Poikana Aki Laurila pani kavereiden kanssa pystyyn useat pelit. Kotipihaan oli rakennettu jalkapallomaalikehikot. Asvaltille koottiin silakkalaatikoista ja vastaavista ”verkko”. Tenniksen peluu saattoi alkaa. Porukalla rakennettiin jokitöyräälle hyppyrimäkiä, joita laskettiin innokkaasti. Yhdessä tekeminen ja liikkuminen kuului arkeen ja oli hauskaa.
– Kaikenlaista liikuntaa on tullut harrastettua ja kokeiltua: yleisurheilua, jalkapalloa, hiihtoa, jääkiekkoa, lentopalloa, suunnistusta, tennistä, pöytätennistä, luettelee viisikymppinen kuntoilija päällimmäiset.
Hän sanoo kasvaneensa liikkumiseen ja ulkona hääräämiseen.
– Minä olen aina tykännyt liikkua ulkona. Elämä oli minun lapsuudessani ja nuoruudessa paljon fyysisempää kuin nyt.
Kun kouluja suljetaan, niin pidemmät koulumatkat on mentävä autoilla ja harrastuksiin on vietävä. Aki Laurila harmittelee, että luonnollinen, jokapäiväinen arkiliikunta jää nuorilta vähiin, ja liikkuva elämäntapana jää oppimatta.
Aki Laurilan lapsikatras, neljä tyttöä, on ollut liikkuvaista sorttia. He ovat olleet mukana muun muassa partiossa ja yleisurheilleet.
Laurila vetää Somerniemen Veikkojen lasten liikuntaryhmää, jossa on kymmenkunta lasta. Somerniemellä myös aikuiset liikkuvat. Esimerkiksi viikottaisissa naisten ja miesten jumpissa 30 aikuista irrottaa hikeä Oinasjärven koulun salissa.
– Se on aika paljon tämänkokoiselle kulmakunnalle, röyhistää Laurila ylpeänä.
Hänestä Somerolla on hyvät mahdollisuudet harrastaa.
– Minä olen ollut mukana, koska liikunta on mukavaa. Sekä siksi, että se antaa muille mahdollisuuksia päästä tekemään ja löytämään mielenkiintoinen harrastus. Mahdollisuuksiahan seurat ja yhdistykset luovat.
Laurila sanoo, että hän näki jo lapsena, miten se toimi. Hän on jatkanut vaimonsa Kati Fonsell-Laurilan kanssa vanhemmilta saatua perinnettä, ja uskoo lastensakin oppineen yhdessä tekemisen merkityksen.
– Lapset ovat saaneet Somerolla kokeilla siipiänsä. He ovat kuuluneet erilaisiin porukoihin ja oppineet tekemistä muiden kanssa. Ihmisen perustarpeita on kuulua johonkin, saada hyväksyntää ja löytää paikkansa.
Perhe on Laurilan elämän tärkeimpiä asioita; myös se, että yhteiskunnassa on hyvä olla ja että täällä on rauhallista elää ja asua.
– Suomessa on hienoa, kun yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia aktiivisille ihmisille. On tärkeää, että tällaisessa pienessä maassa tehdään yhteistyötä, jotta pystytään tekemään yhteiskuntaa hyödyttäviä päätöksiä ja tietysti se, että yhteiskuntarauha säilyy, pohtii Laurila.
Aki Laurila on töissä kantaverkkoyhtiö Fingridillä, ollut jo vuodesta 1997. Suunnittelupäällikkönä hän tekee pitkän tähtäimen suunnitelmia ja koordinoi muiden suunnittelijoiden töitä, jotka miettivät ja suunnittelevat päävoimansiirtoverkkoa ja alueellisia verkkoja.
Hän sanoo energia-alan käyvän läpi valtavaa murrosta. Ilmastonmuutos on keskeinen tekijä.
– Se tarkoittaa, että Suomen energiatuotannon rakenne on muuttumassa nopeasti.
Uusiutuva energia syrjäyttää kiihtyvällä tahdilla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa. Suomi on päättänyt, että kivihiilenpoltto loppuu vuoteen 2029. Suuri osa tuotannosta korvautuu tuuli- ja aurinkovoimalla sekä ydinvoimalla. Suurelta osin uusiutuva sähköntuotanto tarkoittaa Laurilan mielestä Suomessa tuulivoiman ympärille rakentuvaa sähköntuotantoa.
– Meillä on oltava myös kantaverkkoyhtiössä kova rakentamisvauhti, jotta pystymme rakentamaan verkot ja järjestelmät sellaisiksi, että sähköt ovat kaikilla Suomessa päällä varmuudella. Tämä vaatii myös, että joka hetkellä pystytään pitämään sähköjärjestelmä tasapainossa, jolloin sähköä tuotetaan juuri niin paljon kuin sitä kulutetaan.
– Tulevaisuudessa tarvitaan joustoja enenevässä määrin myös sähkön kuluttajilla tasapainon löytämiseen, mikä edellyttää teknisten ja taloudellisten toimien ohella myös muutoksia lainsäädäntöön.
– Suunnitelmissa meidän on ennakoitava muuttuvan ympäristön aiheuttamat uhat, kuten tulvat, tuulet ja myrskyt. Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä kantaverkon on oltava entistä vahvempi ja luotettavampi. Suunnittelussa katse pitää olla riittävän kaukana tulevaisuudessa.
