Säännöllinen liikunta pitää ihmisen pään ja kehon kunnossa. Liikunta sopii ja on tärkeää kaikille – vauvasta vaariin, naisille ja miehille. Iästä riippumatta jokaisen pitää liikkua mahdollisuuksiensa mukaan.
Kela on Suomessa käynnistänyt ja lähtenyt rahoittamaan tutkimusohjelmaa, jonka osanottajat osallistuvat mielekkäiden liikuntalajien löytämiseen nuorille ikä-ihmisille.
Yhteistyötahokseen Kela otti Eläkeliiton. Liiton Someron yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Tamminen toteaa valinnan olleen varsin luonnollinen, sillä tällä tavoin Kela tavoittaa kerralla ison kohderyhmän.
– Suomessa toimii yhteensä viisi eläkeläisjärjestöä, jotka yhdessä muodostavat Eetu ry:n. Eetu toimii eläkeläisten ja ikäihmisten taloudellisten ja sosiaalisten etuuksien parantamiseksi. Se osallistuu yhteistyöorganisaationa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajaa eläkeläisten asiaa.
Eetussa on noin 300 000 jäsentä ja Eläkeliitto on eläkeläisjärjestöistä suurin noin 130 000 jäsenellään.
– Siksi Kelan luultavasti oli helppoa lähestyä juuri Eläkeliittoa, koska yhteisö on suuri, Tamminen huomauttaa.
Kelan tutkimusohjelma on nimeltään DigitalWells. Kohderyhmänä ovat nuoret ikäihmiset eli 60–75-vuotiaat, mahdollisesti myös hieman yli 75 täyttäneet. Ikäryhmä on valikoitu mukaan tutkimukseen valmiuksiensa perusteella.
– He ovat suurimmaksi osaksi jo digitaalisten laitteiden käyttäjiä, joilla on hallussaan esimerkiksi älykännykkä. Se on oleellinen osa tutkimuksen suorittamisen kannalta, Tamminen selvittää.
Uusi nimike, nuoret ikäihmiset, on hänestä luonteva.
– On fiksu homma tuoda se esille näin. Yhdistystyössä kuuluu helposti, että ”en mää, siellä on niin vanhaa”. Sen vuoksi tulee todella hyvään saumaan, että nuorille ikäihmisille on kehitteillä uusia, hyvinvointiin tähtääviä tutkimusohjelmia.
Pertti Tamminen muistuttaa, että 60–75 vuotta muodostaa ihmisen iästä 15 vuotta. Siinä ajassa muutokset ovat merkittäviä.
– Usein eläkeläisiä käsitellään niin, että he ovat vain yksi ikäryhmä. Samassa ryhmässä ovat esimerkiksi isä ja poika, toinen on 90 ja toinen 70.
– On nurinkurinen käsittelytapa lukea eläkeläiset vain yhtenä ryhmänä. Ei vauvoja ja 20-vuotiaitakaan käsitellä yhtenä, vaan erikseen ovat lapset, koululaiset, murrosikäiset, teinit, opiskelijat, nuoret. Olemme nyt rikkomassa käsitystä, että kaikki meillä olisi niin ”vanhaa”.
Ohjelman tavoite on kehittää helppokäyttöisiä teknologiaratkaisuja, jotka auttavat nuoria ikäihmisiä liikunnallisten arkirutiinien muodostamisessa. Kun arkirutiini omaksutaan, saadaan terveysvaikutuksia. Parannetaan elämänlaatua ja vähennetään todennäköisyyttä sille, että vaikeampia sairauksia saadaan seniori-iässä.
Myös ikääntyvän väestön sairauskustannuksia vähennetään, toipuminen sairauksista ja tapaturmista nopeutuu, ja kotona asumisen aika saadaan pitenemään.
Ohjelman kumppaneita ovat muun muassa Kela, UKK-instituuttti, Peurungan kuntoutumis- ja liikuntasäätiö, Sitra, Jyväskylän yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Tavoitteet ovat korkealla. Suomesta etsitään tänä vuonna 1 000 nuorta ikäihmistä, sen jälkeen 2 500 aktiivia kahden vuoden jälkeen, ja 10 000 aktiivia kolmen vuoden jälkeen.
