Tekstit Kirsi Seppälä
Perhe-etuuksiin korotuksia
Perhe-etuuksia korotettiin tänä vuonna. Määrä on nyt 28,94 euroa päivässä. Myös lapsilisän määrä neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta suurenee 10 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajakorostustakin nostettiin, niin että uusi määrä on 63,30 euroa kuukaudessa.
Terttilässä asuva kahden lapsen äiti Elina Ahlfors pitää lapsilisää tervetulleena juuri nyt, kun opiskelu lohkaisee osan hänen työajastaan. Toisaalta Ahlfors näkee, ettei tarvitsisi kaikille lapsiperheille tuloista riippumatta maksettavaa lapsilisää tarvittaisi sitten, kun on kunnolla töissä.
Ahlfors näkee yhteiskunnan ilmapiirin rahallista tukea merkittävämpänä tekijänä perheen lapsilukuun. Perheet voisivat olla suurempia, jos opiskelun ja työelämän sekä perhe-elämän yhteensovittaminen olisi helpompaa. Ahlfors uskoo, että moni haluaisi hoitaa lapsia kotona, jos yhteiskunnan malli ei kannustaisi nopeasti takaisin töihin.
kela korotti vuoden alussa myös elatustukea. Täyden elatustuen määrä suurenee ja on 167,01 euroa kuukaudessa. Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuivat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1128,57 euroa kuukaudessa. Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan.
Ahlfors kertoo, ettei enää saa elatusapua, sillä lasten isä menehtyi syksyllä. Lapset saavat vakuutusyhtiöstä perhe-eläkettä ja Kelasta lapsen eläkettä noin 50 euroa kuussa.
Vaikka Ahlfors saa nyt tukea, hän haluaa valmistuttuaan työelämään, jotta voi elättää itsensä.
Somerolla sosiaalipalvelut toimivat
Kolme vuotta Somerolla asunut Elina Ahlfors kehuu Someron palveluita. Esimerkiksi koulun valitseminen sujui jouhevasti.
– Lukan lähikoulu olisi ollut Oinasjärvellä. Hän pääsi Joensuun kouluun, koska ajattelin, että hänen on parempi olla siellä pienryhmässä, Elina Ahlfors sanoo.
Sosiaalitoimesta on saatu tarvittaessa apua. Esimerkiksi silloin, kun lasten isä kuoli syyskuussa.
– Lasten isällä oli asiakkuus sosiaalitoimeen. Ilmoitin hänen kuolemastaan sinne. Sieltä tarjottiin meille apua. Kävin sen jälkeen kerran lapsiperhepsykologilla, mutta koin, etten tarvinnut sitä enempää. Lasten isä oli paljon lastensa kanssa tekemisissä, vaikka emme asuneet yhdessä. Siksi hänen kuolemansa oli iso muutos, sillä lapset ovat nyt luonani koko ajan. Sain kaiken tarvitsemani avun, eikä kriisissä tarvinnut jäädä yksin, Ahlfors kertoo.
Työnsä puolesta hän on nähnyt, ettei apu tavoita tarvitsevia kaikilla paikkakunnilla. Kemistä kotoisin oleva Ahlfors asui kymmenen vuoden ajan Hämeenlinnassa. Somerolle hän tuli puolisonsa myötä. Ahlfors pitää Someron perusterveydenhuoltoa, kouluterveydenhuoltoa ja neuvolaa toimivina palveluina.
– Täällä on helppo hakea tietoa, sillä palveluohjaus on hyvää, hän tiivistää.
Kiitosta varhaiskasvatukselle
Elina Ahlfors kehuu, miten hyvin Leivonpesässä on otettu huomioon vanhemmat.
– Leivonpesässä hoitajat kiinnittävät huomiota myös vanhempaan lasta viedessä ja hakiessa. Olen tullut kohdatuksi yksilöllisesti samoin kuin lapsenikin, hän kertoo
Viime vuonna Leivonpesän hoitajat kannustivat Ahlforsia osallistumaan vanhemmuusryhmään nimeltä Ihmeelliset vuodet . Ahlfors lähti mukaan – ensin vähän pitkin hampain – mutta innostui aiheesta.
– Löysin ryhmästä vertaistukea. Kurssi sisälsi neuvoja positiiviseen lastenkasvatukseen, mikä on helpottanut esimerkiksi kiireisinä aamuina. Kun ei itse hoekaan ei, ei, ei, vaan hoitaa tilanteet kehumalla lasta, kiukuttelu vähenee.
– Kun odotin esikoistani, ei yksilöllinen kohtaaminen ja positiivinen kasvatus tullut esiin samalla tavalla kuin nykyään.
Oman lapsen myötä syttyi halu auttaa
Elina Ahlforsin perheeseen kuuluvat 5-vuotias Leonora ja 7-vuotias Luka. Luka käy Joensuun koulun ensimmäistä luokkaa. Leonora on päivähoidossa Leivonpesässä.
Elina Ahlfors opiskelee lähihoitajaksi ja tekee keikkatöitä.
Vaikka takana on seitsemän vuoden työrupeama sosiaalialalla lasten ja nuorten erityisohjaajaksi opiskelun jälkeen, Valvira edellyttää vakituiseen työhön lähihoitajan perustutkinnon suorittamista.
Hänen miehensä Jari Ahlfors opiskelee myöskin lähihoitajaksi.
Pariskunta alkaa lomittaa sijaisperheiden vanhempia. Ensimmäiset lapset tulevat keväällä.
Lomittajat käyvät usein perheen kotona lomittamassa, mutta jos perheen vanhemmat haluavat olla kotona lomalla voidaan tehdä niin, että sijaislapset käyvät lomalla toisessa perheessä. Lisäksi he voivat toimia tukiperheenä ja kriisiperheapuna.
– Kiinnostuin kasvatusalasta oman lapsen syntymän myötä. Olemme myös menossa sijaisperhevalmennukseen. Sijaisperhetoiminnan aloitamme myöhemmin, sitten kun omat lapset ovat kaikki koulussa, Elina Ahlfors kertoo.
Lisää yhteisöllisyyttä
Ahlforsien lapsiperhearki sujuu Somerolla hyvin. Koulutaksi hakee pojan kotoa Terttilästä ja vie kouluun. Elina vie itse tyttärensä päiväkotiin ennen kuin lähtee opiskelemaan tai keikkatöihin.
– Kun tein opiskeluuni liittyvää harjoittelua ja jouduin lähtemään aikaisin, käytimme koulun aamupäiväkerhoa. Päiväkotiin pystyi lapsen viedä aikaisemmin, hän kertoo.
Ahlfors toteaa, että Terttilässä asuminen pitkine matkoineen oli oma valinta. Ahlfors toivoo, että lapsiperheet olisivat nykyistä yhteisöllisempiä. Sitä voisi alkaa rakentaa yksinkertaisesti kysymällä toiselta, mitä kuuluu.