– Maailma muuttuu, jotkut työt häviävät kokonaan ja uusia tehtäviä tulee tilalle. Suuri muutos lienee tekoäly. Sen ansiosta ihmisen ei tarvitse enää tehdä rutiinitöitä, vaan ohjelmoidut robotit tekevät ne. Esimerkiksi joissakin tehtävissä perinteinen asentajatyö vähenee ja muuttuu tietokoneilla tehtäväksi ohjelmoinniksi, toteaa diplomi-insinööri.
– Myös käsillä tekijöitä tarvitaan. Jos maailma menee nykyisellään eteenpäin, niin Suomessa tulee nopeasti olemaan työvoimapula osaavista työntekijöistä, ennakoi Laurila.
Kun Aki Laurila ja vaimonsa 1990-luvun lopulla miettivät, minne asettua ja perheen perustaa, he asuivat vielä pääkaupunkiseudulla. Pariskunta kävi katsomassa Hyvinkään, Vihdin ja Nummelan tarjontaa.
– Katin isä sanoi minulle, että sinullahan on se tontti Oinasjärven rannassa. Miksette rakenna sinne?
Perhe on ollut tyytyväinen valintaansa. Isovanhemmat ovat olleet lähellä, samoin päiväkoti ja koulu. Lapset ovat saaneet ajella pyörällä kyläkouluun.
– Koulu on keskeinen paikka. Se on tärkeä kylälle ja sen asukkaille. Se on kokoontumistila vapaa-ajalla. Esimerkiksi Oinasjärven koulun sali on käytössä lähes joka ilta.
– Ymmärrän, että jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Kun oppilaita on vähän, on tehtävä ratkaisuja. Mutta kun on 50–60 oppilasta, kuten Oinasjärven koulussa, niin toimivaa järjestelmää on turha purkaa.
Etätyöt onnistuvat koko ajan paremmin.
– Oinasjärveltä ei ole kuin tunnin matka Helsinkiin.
Aki Laurila sanoo, että käynnissä oleva rakennemuutos on raju. Ihmiset muuttavat maan sisällä suuriin kaupunkeihin pääasiassa työn perässä. Laurila arvelee, että sellaiset paikkakunnat pärjäävät, jotka uskaltavat tehdä omaperäisiä ratkaisuja. Hän heittää esimerkin Mänttä–Vilppulasta, jonne ideoidaan mökkikylää lentokentän ympärille.
– Tuollainen vaatii visioita ja uskallusta ajatella isosti. Tietysti hankkeen toteuttaminen vaatii myös onnistuneen rahoituksen ja markkinoinnin. Kuntapäättäjien ja yrittäjien pitää tehdä suuria ratkaisuja ja edetä yhteistä päämäärää kohti. Tuntuu, että Somerolla ei ole ainakaan vielä rohkaistuttu tällaiseen.
Somerolla ja somerolaisissa on Aki Laurilan mielestä yksi tärkeä piirre, joka on paikkakunnan valtti.
– Täällä tehdään yhdessä, mutta uskalletaan olla eri mieltä; keskustellaan ja etsitään ratkaisua. Paikkakunnalla on uskallettu tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Nyt vain näyttää, että tulevaisuudessa kuntien pitää menestyäkseen osata tehdä yhteistyötä. Lisäksi keskeisten tärkeiden asioiden eteenpäin vieminen vaatii laajat yhteistyöverkostot.
– Paikkakunnan elinvoimaisuuden elinehto on, että saadaan luotua yrityksiä ja työpaikkoja. Hyvinvoiva paikkakunta vaatii veronmaksajia.
Laurila tähdentää, että myös valtakunnan tasolla tehtävät linjanvedot vaikuttavat. Esimerkki siitä on, halutaanko Suomen kaikki alueet pitää asuttuina.
Monen Suomen kunnan mahdollisuus on luonto. Laurila ottaa esimerkin naapurikunnasta Tammelasta. Torron ja Liesjärven kansallispuistot vetävät väkeä.
Hän muistuttaa, ettei riitä, että kunta tunnetaan vaikkapa luonnonkauniista ympäristöstä. Pelkillä Baddingin ja Monosen nimilläkään ei tule lisää työpaikkoja. Pitää ideoida ja rakentaa ympärille jotain sellaista, jolla työpaikkoja syntyy.
Henkilö
Aki Kari Juhani Laurila
Syntynyt 22.1.1970 Somerolla
Ennen koulunkäynnin aloittamista muutti vanhempien kanssa Koskelle; ja takaisin synnyinpitäjään, kun oli aika siirtyä kuudennelle luokalle
Kävi Someron lukion
Lähti opiskelemaan sähkötekniikkaa teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen
Valmistui diplomi-insinööriksi 1995
Vuodesta 1997 töissä Fingridillä, jossa on suunnittelupäällikkönä
Vaimo Kati Fonsell-Laurila
Lapset Amanda , syntynyt vuonna 2000, Matilda 2001, Aleksandra 2003 ja Fredrika 2005. Amanda kirjoitti ylioppilaaksi syksyllä liikuntalukiosta Turusta, Matilda opiskelee yleislukiossa Turussa, Aleksandra aloitti viime syksynä Kallion ilmaisutaidon lukiossa Helsingissä ja Fredrika on Kiiruun yläkoulun 8. luokalla
Pitää ulkona liikkumisesta, harrastaa kuntoliikuntaa, ohjaa Somerniemen Veikkojen lasten liikuntaryhmää Oinasjärven koululla, toimii Someron Esan hallituksessa ja on Someron reserviupseerikerhon puheenjohtaja
Juhlistaa syntymäpäiviään lähipiirissä
