Tänä keväänä tulee kuluneeksi 25 vuotta Someron Liikunta ry:n perustamisesta. Perustamiseen johti muun muassa kaupungin johdon pohdinta liikuntapaikkojen maksullisuudesta. Tätä seurat tietenkin vastustivat ja niin aloitettiin neuvottelut Liikunta ry:n perustamisesta. Neuvottelujen osapuolet olivat Someron kaupungin, Someron Esan, Someron Voiman ja Someron Pallon edustajat. Olin Someron Pallon yhtenä neuvottelijana ja Liikunta ry:n johtokunnan puheenjohtajana ensimmäiset kymmenen vuotta.
Neuvotteluja käytiin innostuneessa hengessä, oltiinhan luomassa ja kehittämässä jotain uutta koko valtakunnankin tasolla. Kolmas sektori pääsi mukaan innovoimaan ja suunnittelemaan asukaslähtöistä palvelua. Seurojen kesken ei esiintynyt lajikateutta, oltiin täysillä mukana yhteisellä asialla ja kaupungin edustajat olivat kunnallismiehiä, joita ohjasi paikkakunnan parhaaksi työskentely, ei ideologinen politikointi. Loimme tulevaisuutta, joka ei ollut menneisyyttä, emme tehneet samoja asioita kuin ennen emmekä asioita samalla tavalla kuin menneinä vuosina.
Johtokunnassa työskentely jatkui samanlaisessa innostuksen, avoimuuden ja aktiivisuuden hengessä. Johtokunta laati strategian ja mallit liikuntapaikkojen hoidon ja liikuntapalveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Työnjako ja roolit olivat selkeät johtokunnan ja toiminnanjohtajan välillä. Johtokunta kehitti osaamistaan ja mietti, miten se voi tuottaa lisäarvoa Someron Liikunnalle ja samalla tukea toimivan johdon työtä. Johtokunnassa sovittiin myös, että päätöksiä ei tehdä äänestämällä, vaan keskustellaan niin kauan, että valkoista savua tupruaa piipusta. Kaikki puhalsivat samaan hiileen kaupungin asukkaiden ja talouden parhaaksi.
Muutama vuosi sitten seurasin Someron Liikunta ry:n toimintaa uudestaan melko läheltä. Paljon oli muuttunut. Johtokunnassa oli yli kymmenen jäsentä! Johtokunnan jäsenet ajoivat suurimmaksi osaksi edustamansa seuran asiaa, johtokunta käsitteli mielestäni liikaa operatiivisia asioita, toiminnanjohtajaa ei tuettu riittävästi, ei puhallettu yhteen hiileen, vaan tilaisuuden tullen joku jopa pissasi tuohon heikosti hehkuvaan kekäleeseen. Kaupungin edustajien toiminnasta ei välittynyt maksajan strategia / tahtotila. Olin pettynyt ja surullinen. Toki paljon hyvääkin oli saatu aikaan. Monet liikuntatapahtumat, liikuntaryhmät ja erityisesti uimahallin aukioloajat oli onnistuttu säilyttämään asukaslähtöisellä tasolla. Myös Liikunta ry:n talous oli erinomaisessa kunnossa ja siellä vallitsi tekemisen meininki.
Vielä tänäänkin Someron Liikunta on jotain ainutlaatuista ja siihen käydään tutustumassa muilta paikkakunnilta. Kehityksen pyörää ei siis kannata siirtää 25 vuotta taaksepäin, vaan yhdistyksen toimintaa pitää entisestään innovoida ja muuttaa vaikkapa osakeyhtiöksi. Somero tunnetaan myös Someron Liikunta ry:stä. Se ja sen tuottamat palvelut ovat jopa yksi Someron vetovoimatekijöistä. Tilanne on koominen, yhdistystä ollaan lopettamassa ja samaan aikaan tulevaisuustyöryhmät miettivät paikkakunnan brändin kirkastamista. Kilpailutuksen taakse meneminen ei ole mielestäni tässä yhteydessä mitenkään relevanttia. Mahdollisen lopettamisen seurauksena asukkaiden palvelut heikkenevät ja samalla näiden vähäistenkin palveluiden tuottaminen tulee entistä kalliimmaksi.
Pienellä paikkakunnalla ohjenuoraksi kannattaa ottaa yhteen hiileen puhaltaminen, kaupungin talous, asukaslähtöisyys, prosessien tehokkuus sekä kirkkaan ja ainutlaatuisen vision laatiminen. Ison kuvan pohtiminen kuuluu johtokunnille ja hallituksille, siinä on riittävästi työtä. Operatiivinen toiminta pitää jättää johtajille ja heidän työtään pitää tukea ja heitä pitää kannustaa ja arvostaa.
Aulis Kankare
yrittäjä