
Ei taida Somerolla juuri kukaan tietää, että viimeisimmissä hallitusneuvotteluissa istui pöydässä maatalousvaliokunnan asiantuntijana oman kylän mies.
– Pidän sitä myös urani huippukohtana. Ja aikaan saatiin hyvä hallitusohjelma, toteaa Antti Kotti.
Teksti Sari Merilä
Antti Kotti, 40, pääsi eduskuntaan töihin 12,5 vuotta sitten kansanedustaja Katja Taimelan (sd.) vanavedessä.– Aluksi avustin vain Katjaa, mutta vuosien myötä työ on muuttunut paljon.Tällä hetkellä Kotti toimii myös sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kunta- ja hallintopoliittisena asiantuntijana.
– Eli meidän eduskuntaryhmä siirtyi ryhmäkansliamalliin. Eduskunta maksaa jokaiselle kansanedustajalle avustajan palkan, mutta ryhmässämme puolet siitä otettiin yhteiseen pottiin. Sen myötä osalle avustajista tuli puolikkaaksi avustettavaksi valiokuntaryhmä. Näin oma työ hyödyttää paljon isompaa määrää kansanedustajia.
Demareilla heitä on 40.
Paikka syksyn hallitusneuvotteluihin aukesi, koska Kotilla on kokemusta myös maa- ja metsätalousvaliokunnasta. Jokainen puolue nimesi hallitusneuvotteluihin yhden poliitikko- sekä asiantuntijaneuvottelijan.
– Meidän puolueella on tällä tasolla vähän ihmisiä pienistä kunnista, erityisesti maatalousvaltaisilta alueilta. Vaikka Someron kunnallispolitiikassa mua pidetään ”ei niin maatalouden ystävänä”, pikemminkin tiukkana demarina, niin täällä eduskunnassa, omassa puolueessani olen ”se pikku kepulainen”, Kotti naurahtaa.
Somerolla suhtautuminen häneen voi olla päinvastaista.
– Kansanedustajan avustajan rooli on monelle melko outo. Jotkut miettivät, että sieltä se Helsingin herra tulee, toiset taas pitävät sosiaalipummina, joka työllistetään valtion rahoilla.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tuli Antti Kotille verenperintönä.
Helsingissä syntyneen miehen vanhemmat tapasivat SDP:n nuorisojärjestössä, jossa molemmat olivat töissä.
– Asuimme ensimmäisen elinvuoteni ajan puoluetoimiston yläkerrassa. Sieltä muutimme Vantaalle, jossa olimme muutaman vuoden, ja sitten Keravalle, jossa kävin kouluni. Paitsi autokoulun, jonka suoritin Somerolla.
Eli Kotti muutti äitinsä kanssa Somerolle, juuri kun oli täyttänyt 18 vuotta.
– Kävin siinä alkuaikoina myös Ikaalisissa opiskelemassa merkonomin tutkinnon.
– Sen jälkeen olin puolisen vuotta Joensuun koululla koulunkäyntiavustajana, ja sitten puoli vuotta työttömänä. Pyörin nurkissa ja kuljin kohti syrjäytymistä. Se oli tosi ankeaa aikaa, jota en mielelläni edes muistele.
– Välillä pidin matkahuoltoa kaksi vuotta. Sen jälkeen menin Sälekarin Kirjapainoon oppisopimuskoulutukseen, ja sain painajan paperit vuodessa.
– Muistan, että työttömyysaikanani katselin joitain vaalitenttejä, ja yhteiskunnallinen puoli alkoi puhutella vahvemmin ja vahvemmin.
– Olin sivarissa Suomen Lähetysseurassa Helsingissä. Jossain keskustelussa otin nokkiini sellaisesta suvaitsemattomuudesta, kun joku totesi, että pitäisi olla niin että jos ei kuulu kirkkoon, ei voi suorittaa lähetysseurassa sivaria. Erosin kirkosta. Eli vaihdoin Jeesuksen Moosekseen, Kotti toteaa viitaten siihen, että tuohon aikaan SDP:n johdossa oli Paavo Lipponen.

Someron kunnallispolitiikkaan hän lähti perhetutun, Jouko Elon houkuttelemana.
– Ensimmäisissä kuntavaaleissa sain 9 ääntä. Ei ollut sukua Somerolla, eikä mua tuntenut kukaan.
Kun Katja Taimela perusti Saloon uudelleen demarinuoret, Kotti meni mukaan puoluehommiin.
– Joskus ihmisen elämässä voi käydä sellainen järjetön tuuri, niin kuin mulle tämä Katja-juttu.
Eli Katja Taimela pääsi ensimmäisellä yrittämällä eduskuntaan ja otti Kotin mukaan avustajakseen.

– On kauheaa, jos nuoret ihmiset jäävät kotisohvalle. Pitäisi lähteä jostakin hakemaan kiinnekohtaa elämään. Jos on valmis tekemään hommia vapaaehtoisesti ja menemään epämukavuusalueelleen, niin sitä kautta voi käydä tuurikin. Siihen uskon.
Tämän päivän politiikassa ja päätöksenteossa on Kotin mukaa iso haaste se, että ei ole positiivista tulevaisuudennäkymää.
– Enemmän ryvetään ongelmissa, vaikka pitäisi rakentaa tulevaisuutta.
– Se, mistä tykkään nyt uudessa hallituksessa on, että uskalletaan lähteä tekemään tämäntyyppisiä asioita ja mahdollistamaan hyviä kehityspolkuja.
– Meidän puolueelle toi paljon uutta virtaa myös pääministerinvaihdos. Vaikka arvopohja on sama, toimintatavat ovat uudet.