DigitalWells ohjelmassa on 39 liikuntamuotoa, joista karsitaan ja kalibroidaan nuorille ikäihmisille sopivia liikuntamuotoja. Rakennetaan ohjelmia, joista käyttäjät tekevät arkirutiineja ja jatkavat käyttöä vuosiksi eteenpäin.
Alussa tarvitaan älypuhelinsovellus, josta käyttäjä seuraa omaa liikkumistaan: sen tehoa, kuormittavuutta ja kestoa. Sovellus ohjeistaa käyttäjää; ja tutkijat kehittävät ratkaisuja toiveiden ja palautteen perusteella.
Kaikki on maksutonta ja mukaan tulee mahdollisuus viedä tiedot Kelan Omatietovarantoon. Tulevaisuudessa hyödynnetään myös aktiivisuusrannekkeita ja vastaavia laitteita. Ohjelmaan opastetaan kädestä pitäen. Se ei velvoita liikkumaan, mutta tukee liikunnan aloittamista ja harrastamista mukavalla tavalla.
Somerolla kerätään liikuntaohjelman pariin noin 20–25 hengen ryhmä. Paikallisyhdistyksestä kootaan 2–3 vetäjän ryhmä, joka saa käyttöönsä kenttätutkijan. Kenttätutkija käy alussa läpi ohjelman muutamassa tapaamisessa, neuvoo ja opastaa. Sen jälkeen on omatoimista vapaaehtoista harjoittelua, jonka jälkeen seurantatapaaminen on noin kuuden kuukauden kuluttua.
Pertti Tamminen innostaa ihmisiä lähtemään mukaan. Tällaiselle tutkimukselle on tarvetta, ja jokainen hyötyy siitä omakohtaisesti. Tiedot kerätään yhteen ja ne siirtyvät muille.
– Alkuun on tavoite päästä mahdollisimman nopeasti. Vanha sanontahan on, että ”Tehty työ ei paina”. Kun ryhmä ja yhteystiedot ovat kasassa, hommaa lähdetään suunnittelemaan eteenpäin.
Tamminen on mukana vuosi sitten perustetussa Eläkeliiton valtakunnallisessa liikuntatoimikunnassa ja on ryhmän puheenjohtaja. Toimikunta pohtii keinoja, joilla ikäihmisiä kannustetaan liikkumaan, antaa liikuntasuosituksia ja kehittää uutta. Uutta liikuntakulttuuria kehitetään porukassa.
– On hienoa nähdä, että yhteiskunta, yliopistot ja muut panostavat tällaiseen ikäihmisten liikkumisasiaan, toteaa Tamminen.
————————
Liikuntaharjoitteluun liittyviä määritelmiä:
Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää ja yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa.
Liikunta tarkoittaa sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena.
Fyysinen kunto tarkoittaa liikuntasuorituksissa keskeisten rakenteiden ja toimintojen tilaa. Kuntoa voidaan tarkastella elinjärjestelmittäin, esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto (aerobinen kunto), tai liikuntasuorituksissa tarvittavien ominaisuuksien mukaan, esimerkiksi kestävyyskunto (aerobinen kunto) tai lihaskunto (lihasvoima ja -kestävyys). Fyysistä kuntoa arvioidaan suorituskykynä, joka tulkitaan suhteessa henkilön ikään, sukupuoleen ja kokoon.
Liikuntaharjoittelu tarkoittaa ainakin jossain määrin järjestelmällisesti toteutettua liikuntaa, jolla pyritään ennalta määriteltyihin tavoitteisiin, esimerkiksi parempaan fyysiseen kuntoon tai tiettyihin terveysvaikutuksiin. Esimerkkeinä aerobinen eli kestävyysharjoittelu, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu.
