Urheilukentän peruskorjauksesta tuli valitus

0
Urheilukentän katsomo on historiallinen, harvinainen ja suojeltava kohde, katsoo valituksen tehnyt Eero Manni.

Valtionosuuden saamisesta on nyt epävarmuus:

Urheilukentän runsaat 1,6 miljoonaa euroa maksava peruskorjaus pitäisi alkaa tänä vuonna. Aloituksen toteutuminen sai mutkan matkaan, sillä peruskorjauksesta on tehty valitus Turun hallinto-oikeuteen.

Valituksen takana on Eero Manni, joka vaatii valtuuston tekemän päätöksen kumoamista, ja asian uudelleen käsittelyä.

Manni on kokoomuksen varavaltuutettu. Perusteluissaan hän katsoo, että 1963 rakennettu katsomo on suojeltava kohde. Katsomo on harvinainen. Se edustaa tyypillisesti aikakauttaan ja on historiallinen.

Manni huomauttaa, että katsomon suojelutarve olisi tullut selvittää, mitä ei ole tehty.

Manni vetoaa myös muotovirheeseen. Tekninen lautakunta on hänen mukaansa virheellisesti sivuuttanut kaupunginhallituksen päättämän esityksen, ja käsitellyt sitä omalla tavallaan. Joulukuussa hallitus esitti kentälle ainoastaan pientä kunnostusta. Kaupunginhallituksen esitys tehtiin kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien äänin.

Valtionosuuksien saaminen on nyt vaakalaudalla. Tekninen johtaja Marko Mäkinen muistuttaa, että valtionosuuden saamiseksi pitää työt aloittaa tämän vuoden aikana. Tämän vuoksi kaupunki selvittää nyt itsekin katsomon suojelutarvetta maakuntamuseosta.

– Menettelyvirheeseen tässä valituksessa vedotaan. Me kuitenkin valmistelemme edelleen tarjouspyyntöasiakirjoja, koska meillä on olemassa valtuuston päätös. Asioita pitää tehdä eteenpäin. Pahimmassa tapauksessa voi kuitenkin käydä niin, ettei koko hanke toteudu, Mäkinen huomauttaa.

Hallinto-oikeudesta on lupailtu, että se pyrkii valituksen ripeään käsittelyyn. Näin tehdään yleisesti talousarvioita koskevien asioiden kohdalla. Tavallisesti kunnallisvalitusten käsittelyihin kuluu hallinto-oikeudelta noin vuosi.

Peruskorjaushanke on jaettu kolmeen osaan. On kentän kunnostus, uuden katsomon rakentaminen ja puku-/huoltotilojen rakentaminen lukion entiseen SoLuun. Jokaisen toteuttaminen vaatii valtion rahaa.

Rahoituksesta odotellaan saatavan päätöksiä huhtikuun aikana. Valtionosuus kattaisi menoista 30 prosenttia. Mahdollisuudet avustuksen saamiseen ovat hyvät, kunhan peruskorjaus tänä vuonna alkaa.

Tekninen toimi on selvitellyt, voitaisiinko nykyinen katsomo säilyttää, jos korjaussuunnitelmiin tehtäisiin joitakin korjauksia.

– Suunnittelija on sitä mieltä, että nykyinen katsomo ei mahdu siinä paikassa olemaan. Muuten kyllä kaikki olisi korjattavissa, toteaa Mäkinen.

Pääsuunnittelijan, Neo Ark Oy:n arkkitehti Jarmo Sepän mukaan vanha katsomorakennus on syytä korvata uudella. Perusteluina on, että silloin kenttä täyttää sekä jalkapallon että yleisurheilun osalta siihen asetetut tapahtumatavoitteet, sekä toimii Someron kaupungin keskeisenä harrastuspaikkana pitkälle tulevaisuuteen.

Nykyistä katsomoa ei voida säilyttää suorituspaikkoja siirtämällä. Vaikka kentällä olisi vain kuusi juoksurataa loppusuoralla ja vaikka uuden kentän takasuoran ulkoreuna olisi jätetty vanhan kentän ulkoreunan paikalle ilman kenttäalueen kiertomahdollisuutta, olisi vanhan katsomon sijainti mahdoton.

Näin olisi erityisesti, mikäli halutaan pitkien hyppyjen – pituushypyn, kolmiloikan ja Someron tapauksessa seiväshypyn – suorituspaikat sijoittaa juoksuratojen ulkopuolelle.

Ilman hyppypaikkojakin loppusuoran ulkorata sijaitsisi vain yhden metrin päässä katsomon etureunasta. Katsomon etureuna olisi lisäksi korkealla radan pinnasta, eikä ulkoratojen tapahtumia pystyisi katsomosta seuraamaan. Myös juoksurata-aluetta kiertävien kaapelointien sekä salaojituksien rakentaminen olisi vaikeaa.

Ajatus suorituspaikkojen siirtämisestä vanhan katsomon jatkeeksi on Jarmo Sepän mielestä käyttökelvoton. Tällöin hyppysuoritusten seuraaminen katsomosta olisi mahdotonta, samoin kansallisten, saati kansainvälisten arvotapahtumien järjestelyoikeuksien saaminen Somerolle.

Monitoimikenttätapauksessa – yleisurheilu plus jalkapallo – on nykyisten mitoitusnormien mukaan hankalaa sijoittaa pitkien hyppyjen suorituspaikkoja myöskään juoksuratojen sisäpuolelle menettämättä jommankumman lajin kansainvälisiä standardeja.

Suojeluesityskin urheilukentän katsomosta on tehty. Sen takana on Harri Virta.

Yksityishenkilö ei voi kuitenkaan tehdä rakennusta koskevaa suojeluesitystä. Lain mukaan sen voi tehdä vain rakennuksen omistaja, kunta, maakuntaliitto tai valtion viranomainen.

Myös rekisteröity yhdistys, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen, voisi suojeluesityksen tehdä. Tällaisia ovat esimerkiksi kotiseutuyhdistykset.

Harri Virralla on kuukausi aikaa täydentää esitystään.