Ryhmätunneilla käy yhä harvemmin miehiä – somerolaissaleilla harmitellaan asiaa

0
Somerolla kuntosali Kareliini on ahkerassa käytössä. Ryhmäliikunnoissa käy paljon väkeä, mutta miehiä pitäisi olla enemmän. Anzela Trofimova vetää ryhmäliikuntatunteja, mutta tekee myös henkilökohtaista ohjausta.

Someron monitoimitalon uusittu ja reilusti laajennettu kuntosali Kareliini alkaa näkyä kävijämäärissä. Niitä on mukavasti enemmän.

Ryhmäliikuntatunnit ovat suosittuja varsinkin uudenvuoden lupausten jälkeen.

Liikuntatarjontaa Somerolla riittää. Kaupunki on ulkoistanut liikuntapalvelut Someron Liikunta ry:lle. Yhdistyksen vetämänä kuntosali Kareliinissa kokoontuu joka viikko yhdeksän kiertoharjoittelu-, circuit- tai hyvinvointiryhmää.

Someron Syke ry:llä on jumpparyhmiä, ja tarjontaa täydentävät yrityspuolelta Fit Someron sekä TNSportin salit. TNSportilla kuntosaliryhmiä on 3–4 per päivä ja Fit Somerolla viikoittain 15 tuntia.

Someron Voimalla pyörii suosittu kuntonyrkkeily. Omatoimikävijöitä on myös paljon. Lisäksi tulevat Somero-opiston liikunnan ryhmätunnit sekä Uimahalli Loiskeen vesiliikuntaryhmät.

Jokin on kuitenkin muuttunut, ja se on ryhmätunneilla käyvien miesten määrä. Aikaisemmin Someron Liikunnalla oli omat liikuntaryhmät miehille ja naisille.

Määrä on pienentynyt. Saliryhmissä miehiä on suunnilleen viidesosa kokonaismäärästä.

Nykyisin pärjätään ja mennään sekaryhmillä, ja miehet ovat selkeässä vähemmistössä. Sama asia on havaittu myös yksityisillä saleilla TNSportilla ja Fit Somerolla. Kaikki tahot harmittelevat seikkaa.

– Naiset ehkä hakeutuvat ryhmäliikuntaan miehiä hanakammin ja tulevat kaverin kanssa yhdessä. Haluamme pitää sekaryhmät, jotta vaihtoehtoja on enemmän. Se on enemmän 2000-lukua, tasa-arvoistetaan sitäkin, että ei erikseen jaeta sukupuolia, Veera Hälli selvittää.

Tällä ajatellaan myös omatoimisesti käyviä. Kun ryhmäliikuntaa ei ole koko ajan ja joka ilta, on kaikilla mahdollisuus tulla ja liikkua. 30 hengen ryhmän kokoontuessa on salitila luonnollisesti vähissä.

Miestenkin olisi tärkeää liikkua.

– Omaa ruumistaan on hyvä säännöllisesti vähän ”riepotella”. Liikunnalla on mukavat vaikutukset. Miestenkin kannattaisi rohkaistua. Kyllä siellä muitakin on!

– Mitään maksimivoimatasoja ei mitata. Sitä ei tarvitse ajatella, että pitäisi laittaa isoja painoja ja osoittaa sillä maskuliinisuuttaan. Tehdään pitkiä sarjoja ja paljon toistoja, isoja painoja ei tarvitse helisytellä, Hälli innostaa.

Suorituksia ei vertailla.

– Jokainen katsoo kierrosta tehdessä tasan tarkkaan omaa napaa. Ei siinä paljon ehdi muita vilkuilla. Laitteella ollaan kiertoharjoittelussa 30–40 sekuntia kerrallaan ja vaihtoonkin on vain 10–15 sekuntia.

Paikkojen mahdollista kipeäksi tulemista ei pidä säikähtää. Kolmannella kerralla helpottaa jo.

– Pieni tärinä tai kipu on merkki, että se puree. Pientä lihaskipua ei kannata pelästyä. Se on vain hyvä merkki, että on tullut tehtyä jotakin ja liike on mennyt kohteeseen. Kipu lähtee sillä, millä tuleekin. Ellei se sitten ole nivelissä.

Kiertoharjoittelussa vauhtia pystyy määrittelemään itsekin, millaisella tempolla työtä tekee.

– Jos joku päivä sattuu tai kivistää, ei tee silloin niin paljon. Tekee rennommin ja ottaa iisimmin.

Remontin jälkeisestä kävijämäärien noususta Someron Liikunnalla on kerrottavaa muutaman kuukauden ajalta. Tilanteen tietää Someron Liikunnan toiminnanjohtaja Veera Hälli .

