Somero-lehti 15.1.2010
Teksti ja kuva Sauli Kaipainen
Somerniemen kautta kulkien Somerolta kertyy Helsinkiin 103 kilometriä. Siitä moottoritien osuus on 43 kilometriä.
Kulkua turvaavan moottoritien osuus kasvaa kuitenkin kaksinkertaiseksi, 86 kilometriin, mikäli Helsinkiin ajaa Kiikalan kautta. Kokonaismatka Kiikalan kautta on 119 kilometriä, eli vain 16 kilometriä pidempi, kuin on Somerniemen suunta. Aikaa matkoihin kuluu sama puolitoista tuntia, koska moottoritie on nopeampi.
Pitkäjärveltä Vallilassa sijaitsevaan pankkiin työmatkojaan kulkeva Pirjo Lautiainen toivoisi, että Kiikalan kirkolle johtavan Terttiläntien parantaminen laitettaisiin vakavaan harkintaan.
– Salossa on alettu suunnitella Suomusjärvestä uutta liike-elämän ja asumisen keskusta. Sellainen avaa toteutuessaan uusia näkymiä myös Someron elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Vaikka nykyinen yhteys on mäkinen, mutkainen ja kapea, sitä voitaisiin parantaa.
Lautiainen tähdentää tulevaisuuden suunnitelmia kunnan tieverkon varalle.
– Kunnon tieyhteyttä ei Somerolta ole mihinkään suuntaan. Historiallinen Härkätie ei nykyvaatimuksia täytä. Työssäkäyvien lisäksi varsinkin suuret ikäluokat haaveilevat eläkepäivistä maaseudun kiireettömyydessä. Muuttosuunnan toteutuminen edellyttäisi kuitenkin tieyhteyksien parantamista.
Kehittämispäällikkö Taija Ranta toteaa, että keväällä Somerolla alkava, pääkaupunkiseudulle suunnattava asukashankintakampanja voisi saada paranevista tieyhteyksistä tuntuvaa lisäarvoa.
– Suomusjärven suunta vaikuttaa mielenkiintoiselta ja samalla uudelta vaihtoehdolta, jota ei vielä liiemmälti ole pohdittu. Tontteja Somerolla on, ja niitä tarvitaan myös Etelä-Someron suuntaan, Ranta pohtii.
Moottoritietä pitkin
matka joutuu turvallisemmin
Lehtimäenkulmalla asuva ja Helsingin Vallilassa pankissa työssä käyvä Pirjo Lautiainen on alkanut tosissaan miettiä kulkuvaihtoehtoja Helsingin suuntaan.
Lautiainen ajaa töihin yhdeksäksi. Terttiläntien risteyksen kohdalla hän jää useinkin pohtimaan reittiä Terttilän, Lautelan, Kiikalan ja Suomusjärven kautta moottoritielle. Ajallisesti on aivan sama, kumpaa kautta kulkee.
– Matka ei ole Suomusjärven kautta juuri pidempi. Jospa vain tietä alettaisiin kunnostaa. Sekä Salon kaupungin suunnitelmat Suomusjärven varalle kuin myös Someron hyötynäkökohdat tänne tulevista muuttajista antavat selkeitä viitteitä mahdollisuuksista.
Pirjo Lautiainen toivoo, että päättäjät eivät olisi nukahtaneet mahdollisuuksien edessä.
– Olemme jossain vaiheessa Salon sisällä, jos kehittämissuunnitelmia ei pohdita. Jatkossa emme voi olla niin sisäänlämpiäviä kuin ennen. Vauraat maanviljelijät ovat pitäneet Someron pystyssä, mutta tulevaisuus ei heidänkään kohdalla näytä entisenlaiselta.
Someron, kuten myös Lautelan ja Terttilän houkuttavuus on paljolti kiinni tieyhteyksistä.
– Suuret ikäluokat haluavat maaseudun rauhaan asumaan. Tyhjillään oleviin taloihin voi saada asukkaita ja tonteille ostajia.
Pirjo Lautiainen on itse esimerkki maaseudulle hakeutujasta.
– Muutimme mieheni kanssa Järvenpäästä Lehtimäenkulmalle 2005, keskelle keskeneräistä unelmaa maaseudun rauhasta. Talo oli satavuotias ja pihapiiri oli ollut käyttämättömänä 20 vuotta.
– Mieheni kunnosti vanhan hirsitalon, sillä hän oli eläkkeellä. Hankimme erilaisia eläimiä, ja minä jatkoin työelämässä.Yhteinen unelmamme särkyi kuitenkin heinäkuussa mieheni kuoltua, mutta minä aion pysyä edelleen täällä, Lehtimäenkulmalla.
240 kilometrin matka Vallilaan sujuu mukavasti.
