmiset seurasivat kulkueena perässä.