Vanhojentanssit on joka keväinen nuorten suurtapahtuma Somerolla.
Oikeastaan nuorten tapahtumista muodostuu iso keskittymä yhdelle ja samalle viikolle, kun ensin näkyvästi juhlivat abiturientit, sitten on karonkka ja viimeiseksi vielä vanhojenpäivä sekä siihen olennaisesti liittyvät tanssiaiset.
Näiden päälle tulevat vielä abiristeily torstaina ja vanhaksi tulleiden perinteiset juhlinnat Lehtilässä. Juhlaa siis riittää.
Aamuyhdeksän jälkeen alkavat vanhojentanssit pistävät monen muunkin somerolaisen pään sekaisin. Esimerkiksi kampaajien.
Monet vanhemmat naureskelivat, mutta monet myös säälittelivät sitä, kuinka tytöt joutuvat heräämään vanhojenpäivän aamuna neljäkin tuntia poikia aikaisemmin.
Eikä sekään riitä, sillä ensimmäisten joukossa olleen tytön kampaaja-aika oli peräti kello 3.30. Siinä jäävät yöunet väkisin vähiin! Moneltakin somerolaiselta samaan aikaan.
Monitoimitalolla ei aikaisia herätyksiä tyttöjen kasvoilta voinut havaita. Aikainen herääminen ei rankaise ihmistä alle kahdenkympin ikäisenä. Se on onnellista.
Aamulla monitoimitalon katsomossa oli sekä koululaisia että vanhempia. Illalla oli tanssiaiset yleisölle.
Pukuloistoa ja tanssin taikaa:
On reilu vartti aikaa vanhojentanssien alkuun. Monitoimitalon aulassa lukion rehtori Merja Klemola on työn touhussa. Häntä vasten selin on Noore Serlippens. Nyt tarvitaan taitoja ja sorminäppäryyttä.
– Pitää saada tämä Nooren puku nyöritettyä. Meidän Jenni ensin myös aikoi ostaa nauhallisen puvun, mutta päätyikin toiseen. Ja myyjä ehti sitä ennen opettamaan minulle, miten nyöritys tapahtuu, Klemola iloitsee.
Noore Serlippensin puvun nauhat ovat toista metriä pitkät. Hän kertoo leikanneensa niistä äitinsä kanssa jo puolitoista metriä pois. Merja Klemola toteaa tytön olevan niin kapea, että nyörit ovat olleet ylipitkät.
– Tuokin siis näyttää kuuluvan rehtorin velvollisuuksiin, Ritva Oksanen kiusoittelee huvittuneena vieressä.
Kuten jo monina vuosina aiemmin, Oksanen on kantanut päävastuun tanssien opetuksesta. Poikien kanssa oppia on lisäksi jakanut Rauli Ranta.
Tanssiaisten aikana Ranta huolehtii musiikin miksauksesta. Oksanen nauttii näkemästään, katselee ja vähän jännittääkin. Laskee mielessä rytmejä ja kuvioiden vaihtumista. Että kaikki menee oikein.
– Yhden kurssin verran näitä harjoitellaan. Kerran viikossa ennen joulua ja kahdesti viikossa joulun jälkeen. Yhteensä noin 36 opetustuntia, joka on reaalisesti kolmisenkymmentä tuntia, Ritva Oksanen laskeskelee.
Opetusmäärä on ollut pitkään samanlainen. Opetus etenee jo aikaisempina vuosina, kun ensin tutustutaan tanssin alkeisiin.
– Opetustyötä ei tehdä vain tätä tilaisuutta varten, vaan yleisestikin elämää varten. Tanssin osaaminen on kansalaistaito, Oksanen tähdentää.
Kameransa kanssa paikalle on tullut pitkästä aikaa Eino Nurmisto. Muita kuvaajia riittää nuorten joukosta vuosi vuodelta enemmän. Moni on vuokrannut valovoimaisempaa optiikkaa. Monitoimitalo on edelleen hieman haastava paikka, vaikka ledivalot ovatkin tehneet siitä huomattavasti helpomman.