– Kuuntelen matkalla kotiin äänikirjoja. Joskus pitää kotipihalla jäädä hetkeksi autoon, jotta voi kuulla luvun loppuun. Aamulla ajan silti mieluiten yksin ja hiljaisuudessa.
Someron yhteinen asia
Margit Holm-Narinen on asunut miehensä Timo Narisen ja perheensä kanssa Terttilässä vuodesta 2002. He muuttivat Kirkkonummelta.
Terttiläntien varrella asuessa on selvää, mitä kautta ajaa Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Matka on täsmälleen sama 106 kilometriä, kulkee Suomusjärven tai Somerniemen kautta.
– Ajallisesti matka on Suomusjärven kautta selvästi lyhyempi ja huonolla kelillä ero vain korostuu. Tämä kulma Someroa on asumisen suhteen hyvä. Jos Somerolle halutaan muuttajia, niin tämän tien varresta löytyy varmasti muutamia valttikortteja.
Holm-Narinen kouluttaa tulevia sijaisadoptioperheitä Varsinais-Suomen alueella. Kotona on sekä omia että sijoitettuja nuoria. Lisäksi hän opiskelee Helsingin yliopistossa, joten menoja riittää.
– Kotimme ohitse kulkee paljon raskasta liikennettä, ja liikennemäärät ovat selkeästi kasvaneet. Kylä olisi houkuttavampi, jos tie olisi parempi tai ainakin leveämpi. Perheenäitinä minua huolestuttaa lasten pärjääminen tiellä, jonka kuopat väkisinkin heilauttavat autojen kulkua.
Tiehankkeiden priorisointi on mietityttänyt Margit Holm-Narista.
– Tieyhteyden tarvitsijoiden määrä huomioiden Somero ei hyötyisi Torron mutkien oikomisesta niin paljon kuin Suomusjärven kulkusuunnan parantamisesta. Kulkijoita pääkaupunkiseudulle on päivittäin niin paljon.
– Vetovoimatekijänä tieyhteydet ovat huomattavan tärkeitä. Someron keskeinen sijainti suuriin kaupunkeihin on jo kulunut klisee, mutta edelleen totta. Toimiakseen se edellyttäisi nykyisten tieyhteyksien parantamista. Kaikki täällä asuvat ovat varmasti Terttiläntien parantamisen kannalla, mutta mielestäni se on koko Someron yhteinen asia.
Maakuntahallituksen listoille
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Salo toteaa Tielaitoksen lähtevän liikennesuoritteista, kun se pohtii tierakentamisen tarpeita.
– Somero–Kiikala -välillä suoritteista tuskin on pulaa, varsinkin jos ne muutetaan tonneiksi. Sen verran paljon soraa ja tiiliä siellä kulkee.
Tiehallinnon rahat ovat kuitenkin vähissä.
– Asian kanssa pitäisi päästä maakuntahallituksen listoille, jolloin se esiteltäisiin eteenpäin maakunnallisena hankkeena. Tien parantaminen toisi useita seutukuntia lähemmäksi toisiaan.
Salon mukaan maakuntahallinnon lausunnoilla on nykyisin suuri merkitys.
– Meidän kannaltamme kyseessä on suuri hanke, mutta valtakunnallisesti pieni. Nykytilanne ja lama ovat näyttäneet Salon seutukunnan haavoittuvuuden. Työpaikkoja tarvitaan paljon lisää. Teillä ja liikkumisella on oleellinen merkitys menestymisessä, Salo pohtii, viitaten Salon kaupungin kehittämissuunnitelmiin Suomusjärvellä.
Tien rakentaminen olisi työllistävä hanke. Silti suunnitelmien aloittamiseen voi kulua kymmenenkin vuotta, vaikka Somero olisi heti liikkeellä.
– Maakuntatasolla on paljon hankkeita jonossa. Jo listoille pääsy on siellä iso voitto.
Mauri Salo myöntää, että hän itse ei ole montakaan kertaa ajanut Helsingin matkaa Kiikalan kautta.
– Muutosten tekeminen omiin tapoihin vaatii aina oman ajattelunsa. Nyt kun tunneliongelmat on saatu päiväjärjestykseen, niin varmaan tottumuksetkin vielä muuttuvat.
Terttiläntie 833 – Helsingin keskusta:
(Simonkadun ja Mannerheimintien risteykseen)
Suomusjärven kautta 106 km, ajallisesti 1 h 15 min
– matka moottoritielle 19,6 km
– moottoritietä yhteensä 86,1 km
Somerniemen kautta 106 km, ajallisesti 1 h 30 min
– matka moottoritielle 63,6 km
– moottoritietä yhteensä 42,8 km
Someron keskustasta Helsingin keskustaan:
Suomusjärven kautta 119 km, ajallisesti 1 h 29 min
– matkasta moottoritietä 86,4 km
Somerniemen kautta 103 km, ajallisesti 1 h 28 min
– matkasta moottoritietä 43 km
Lähde: Google maps