Metsä Groupin korjuukohteita hakkaava Juha Laaksonen Häntälästä on joutunut kuluneen talven aikana odottelemaan urakointikohteita. Se ei maistu, kun töihin pitäisi päästä.
Urakoitsijoilla on ollut nyt yleisesti hankaluuksia, johtuen puunjalostuslaitosten tuotantokatkoksista. Oman lusikkansa soppaan on pannut säiden haltija. Vetiset ja sulat metsäpohjat eivät kanna.
Kysymykseen, millainen talvi on ollut, saa lyhyen vastauksen.
– Huono, kuuluu Juha Laaksosen naseva kuittaus.
– Lokakuussa oli jo pieni tauko ja joulukuun aluksi alkoi toinen. Tänä vuonna sai hakata melkein koko tammikuun ajan. Helmikuun alussa oli jälleen hiljaista.
Metsä Groupin ohella Laaksonen kävi tekemässä töitä Otso Metsäpalveluilla.
– On se ollut hyvin rauhallista. Nyt ei tiedä seuraavista töistä, kun on lakot päällä. Kyllä tämä talvi lyhköiseksi jää.
– Kesällä sai hakata pitkään huoletta. Nykyään säätilat menevät ääripäästä ääripäähän. Eikä kuivuuskaan ole hyvä, metsäpalovaara lisääntyy.
Sääolosuhteet, puulaji ja maiden kantavuus määräävät, milloin puuta voi korjata. Kesäleimikoilla on otettava huomioon maaperän, puuston ja tiestön vaurioituminen.
Talvileimikoita voi korjata vain kun maa on jäässä ja lumi suojaa juuria. Havujakin voi nostella suojaksi. Kelirikkoleimikoille pystyy menemään aina, keväällä ja syksylläkin.
Korjuut eivät voi täysin painottua kesäaikaan, vaikka kelit olisivatkin parempia, sillä teollisuus tarvitsee puuta tasaisesti.
– Kesällä puuta ei voi hakata varastoon. Tukit ja kuusikuitu pitää saada tehtaalle kahden viikon päästä. Uhkana ovat juurikääpäsieni ja tukkien sinistyminen.
– Tämä talvi on haasteellista puuautoillekin, kun tiet ovat pehmeitä. Puita pitää hakea yöpakkasilla.
Oma kone 38-vuotiaalla Juha Laaksosella on ollut vuodesta 2011. Sitä ennen hän oli kolme vuotta palkollisena kuskina Metsävahoksella Tammelassa. Ennen motoja Laaksonen ajoi Somersoran pyöräkuormaajaa.
– Kun nuorena aloittaa, niin ehtii.
Koulutuksena alalle oli muutaman päivän mittainen metsänhoitoalan tutkinto, joka oli Kurulla. Työ on suurelta osin tekemällä oppimista.
Laaksosen korjuukohteet ovat Salon seudulla; Särkisalossa, Suomusjärvellä ja Somerolla. Konetta tarvitsee jonkun verran siirrellä, mutta oma lavetti ei kannata.
– Tilaa vain lavetin, niitä saa helposti, eikä tarvitse huolehtia lavetin korjauksista. Siirrot ovat suht lyhyitä, hyvin hakkuutyömaat ovat järjestyneet, Laaksonen arvioi.
Koneen kunnostamisista ei tarvitse huolehtia. Vain muutamia letkuja on mennyt, nekin hakkuupäästä.
– Näihin tehdään nykyisin huoltosopimukset. Ei tarvitse kuin ilmoittaa, koska ajankohta on koittanut. Itse saa keskittyä työntekoon.
Tällä haavaa koneena on John Deere 1070 E, vuosimalli on 2018. Sen hän on vaihtamassa suomalaiseen Ponsseen, ”pikkuisen isompaan”.
– Tämä nykyinen on sellainen ”yleiskone” harvennusmoto. Se sopii vähän kaikenlaisiin kohteisiin ja uusi käy hieman paremmin päätehakkuisiin. Isoin ero on pyörien määrä. Nykyinen on kuusipyöräinen, jossa on teli edessä. Ponsse on kahdeksanpyöräinen.