– Tilastografiikasta näkyy, että edeltäviin vuosiin nähden nousua on noin 20–25 prosenttia.

– Totta kai uudet tilat ja olosuhteet kuntosalilla kiinnostavat enemmän, ja se motivoi lähtemään mukaan. Kun tiedetään, ettei siellä tarvitse olla ahtaasti, se on monellekin kimmoke aloittaa salikäynnit.

Uutta on se, että salilla on nyt selkeämmin eroteltu vapaiden painojen alue ja laitepuoli.

– Ihminen, joka ei tykkää tehdä vapailla painoilla, saa selkeästi pysyä erillään vapaapainoalueesta ja tehdä laitteilla – kuten tietysti myös päinvastoin, Veera Hälli vertailee.

Lisätila toi väljyyttä. Alku- ja loppuverryttelyjä on tilaa tehdä, kun jalat tai kädet eivät osu venytellessä ja pyöritellessä laitteisiin.

Ihmiset ovat Hällin mukaan nykyisin todella paljon tietoisempia kuntosaliharjoittelun myönteisistä vaikutuksista.

– Ihan valtakunnan mediassa on saatu markkinoitua, miten paljon hyvä lihaskunto ja lihaksiston voimatasapainon parantaminen edistävät arjessa selviämistä. Se lisää jaksamista sekä työikäisillä että vanhusiällä. Ei tule niin helposti kremppoja.

– Se kaikki näkyy ihmisten käyttäytymisestä. He tietävät: tätä minun pitäisi tehdä ja tähän minun pitäisi hakeutua! Siksi on hyvä, että Somerolla on ihan hirvittävän hyvä ja laaja tarjonta; varmasti täältä löytää ryhmän.

– Liikuntaa löytyy täällä laidasta laitaan. Aika lailla asukaslukuun nähden tarjontapuoli on mallillaan.

Esimerkiksi 65+-ikäisille on peräti neljä pienryhmää, joissa on vielä tilaa. Ne ovat nimettyjä ryhmiä, kun muissa saa tulla ja mennä miten haluaa.

”Tuttu porukka innostaa liikkumaan”

Seppo Manninen kertoo käyneensä salilla ja ryhmäliikuntatunneilla useita vuosia. Kun pelaa golfia, on välttämätöntä pitää monipuolisesti yllä kuntoaan. Salilla hän käy kahdesti viikossa.

– Tämä on tässä iässä hyvin tärkeää. Ryhmä on hyvä, ja se tekee harrastamisen mukavaksi. Porukalla tulee liikuttua enemmän kuin yksin. Tuttu porukka myös innostaa. Meillä on ollut sama kokoonpano jo vuosia. Kun nähdään täällä, niin tiedetään kuka on vielä hengissä, Manninen naurahtaa.

Olli Nuotio toteaa käyneensä Someron salilla siitä asti, kun muutti takaisin paikkakunnalle.

– 13 vuotta olen käynyt, ja tietysti kävin työaikana jo muualla, Nuotio tuumaa.

Liikunnanohjaaja Anzela Trofimova kertoo, että iltacircuitissa tehdään enemmän työikäisille suunnattuja harjoituksia. Päivällä kokoontuvissa kiertoharjoitteluissa on eläkeikäisille suunnattuja harjoitteita. Se sopii silti myös vuorotyötä tekeville.

– Moni on tehnyt uuden vuoden lupauksen liikkumisesta. Hiihtämään ei ole päässyt ja kävelykin on sadesäällä huonoa. Nämäkin seikat vaikuttavat saliliikunnan suosioon.

Trofimova tekee ryhmäliikuntatuntien lisäksi myös henkilökohtaista ohjausta. Sitä moni toivoo.

– Monilla saattaa olla joitain aikaisemmin sattuneita onnettomuuksia, esimerkiksi polvivamma. Liikkeet pitää tehdä oikein. Myös monet uudet laitteet, kuten kuntopyörä, ovat nyt ergonomisesti suunniteltu paremmiksi.

Kiertoharjoittelua hän pitää hyvänä.

– Siinä ei tarvitse miettiä, mitä seuraavaksi tekee. Se kuluttaa myös hyvin energiaa.

– Pienillä painoilla alkuun, että löydetään oikeat liikeradat eivätkä paikat mene rikki. Ne ihmiset, jotka liikkuvat, liikkuvat monilla eri tavoilla. Monet kasvot ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi.

Lue lisää vapaa-ajasta ja harratuksista tiistaina ilmestyneestä Vapaalla-lehdestä.