Muuttuva ilmasto tuo haasteita viljelyyn

0
Satu Näykki tähdentää peltojen kunnossa pitämisen merkitystä. Tulevaisuudessa sateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän.

ProAgria Länsi-Suomen kasvintuotantotilojen palvelupäällikkö Satu Näykki kertoo hiljattain olleensa maatalouden ilmastoseminaarissa Turussa. Siellä tuli ilmi, kuinka säissä ihan normaalivaihtelutkin ovat suuria, mutta ilmastonmuutos aiheuttaa vaihteluiden runsastumista ja esiintymisten tiheyttä.

– Niin sanottua ”normaalivuotta” ei ole olemassa. Maanviljelijän on aina varauduttava ääripäihin.

Mitään absoluuttista totuutta ei Näykin mukaan ole olemassa missään. Tutkimuksia pitää vielä tehdä lisää. Suunta on silti selkeä.

– Kun keskilämpötila nousee, nousu vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maapalloa. Suomessa lämpötilojen nousu vaikuttaa enemmän kuin päiväntasaajalla.

– Myös meri, Itämeri ja Pohjanlahti vaikuttavat niin, että nousu on suurin meillä Lounais-Suomessa. Sääilmiöt ovat hirmuisen mielenkiintoisia. Niihin voisi vaikka hurahtaa, jos olisi mieli niihin päin kallellaan, Satu Näykki tunnustaa hymähtäen.

Historiallisen poikkeuksellisen lämmin talvi sekä näkyy että tuntuu. Maataloudessa vaikutukset ovat erityisen suuria.

– Positiivisessa mielessä ajatellen Suomessa viljeltävien kasvien määrä kasvaa ja lajikevalikoima monipuolistuu. Talvi voi olla monen mielestä mukava lumettomana. Negatiivista on se, että vesisateet ja tuulet runsastuvat.

– Myös se vaivasi joulukuussa, että päivät eivät valkene ollenkaan. Pimeyden vaikutus ihmisen mieleen voi olla todella suuri. Pimeys yhdistettynä ihmisen aivokoppaan ei pidemmän päälle ole hyvä asia, Satu Näykki pohtii.

Kun ympärillä on lumihanget, ne heijastavat valonsäteitä poispäin, ja estävät sitä kautta säiden ennenaikaista lämpenemistä helmikuussa. Nyt lämpö kertyy maahan.

– Luonto on seonnut. Leppä ja pähkinäpensaat kukkivat. Pakkaspiikkejä voi toki vielä tulla, mutta ei enää pakkastalvea.

Etenkin somerolaisilla savimailla vesi seisoo pelloilla. Peltolohkojen välillä on kuitenkin suuria paikallisia eroja. Tie saattaa halkoa maalaismaisemaa, jossa toisella puolella pellolla seisoo vesi, ja toisella puolella tietä pelto ”hengittää” vapaana. Vaikka maalaji on kummallakin puolen tietä tasan tarkkaan samaa.

– Tulvahuiput ovat siirtymässä ja jo siirtyneetkin joulukuuhun. Vettä valuu meriin ja vesi on ollut yleisesti korkealla Someron vesistöissä. Nyt niiden pinnat ovat ruvenneet jo laskemaan.

————————————————–

Routaa ei ole vielä ollut

Reilut pakkaset käyvät koko ajan epätodennäköisemmiksi:

Sauli Kaipainen

Tälle talvelle on ollut leimallista roudan puuttuminen. Joulukuussa oli lyhyitä pakkaskausia ja maa jäätyi hetkellisesti. Tällä viikolla oli kipakampaa, mutta sään ennustetaan lämpenevän taas ensi viikolla.

– Ihmiset ovat koko ajan ottaneet maanäytteitä, eli näytekaira on uponnut maahan. Roudasta ei tule ainakaan apuja maan muokkausta ajatellen, toteaa Satu Näykki ProAgriasta.

Maan rakenteeseen on Näykin mukaan taas onneksi alettu kiinnittää huomiota piiriojien perkausta myöten, kuten myös maan vesitalouteen ja kasvinvalintaan.

– Muokkausmenetelmät mietitään tarkoin, samoin logistiikat, ettei pelloilla ajeta samoja reittejä. Peltoa ajatellaan selvästi enemmän. On tiedossa, että jos se kerran tiivistetään, korjaantuminen kestää helposti 10 vuotta. Maanviljely on yhtä tärkeää maan alla kuin päälläkin. Juuret, sienet, madot, mikrobit; kaikki pieneliöstöt tekevät näkymätöntä työtä, kun niitä hoidetaan.

Hyvistä menetelmistä on hyötyä tulevia talvia ajatellen.

– Hyvät periaatteet ja kunnossa oleva mururakenne estävät valumia, jotka muutoin ovat kasvamassa. Merien ja järvien puhtautta tarvitaan kalastuksen, matkailun ja kaikkien kannalta.

– Yllättävää on, että pohjavesien kannalta ei ole paikoin vieläkään satanut tarpeeksi, kuten esimerkiksi Maskussa. Pohjavedet painuvat kuivana kautena todella alas, Satu Näykki muistuttaa.

Maa pystyy varastoimaan vettä, kun se on hyvässä kunnossa. Silloin kuivuus ja märkyys eivät ole niin suuria uhkia.

– Ei ole päivää, jolloin maanviljelijä ei puhuisi säistä. Se on niin konkreettinen asia.

Syysviljoja ei paljon saatu Somerolla kylvettyä, mutta Näykki kertoo kasvustojen näyttävän ihan hyviltä. Myös nurmet ovat talvehtineet, ellei siis vesi ole seissyt pellolla.

– On hämmästyttävää, miten vihreitä kasvustot ovat. Näky vain korostuu, kun muuten on niin mustaa, ja vihreä ”keidas” paistaa silmään.

Tällaisena talvena viljelijä näkee ongelmakohdat pelloistaan. Avuksi voi käyttää dronea ja kuvata paikat muistiin.

– Salaojitus voi olla tarpeen uusia, tai huonompia kohtia pellosta voi korjata. Voi olla, että osa ensimmäisistä ojituksista on tullut tiensä päähän, ja ne on pakko ojittaa.

– Peltokauppojakin on tehty, tilat ovat suurentuneet. Jatkajalla voi kiinnostus olla suurempaa kuin luopujalla vuosikausiin. Nuoret viljelijät rupeavat toimiin ja ottavat isot perusasiat paremmin huomioon.

Salaojitusurakoitsija Janne Laurén Somerolta sanoo viime vuoden olleen salaojituksissa ihmeen rauhallinen.

– Sitä ennen oli monena vuotena vilkkaampaa. Johtuikohan sitten viime vuoden huonompi saldo edellisestä kuivasta vuodesta, Janne Laurén pohtii.

Salaojitus on tehty yhteiskunnan taholta kannattavammaksi. Salaojitukselle ja säätösalaojitukselle voi hakea tukea Ely-keskuksen kautta. Tukea voi saada paitsi salaojituksen perustamista varten, myös olemassa olevien salaojien täydennys- ja korjaustoimiin.

Tuen määrä hyväksyttävistä kustannuksista on 35 prosenttia ja säätösalaojituksesta 40 prosenttia. Se sisältää suunnittelun, putken, ympärysaineen sekä kaivu- ja täyttötyöt. Ojitusta ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saatu.

Säätösalaojituksen, säätökastelun ja valumavesien kierrätyksen hoitoa varten voi myös hakea ympäristökorvausta. Peltojen peruskuivatusta valtio tukee maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.