Vain harvoin sattuu, että kolme somerolaista on samaan aikaan Reserviupseerikoulussa Haminassa.
Tällä hetkellä tällainen kolmikko, Roope Koivisto, Aleksi Moisander ja Kasimir Nyström löytyy. He ovat RUK:ssa vieläpä yhtä aikaa samassa perusyksikössä, joka on yhdistetty esikunta- ja viestikomppania.
Armeijan käymisen suosio on Suomessa pudonnut noin kolmannekseen ikäluokasta. Nämä somerolaisnuoret ovat lähteneet mielellään täyttämään asevelvollisuuttaan.
Kasimir Nyström kävi Joensuun koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä Someron lukiosta. Koulumatkat olivat Joensuuntieltä lyhyitä. Pitkään ei tarvinnut koulun jälkeen peukaloita pyöritellä, sillä armeijan tamineet hän puki päälleen 8.7.
– Intti alkoi Porin Prikaatissa Säkylässä. Menin viestikomppaniaan. Alkukyselyssä sen valitsin yhtenä vaihtoehtona. Ajattelin, että siellä pääsee tekemisiin tekniikan kanssa. Ihan mielenkiintoista se on ollut.
Aliupseerikurssi alkoi kuuden viikon alokasjakson sekä kuuden viikon koulutushaarajakson jälkeen viikolla 13. Aukissa ollaan 6 viikkoa, minkä jälkeen osa lähtee RUK:hon. Heille, ketkä jäävät aliupseerikurssille, alkaa kurssin kakkosvaihe, joka kestää toiset 6 viikkoa. Ensimmäinen vaihe opiskellaan jääkäriasioita yleisesti, ja toinen vaihe omaa aselajia.
Maavoimien Reserviupseerikurssi 255, nimeltä Loisto, alkoi 9.11. Kurssi kestää Koulutus 2020 -kokeilun takia 16 viikkoa ja päättyy 1.3.
16 viikon pituisia reserviupseerikursseja pidetään 3, minkä jälkeen todennäköisesti palataan takaisin 14 viikon kursseihin.
– Tämä oli kokeilu, eikä kuulemma ollut hyvä, Nyström toteaa.
– Kouluttajat sanoivat joukko-osastojen haluavan omat kokelaat ja joukkuejohtajat aikaisemmin takaisin. Jos esimerkiksi 9 kuukauden miehistön loppusota alkaa saman tien, joutuvat kokelaat johtamaan joukkoja, joita eivät entuudestaan tunne. On hyvä olla edes muutama viikko aikaa tutustua, jatkaa Aleksi Moisander.
Kurssille 255 osallistuu noin 600 upseerioppilasta, joista naisia on noin 50. Aseellinen varusmiespalvelus on 16, 255 tai 347 vuorokautta.
Lauantaina 1.2. Haminassa oli perinteinen RUK:n oppilaskunnan kurssijuhlajaoston järjestämä kurssijuhla. Sen sanotaan häviävän komeudessa vain Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Juhla musiikkeineen kokoaa kurssilaiset ja heidän avecinsa kutsuvieraiden kanssa nauttimaan illasta kauniiksi koristellussa Päärakennuksessa. Kurssijuhlan jälkeen oli 10 päivän leiri Pahkajärvellä Vekaranjärvellä.
Nyström aikoo jäädä kesäksi Haminaan kouluttajakokelaaksi. Sitä hän tavallaan halusi.
– Olisi Säkylä ollut paljon kivempi, mutta luutnantti vähän ”ylipuhui”, joten jään sinne. Säkylässä olisi ollut enemmän tuttuja ja matkakin lyhyempi. Muista jatkoista en vielä tiedä, mutta on sotilasurakin ihan mielenkiintoinen.
Oppilaat ylennetään kokelaiksi reilun viikon päästä. Sen merkiksi he saavat arvolaattaan toisen salmiakin. Reservin vänrikiksi ylentäminen koittaa kotiutuessa.
Maitojunalla pois on lähtenyt vain kolme. Kaikki lähtivät terveydellisistä syistä eli heidän kohdaltaan palvelus keskeytyi muutoinkin. Määrä on pieni.