Työ eduskunnassa kiehtoo Kottia. Suurimmaksi osaksi hän istuu työhuoneessaan pikkuparlamentin puolella ja selvittää asioita.

– Täällä on yli tuhannen ihmisen yhteisö, jonka päivittäinen työ on sitä, että tehdään kansanedustajan työ mahdolliseksi. Autetaan siinä, että he pystyvät tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä.
– Kun kansanedustajat kysyvät jotain, pitää lähteä selvittämään asiaa. Paljon on sellaista, mitä on opeteltava. Meillä on yhteydet parhaisiin asiantuntijoihin. Saadaan tieto aina jostain kaivettua. Työssä on suuri merkitys kokemuksella ja kontakteilla.
– Itselläni ei esimerkiksi ole korkeakoulututkintoa. Työn ohessa olen kyllä ajatellut kouluttautua. Viimeksi kun ajattelin hoitaa sen kuntoon ja ilmoittauduinkin jo johonkin, paukkasi sote-uudistus päälle. Ei ollut aikaa ylimääräiseen. Tässä työssä ei osaa etukäteen ennakoida, mitä on tulossa.

Vaikka työ vie Helsinkiin, on koti vahvasti Somerolla.
– Myös henkinen koti.
– Somero on hyvässä paikassa, sopivan lähellä Helsinkiä. Mieli lepää Somerolla aivan eri tavalla. Kaupungissa ihminen kaipaa maaseudun rauhaa. Myös kaikki vapaa-ajanasiat, joita haluan, löytyvät Somerolta.
Yleensä Kotti tekee maanantaisin etäpäivän Somerolla. Tiistaista perjantaihin hän on Helsingissä, myös yöt.
Perjantaina, ennen ruuhkia, auton nokka kääntyy kohti Someroa.
– Viikonloput lepään kotona vaimoni Minnan ja koirani Sepen seurassa. Pyrin siihen, että pidän viikonloput vapaina. Jos on monta viikonloppua kiinni, se näkyy heti mielialassa.
– Emme me vaimon kanssa mitään ihmeellistä tee, katsomme viikon telkkariohjelmat putkeen ja ihan näitä perusjuttuja. Joskus käymme paikallisissa tapahtumissa ja matkoillakin.

Someron kunnallispolitiikassa Antti Kotti on ehtinyt olla vuosia. Valtuustoon hänet valittiin 2008. Tällä hetkellä hän on myös perusturvalautakunnan puheenjohtaja.

– Kunnallispolitiikassa pitää olla aina herkkänä. Esimerkiksi jos perusturvassa on ihminen, joka tarvitsee apua, mutta ei täytä järjestelmän vaatimia ehtoja, pitäisi aina katsoa, löytyisikö kaupungista joku muu tapa tukea kyseistä ihmistä siinä asiassa. Huoli ja ongelma ovat yleensä todellisia.
– Perusturvalautakunnassa meillä on tosi hyvä työskentelyilmapiiri ja hieno porukka. Siellä tehdään ihmisen arkea koskevia hyvin vaikeita ja merkittäviä päätöksiä. Esimerkiksi etuuspäätöksiä ja muuta sellaista.
Kotti on myös kriittinen itselleen.
– Sairaanhoitajamaksu, josta on kohuttu paljon, on ensimmäinen asia, jossa homma ei toiminut. Koen, että olen puheenjohtajana epäonnistunut siinä mielessä, että se päätös meni meiltä läpi vähän sillä tavalla, että sitä ei oikein loppuun asti sisäistetty.
– Somerolainen kunnallispolitiikka on usein myös todella turhauttavaa. Ymmärrän, ettei asioista olla samaa mieltä, mutta suhtautuminen siihen kaveriin, joka uskaltaa olla eri mieltä, on puolueesta riippumatta usein aika nuivaa. En tykkää siitä keskustelun tasosta. Se on tahallista väärinymmärtämistä.
– On surullista, että nuoria ihmisiä ei saada mukaan vaikuttamaan. Sellaiset reilut 10 vuotta kunnallispolitiikkaa voisi olla sopiva kansalaispalvelus kenelle tahansa.
– Itse en ole tehnyt mitään päätöksiä seuraavien kuntavaalien suhteen. Luulen, että meillä on taas aika paljon pois jääviä, valtuutettujakin.
– Itselläni ei oikeastaan ole enää uutta saavutettavaa Someron kunnallispolitiikassa, ei kepu ikinä päästä minua kaupunginhallituksen tai valtuuston puheenjohtajaksi. Tähän saakka on koko ajan tullut eteen jotain uutta ja mielenkiintoista, mutta nyt sellaista ei ole näköpiirissä.
Antti Kotilta on myös kyselty, että onko hän ajatellut pyrkiä kansanedustajaksi.
– Tietyllä tavalla joo. Esimerkiksi valiokuntatyö kiinnostaisi. Ja poliittinen vaikuttaminen muutenkin. Mutta vaalityö ja torielämä, sekä muu sen tason ihmisten kanssa kommunikointi ei ehkä ole oma juttuni. Tykkään olla taustalla ja tykkään tästä nykytyöstäni.
– Valitettavasti ei tätä työtä voi ottaa eläkevirkana, mutta tosi vaikea on lähteä pois. Tämä ympäristö ja poliittisen elämän sykkeessä oleminen on aika koukuttavaakin.
– Eduskunta on mielestäni hieno läpileikkaus kansasta. Sen meidän vaalisysteemimme noin suurin piirtein takaa. On hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä yhteistyötä tekemässä.