Somero-lehti 22.1.2010
Teksti ja kuvat Merja Ryhtä
Kansalaisopiston kurssilla Sohvaperunasta solakaksi on kerrottu, keskusteltu, kokeiltu ja vaihdettu ajatuksia ruoasta ja liikunnasta. Se mitä laittaa suuhunsa ja liikuttaako itseään vaikuttavat kumpikin kropan ja mielen hyvinvointiin.
– Osallistujat ovat tulleet etsimään elämäntapamuutosta, terveellistä tyyliä elää ja liikunnan iloa. Kurssi on etsinnässä apuna, kertoo kurssin ohjaaja Eira Koistinen.
Vertaisryhmässä osallistujat saavat tukea toisiltaan.
– Se helpottaa, kun tajuaa, että muillakin on samanlaisia ongelmia ja he selviävät niistä. Tiukkapipoisuutta on pyritty kurssilla välttämään.
Hyviä vinkkejä omista kokeiluista ja kokemuksista on heitelty toinen toisille. Joku on kokenut, että kerran viikossa voi herkutella. Muina päivinä pysyy paremmin ruodussa, kun tietää edessä olevan mukavaa odotettavaa. Ruokapäiväkirjan pitäminen on jollekin hyvä keino seurata, mitä on suuhunsa laittanut. Puputtaminen on vähentynyt. Toiselle vilkaisu askelmittariin on muistuttanut lähtemään ulos reippaileman.
Repsahtamistakin on harjoiteltu. Ihminen on inhimillinen. Se ei kaada maailmaa, jos joskus repsahtaa, ottaa vaan itseään taas niskasta kiinni.
Jokaiseen puolitoistatuntiseen mahtuu luento ja keskustelua ravinnosta. Toinen 45 minuuttia liikutaan. Kurssilaiset listasivat toiveita, mihin liikuntamuotoihin he haluaisivat tutustua. Yhdessä on harjoiteltu rentoutumista, venyttelyä, sauvakävelyä, kuntosaliharjoittelua, vesijuoksua ja kuntonyrkkeilyä. Luvassa on vielä ainakin keilaamista, kuntotanssibailatinoa ja pulkkamäessä peuhaamista.
– Olisi hienoa jos jokainen löytäisi oman lajinsa liikkua. Silloin harrastus kulkisi keralla pitkään ja siitä olisi hyötyä myös painonhallinnassa, toivoo ohjaaja Eira Koistinen.
Syksyllä alkanut kurssi on 13 kerran mittainen. Siinä on käytetty apuna Diabetesliiton ja Sydänliiton opetusmateriaalia.
Ryhmä tukee ja kannustaa
Petra Sihvonen näytti kurssilaisille, mitä kuntonyrkkeily on. Hän muistutti, että kuntonyrkkeily sopii kaikenikäisille ja kokoisille naisille. Lajissa koko vartalo joutuu töihin, mutta erityisesti nyrkkeily tekee eetvarttia näyttöpäätteen ääressä ahkeroivien hartioille.
– Tämä on ihan jees, tuumi Johanna Lyytinen.
Leena Hyyryläinen oli tutustunut lajiin kymmenen vuotta sitten kuntoutuksessa.
– Olkapäissä on lämmin olo, mietti Hyyryläinen tuntemuksiaan.
Leena Hyyryläinen lähti Sohvaperunasta solakaksi -kurssille, koska tarvitsi opinnäytetyöhönsä ravintoluentoja. Samassa paketissa hän sai tutustua eri liikuntamuotoihin.
– Ja yksi syy kurssille lähtemiseen on tämä, taputteli Leena Hyyryläinen vatsakumpuaan.
Liisa Virtaperko halusi muistuttaa itselleen jälleen kerran: Muista liikkua ja mieti, mitä syöt.
– Ravintoasiat ovat niin tuttuja, mutta kumma kun terveellisistä ruokailutottumuksista tahtoo silti livetä, ihmetteli Maarit Savikko. Hän etsi kurssilta virikkeitä ja kiinnostavaa oli myös tutustua eri liikuntalajeihin.
Marja Koivuniemi löysi kurssilta vesijuoksun.
– Vesijuoksu on kivaa. Hankin jo vesijuoksuvyönkin.
Koivuniemi päätti, että hän syö tästä lähtien kevyempää ruokaa.
– Ruokaan panostan ja syön enemmän kasviksia.
Ryhmän merkitys niin liikunnassa kuin painonpudotuksessa oli kurssilaisten mielestä tärkeä.
– Kyllä ryhmässä on paljon mukavampaa liikkua kuin yksinään. Toisilta saa tukea ja kannustusta, totesivat naiset.