Väkiluku putosi ennätykselliset 116 henkeä

0
Somerolla oli vuosina
2014 – 2018 muuttotappiota
vain 3 henkeä.
Se on Varsinais-Suomessa
poikkeuksellisen pieni.
Esimerkiksi Laitilassa
muuttotappio oli 94,
Mynämäellä 125 ja
Pöytyällä 259 henkeä.

Vielä vuonna 1990 Someron väkiluku ylitti tärkeän rajapyykin, kymppitonnin, ja oli 10 002 henkeä. Tuon vuosikymmenen ajan väkiluvun muutokset olivat varsin vähäisiä. Isompia muutoksia, miinusmerkkejä, alkoi tulla vasta 2005 jälkeen.

Alle 9 500:n asukasluvussa mentiin vuonna 2007. Tasaluku 9 000 puolestaan alittui 2017.

Viime vuonna väkiluku pieneni historiallisen paljon, 116 henkeä. Vuoden lopussa Someron väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 8 712 henkeä.

Vuonna 2019 Somerolle syntyi 49 ihmistä, mutta kuolema korjasi enemmän kuin tuplasti, 134 henkeä.

Kuntien välinen tulomuutto Somerolle oli 268 henkeä, mutta täältä muutti pois 324 henkeä. Kuntien välinen nettomuutto oli 94 henkeä miinuksella.

Kasvua tuli maahanmuuton kautta, sillä maahanmuutto Somerolle oli 33 henkeä. Maastamuutto pois Somerolta oli ainoastaan 8 henkeä.

Avioliittoja solmittiin Somerolla mukavat 27 kappaletta. Erotilasto on murheellisempi, 21 eroa vuoden aikana.

Ikäuokittain Somero on vanhenevan väestön kaupunki. Kaupungissa oli viime vuonna 1 646 alle 20-vuotiasta asukasta. Sen sijaan ikävuosien 65–74 joukko on 2 387 hengen suuruinen. Yli 85-vuotiaita somerolaisia oli vuoden vaihteessa 414.

Suurin ikäluokka on 65–69 vuotta täyttäneet. Heitä on 755. Toiseksi suurin ikäluokka on 70–74-vuotiaat, joita on 705.

Pienimmän ikäluokan muodostavat opiskelijaikäiset 20–24 vuotiaat, joita Somerolla oli vuoden vaihteessa vain 288. Toiseksi pienin ikäluokka on 0–4-vuotiaat, joita oli 304. Hyvin lähellä tätä lukemaa ovat myös 25–29-vuotiaat, joita oli 307 henkeä.

Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen näkee lukemien poikkeavan varsin vähän yleisestä valtakunnallisesta suuntauksesta.

– Meidän ikärakennetta ei estä mikään, se tuo mukanaan kuolleisuutta. Kun syntyvyys on vielä ollut alenemaan päin, niin näinhän tässä käy.

Kaupungin kannalta muuttopuolen vaikutus on tärkeää. Someron lukemat saavat hyvää vastapainoa pienistä muuttotappioista, jotka ovat vallinneet jo pidempään.

– Tänne tarvitaan ihmisiä. Työpaikkapuolen kehittäminen on selkeä ykkösasia. Mitä paremmin menee elinkeinoelämällä, sitä paremmin menee kaikilla, ja pystytään pitämään palvelutarjontaa yllä.

– Nettomuutto kertoo hyvää paikkakunnasta. Jos se olisi pidempään miinuksella, olisivat juonteetkin syvemmällä. Kaikkialla Varsinais-Suomessa eivät asiat ole näin hyvin- Esimerkiksi samankokoisessa Laitilassa poismuuttajia on paljon enemmän, Suikkanen huomauttaa.

—————————————–

Somero:
Ikäluokkien koko joulukuu/2019

  • 0–4 v.     304 henkeä
  • 5–9         411
  • 10–14     447
  • 15–19     484
  • 20–24     288
  • 25–29     307
  • 30–34     374
  • 35–39     413
  • 40–44     456
  • 45–49     468
  • 50–54     634
  • 55–59     622
  • 60–64     702
  • 65–69     755
  • 70–74     705
  • 75–79     498
  • 80–84     429
  • 85–89     250
  • 90–        164
    Lähde: Tilastokeskus
    ————————————————–
  • Syntyvyyden lasku on valtakunnallista:Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli vuoden lopussa 5 527 573.

    Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2019 aikana 9 654 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 17 903 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 7 962 vähemmän kuin kuolleita. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan koko mittaushistorian alhaisin, 1,35.

    Ennakkotilaston mukaan viime vuonna syntyi 45 597 lasta, mikä on 1 980 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Viimeksi lapsia syntyi vähemmän nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla. Kuolleiden määrä oli 53 559, mikä on 968 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

    Ulkomailta muutti Suomeen vuoden loppuun mennessä 32 428 henkeä ja Suomesta ulkomaille 14 525 henkeä.

    Maakunnittain väkiluku kasvoi vuonna 2019 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

    Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa, 958 henkeä. Kymenlaakson maakunnassa tappio oli 883 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, 6,7 promillea väestöstä.

    Muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

    Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kymenlaakson maakunnassa, 1 245 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Savon maakunnassa, 8,7 promillea väestöstä.