Padon päällä

0

On heinäkuu ja 1980-luku. Saavumme autollamme Amsterdamiin, joka on välietappi matkallamme Pariisiin.

Edellisenä päivänä olemme ajaneet pitkän padon päällä, vettä on molemmin puolin. Yön vietämme teltassa padon ”alapuolella”. Näky on epätodellinen kiivetessä padolle. Meri velloo mustana toisella puolella, kupolitelttamme jäädessä selvästi pinnan alapuolelle. – Jos tuo tuosta murtuu, niin siinähän lillumme, ajattelen.

Kaupunkiin saavuttuamme pitää löytää ”kaakelihuone”. Katsomme isoa hotellin näköistä taloa. Tuolta sellainen voisi löytyä.

Portaita tulee ulos vanha, hyvin laiha mies. Kysyy ystävällisesti, voiko auttaa. Totta kai!

Yksiö on täynnä vanhoja valokuvia keskitysleireistä. Vapaat pinnat ja seinähyllyt täyttyvät natsiaikaa käsittelevistä historiakirjoista. Mies kertoo olleensa yksi vangeista, ja jääneensä onnekkaasti ja yhtenä harvoista eloon. Elämä leirillä ei ikinä unohdu mielestä.

Kerrottavaa riittää, mutta äkkiä hän havahtuu – teidän autonne ryöstetään siellä – ja kertoo, kuinka vaarallinen kaupunki on. Mies tulee mukanamme tarkistamaan, mutta mitään ei ole sattunut. Hyvästelemme, kaikki ovat huojentuneita, mutta olo on epätodellinen. Kuin olisi tullut toisesta maailmasta.

Tänä päivänä olo tuntuu jälleen epätodelliselta. Eikö mitään ole opittu. Juutalais- ja muukalaisvastaisuus ja rasismi nostavat jälleen päätään. Vaikka pelkästään Auschwitzissa kuoli yli miljoona ihmistä. Puhumattakaan Stalinin vainojen uhrimääristä.

Turussa synagogan seinään ammutaan punaväripanoksilla Vainojen uhrien muistopäivän vastaisena yönä. Erityisesti Pohjoismainen vastarintaliike PVL on tyypillisesti aktiivinen holokaustin uhrien muistopäivänä. Mitä töhrijöiden päässä oikein liikkuu!

Harhaopit leviävät ja luottamus tieteeseen murenee. Uskotaan suoraan sanottuna kaikkeen humpuukiin. Holokausti on jopa puoluejohtajan mukaan ”holohölinää”. On kuntapäättäjiä, jotka kyseenalaistavat holokaustin ja toisen maailmansodan. Maapallo on litteä, ja luomisoppi on täyttä totta.

Ilmastonmuutoksen kieltäminen saa ihmiset innostumaan. Eikä auta, vaikka tiede todistelisi mitä tahansa meneillään olevasta muutoksesta. Afrikkalaiset ovat älyllisesti muita heikompia. Rotuopin kannatus kasvaa. Ei auta mennä todistelemaan, että ihmiset ovat geneettisesti hyvin lähellä toisiaan, eikä rotuja ole. Euroopan unioni on paha. Kun kieli jyrkentyy, väkivalta alkaa maistua oikeutetulta. Ja kun antisemitismi ja epäinhimillistävä poliittinen puhe lisääntyvät, herää huoli historian kauheuksien toistumisesta.

On yhä suurempi määrä ihmisiä, jotka onnistuvat sivuuttamaan ison osan yleissivistykseen kuuluvista tiedoista. Eivätkö he ole koulussa mitään oppineet, eivätkö he ole kuunnelleet! Tai ovatko unohtaneet?

Tulee mieleen, että yhä kasvavan ihmisjoukon saama koulutus on mennyt täysin hukkaan. Veronmaksajat ovat sen maksaneet. Pitäisikö vaatia rahat, sadat tuhannet eurot, takaisin? Ihan oikeutetusti.

Sauli Kaipainen

toimittaja