– On nykypäivää, että on kantavuutta, kun talvetkin ovat tällaisia. Tosin ihan tänä talvena ei kanna mikään kone. Harvennuksessa täytyy olla kantava kone, eikä voi silti ajaa montaa kertaa samoja uria. Ponsse on noin kolme tonnia painavampi, mutta pintapaine maahan jää pienemmäksi.
Perässä ajaa Kuusjoen kirkolla asuva Eero Murtola. Hänen ajokoneensa on John Deere 1110 G, eli yhtä mallisarjaa Laaksosen koneen yläpuolella, ja on samaa vuosimallia.
Juha Laaksonen on ollut pieniä väliaikoja lukuun ottamatta koko ajan Murtolan parina. Murtola aloitti ajohommat jo 1995.
– Sitä ennen olin metsuri, ja maanviljelijä olen edelleenkin. Keväällä ei enää ole tarkoitus kylvää peltoja. Nämä hommat jatkuvat, jotain harrastusta sitä olla täytyy, Eero Murtola hymähtää leppoisasti.
Metsä Group
- noin 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni
- liikevaihdoltaan maailman neljänneksitoista suurin paperiteollisuusalan konserni (vuonna 2013) ja maailman yhdenneksitoista suurin metsä-, paperi- ja pakkausalan konserni (2012)
- henkilöstö 9 399 ( 2017)
- pääkonttori Helsingissä
- toimitusjohtaja Ilkka Härmälä
- liikevaihto 5 040 miljoonaa euroa (2017)
- muut isot metsäkonsernit Suomessa ovat UPM-Kymmene ja Stora Enso kumpikin noin 10 miljardin liikevaihdollaan
————————————————–
Metsätyökoneet: - Kaatokonetta kutsutaan metsäkonepiireissä useimmiten nimellä moto (monitoimikone), hakkuukone tai harvesteri. Kaatokoneen tehtävänä on kuljettajan ohjaamana hoitaa puiden kaato, karsinta sekä määrämittaan katkonta.
Tietokonepohjainen mittatietokone hoitaa nykyisin lähes koko katkonnan. Yleensä puun katkontaohjeet tulevat kaatokoneen tietokoneelle metsäyhtiöltä, jolle puut on myyty. Katkontaohjeita kutsutaan apteeraus-ohjeiksi. Apteeraus käsittää myös tietokonepohjaisen puun katkaisukohdan määrittämisen, jonka tarkoitus on saada puu mahdollisimman tarkoin hyötykäytettyä.
Kaatokoneen toiminta perustuu hydrauliikkaan, jonka välityksellä kaatokoneen nosturi sekä siinä oleva hakkuupää saavat tarvitsemansa voiman. Kaatokoneella voidaan hoitaa myös juurikäävän torjunta, tällöin hakkuupäästä ruiskutetaan tiettyä torjunta-ainetta katkaisun yhteydessä maahan jäävään kantoon.
Katkaisun yhteydessä puulajista riippuen kone suihkuttaa runkoon asetuksista säädettävän värin ajokoneen työn helpottamiseksi.
- Ajokoneet, joita nimitetään myös metsä- tai kuormatraktoreiksi, ovat koneita, joiden tehtävänä on kerätä metsästä hakkuukoneen käsittelemät puut ja kuljettaa ne tien varteen kasoihin lajiteltuna tavaralajeittain, josta puutavara-auto voi ne noutaa.
Ajokoneessa on kuormatila, johon puut nostellaan kouralla varustetulla nosturilla. Ajokoneet ovat usein varustettu gps-laitteilla, johon kaatokone on lähettänyt koordinaattitiedot kerättävistä puista. Toinen yleinen varuste ajokoneissa on kuormainvaaka.
Ajokoneita voidaan varustaa muun muassa:
- giljotiinikouralla, jolloin sillä voidaan hoitaa itsenäisesti energiapuun korjuu.
- Lannoitteen levittimellä, jolloin sitä voidaan käyttää metsälannoitukseen.
- Metsämaanmuokkaus kalustolla, jolloin niillä hoituu istutusta edeltävä muokkaus.Lähde: Wikipedia