Kestävyysliikunta (aerobinen liikunta) on suuria lihasryhmiä vähintään kohtalaisesti (suhteessa toteuttajansa suorituskykyyn) kuormittavaa, yleensä ainakin kymmeniä minuutteja (yhtäjaksoisesti tai jaksoittain) kestävää, aineenvaihduntaa ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä kehittävää ja tällaisessa liikunnassa jaksamista ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa.
Lihasvoimaharjoittelu on lihaksia vähintään kohtalaisesti kuormittavaa toimintaa niiden voimantuoton ja yleensä myös niiden massan ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi. Kuormitus säädellään suhteessa siihen voimaan, jonka kyseiset lihakset pystyvät tuottamaan maksimaalisesti (yhden kerran) käytettävässä harjoitteessa.
Arkiliikunta (”hyötyliikunta”) on liikuntaa, joka toteutuu päivittäisten toimintojen suorittamisessa, esimerkiksi kävelyssä.
Kuntoliikunta on järjestelmällisesti harrastettua liikuntaa, jonka tavoitteena on ylläpitää tai parantaa fyysisen kunnon joitakin osa-alueita. Esimerkkeinä aerobinen ja lihasvoimaharjoittelu.
Fyysinen inaktiivisuus tarkoittaa lihasten vähäistä käyttöä tai täydellistä käyttämättömyyttä, mikä aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista.
Istuminen (paikallaanolo) tarkoittaa istumisen lisäksi muuta valveillaolotoimintaa (makuulla ja seisominen), jonka energiankulutus on vähäinen. Runsas istuminen (erityisesti yhtäjaksoisesti tuntikausia) ja muu paikallaanolo ovat seurantatutkimuksien perusteella yhteydessä monien sairauksien ilmaantumiseen ja kuolleisuuteen. Runsaskaan vapaa-ajan liikunta ei ehkä täysin voi vastavaikuttaa paikallaanolon aiheuttamiin haittoihin. Laajempi tutkimustieto perustuu seurantatutkimuksiin ja kokeellisia tutkimuksia on vähän.
Lähde: Käypä hoito,
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Fakta: Miksi ikääntyvän kannattaa liikkua?
- jotta pysyisi toimeliaana ja terveenä mahdollisimman pitkään
- selviytyisi jokapäiväisistä askareistaan
- välttyisi sairastumasta kansansairauksiin, joita ylipaino tuo
- ylipaino lisää merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä aikuistyypin diabetekseen
- liikunta on oiva keino pitää paino kurissa
- liikunta parantaa myös mielialaa
Lähde: UKK-instituutti
Fakta: Iän tuomia muutoksia
- lihasmassa on 50-vuotiaalla pienentynyt 10 %, 70-vuotiaalla jo 40 %
- pituus vähenee, 60 vuotta täyttäneiltä jo 2 senttiä 10 vuotta kohti
- paino lisääntyy iän myötä aiempaa helpommin
- luuston massa saattaa pienentyä jo 40 ikävuodesta alkaen
- tapaturmavaara kasvaa, koska tasapaino heikkenee, kaatumisriski kasvaa ja reaktionopeus hidastuu.
Lähde: UKK-instituutti
Fakta: DigitalWells opastaa
- fyysinen aktiivisuus; mitä on riittävä fyysinen aktiivisuus, mitkä ovat rasittavuustasot eri liikuntalajeilla
- monipuoliset liikuntaohjelmat; mitkä ovat soveltuvia ikäihmisille
- terveysvaikutukset; mikä liikunta tuottaa järkeviä ja pitkäaikaisia terveysvaikutuksia
- turvallisuus; miten teen harjoitteita oikein
UKK-instituutti:
Liikkumisen suositus
- kun olet kevyemmän liikuskelun lisäämisen kautta päässyt hyvään alkuun, voit asettaa tavoitteeksi yli 65-vuotiaiden liikkumisen suosituksen
- suositus sisältää paikallaanolon tauotuksen ja kevyen liikuskelun lisäksi:
- 2 tuntia 30 minuuttia viikossa reipasta liikkumista sekä
- kahdesti viikossa tasapainoa, lihasvoimaa ja notkeutta lisäävää liikkumista