– En tosiaan ole käynyt, mutta nyt piti tulla katsomaan siskoani Hillaa. Itse olin täällä ”vanhana” 12 vuotta sitten, eli 2008, Nurmisto selittää.
– Monena vuonna minä näitä kuvasin ja Turustakin kävin kuvaamassa täällä. Syntinen rytmimusiikki viekoittelee jo pienestä pitäen!
Tänä keväänä mukana on 29 tanssiparia. Koulussa ei enää puhuta tytöistä ja pojista, vaan frakeista ja mekoista. Se johtuu siitä, että tyttöjä on niin paljon enemmän.
Monitoimitalon katsomon alla olevalla käytävällä käy kuhina, kun kaikki tanssijat kokoontuvat sinne ennen H-hetkeä.
– Mekoille toivotan sellaista hienoa tanssihetkeä, nauttikaa! lausuu Ritva Oksanen.
Juontajaparina on Aino Kesäniemi ja Aksel Sippel. He esittelevät ja kuvailevat tanssit, jotta yleisön on helpompi niitä seurata.
– Tänään on suuri päivä, sillä koulumme valtahierarkiassa käy merkittävä muutos: abiturientit astuvat syrjään, ja wanhat nousevat vihdoin oikeutetulle paikalleen, eli viisauden korkeimmalle korokkeelle. Tänä vuonna wanhojenpäivä osui ystävänpäivään, joten ilmassa leijukoon rakkaus ja ilo, kun päästetään wanhamme parketille. He saapuvat Prinsessa Ruususen juhlamarssin saattelemina. Arvon wanhat, olkaa hyvä, toteaa Aino Kesäniemi.
Vanhojen puheen pitävät Aino Ojala ja Lauri Hellstén.
– Eihän tätä hetkeä olla odotettu kuin eskarista asti. Tätä päivää varten ollaan raadettu niska limassa, ja jotenkin siinä sivussa ollaan onnistuttu hoitamaan myös karonkka ja koeviikkokin melkein kunnolla, Aino Ojala muistuttaa.
– Oot kyllä ihan oikeassa. Arvoisa juhlayleisö, ja varsinkin te kaikki meitä nuoremmat katsokaa ja ihailkaa. Tältä näyttää viisaus, jatkaa Aksel Sippel.
Aino Ojala julistaa Wanhojentanssit 2020 alkaneiksi.
—————————————
Tanssiparit
- Adelia Launonen ja Anssi Maulammi
- Sofia Toivonen ja Niko Puotsaari
- Hilda Tammi ja Valtteri Kaase
- Alisa Palander ja Eero Kakko
- Tiia Harhala ja Niilo Jaakkola
- Elina Ojala ja Markus Klemola
- Saga Salminen ja Kari Kivilä
- Emma Halttunen ja Eetu Nieminen
- Hilla Nurmisto ja Paavo Järvenpää
- Emmi Teräväinen ja Touko Aalto
- Aino Rajala ja Viljami Mettovaara
- Aino Ojala ja Kalle Kotikoski
- Aada Nikander ja Nestori Pulakka
- Maaria Fromholtz ja Kasperi Nurminen
- Melina Lehto ja Kaarle Mäkinen
- Ainoliisa Pettersson ja Lauri Kakko
- Sanni Luukkala ja Natwud Tabsai
- Hanna Reponen ja Liangxu Dong
- Janita Hamppula ja Lauri Hellstén
- Alma Ali-Yrkkö ja Dima Bryntsev
- Iida Tuomela ja Tuukka Nummila
- Emmi Hamppula ja Iiro Anttila
- Alma Lehmusketo ja Lotta Eskonen
- Saaga Laaksonen ja Valtteri Lehtinen
- Noore Serlippens ja Aki Frankberg
- Elsa Ryhtä ja Veeti Heinonen
- Nea Kytöluoto ja Arsi Saarinen
- Jessica Vihanto ja Joel Hellstén
- Juulia Ryhtä ja Samuel Lehto