– Kukaan ei halua lähteä, eikä kouluttajatkaan halua laittaa pois, koska joukkoyksiköistä jäisi tarve uupumaan. Kyllä siellä kaikkensa tehdään, jotta porukka pysyisi mahdollisimman hyvin.
Viestipuolella on varsin paljon oppitunteja erilaisista viestitekniikoista, liittyen sähköön ja laitteisiin.
– Opiskelu on ollut helppoa, koska Säkylässä oli samat laitteet kuin Haminassa. Se on iso etu Vekaranjärveltä tuleviin nähden, jossa laitteet ovat vanhempia. Jotkut ovat vetäneet vain kelaa koko palveluksen ajan, eivätkä ole edes koskeneet viestilaitteisiin, Nyström selvittää.
Koivisto ja Moisander myöntävät koulutuksissa olevan eroa kuin maan ja taivaan välillä.
– Sotilaspoliisilla on käytössä tasan yksi radio ja viestillä ”pikkaisen” enemmän. Useasti me olemme harjoituksissa suojaamassa viestin toimintaa. Aseet taas ovat paremmat kuin viestissä.
– Ja onhan teillä se hieno pistooli, jota ette koskaan käytä, Nyström naureskelee kavereilleen.
Koulutuksesta eniten on aselajioppia. Sen jälkeen on johtaminen; ja taktiikka ja liikunta ovat viimeisinä. Kaikista saadaan arvosanat.
– Johtamisesta puhutaan paljon, mutta silti harjoiteltavat hommat keskittyvät pääasiallisesti sodan ajan tehtävien johtamiseen. Esimerkiksi meillä kaikilla on yksi viikko kasarmilla johtamista. Jokainen on kerrallaan yhden viikon ”vanhin”, ja johtaminen on periaatteessa siinä. Johtamiskausi vasta alkaa, kun Rukki loppu, Moisander arvioi.
Aleksi Moisander kävi ala-asteen Kirkonmäellä ja meni lukioon Forssaan. Hän pelaa jääkiekkoa ja naapurikaupungista löytyi urheiluakatemia.
– Aamutreenit olivat kolme kertaa viikossa ja iltapäivällä oli esimerkiksi ravinto-oppia tai lihas- ja kehonhuoltoa. Eli 75:stä kurssista 11 oli urheiluakatemiapuolta.
– Lätkä on intin aikana jäänyt. Haminasta ei ole päässyt millään, ja saa nähdä mitä tapahtuu. Ensi vuonna muutan Tampereelle, niin pitää katsoa tilanne uudelleen. Siellä alkaa poliisiammattikorkeakoulu tammikuussa.
Kotiutuminen on 18.6. Väliajalle on jo suunnitelmat.
– Tavoite olisi päästä Parolaan töihin, kesävänskäksi. Mielenkiintoa ainakin löytyy. Haluan testata, mitä armeijatoiminta on kouluttajan näkökulmasta. Se kestää puoli vuotta, joten hieman aikaa jää hengähtää ennen kuin koulu alkaa tammikuussa. Puolen vuoden pesti sopimussotilaana olisi ihanteellinen, sillä jos muutan Tampereelle, on Parola verrattain lähellä.
Parola oli ensisijainen toive. Moisander hakeutui sotilaspoliisikomppaniaan, koska aikeet ovat myöhemmin poliisiksi.
– Halusin aluksi päästä sotilaspoliisikomppaniaan moottoripyörälähetiksi, sillä pyörät ovat aina olleet lähellä sydäntä. Mutta luutnantti minutkin ylipuhui. Sanoi, että johtajakoulutus olisi mulle henkilökohtaisesti parempi tavoite, ja moottoripyörällä voi ”pärrätä” sitten siviilissäkin. Menin aukkiin ja sain aika hyvätkin pisteet. Kun huomasin, että nyt ollaan vuosi joka tapauksessa, niin miksei sitten yrittäisi päästä Rukkiinkin. Ja onneksi pääsin!
Roope Koivisto kävi Häntälän kyläkoulun, jossa ekaluokalla oli 4 poikaa ja 1 tyttö. Opettajat ehtivät paneutua yksilöihin ja heidän tarpeisiin.
Yläkoulun jälkeen Koivisto meni kolmeksi vuodeksi Kisakallion Urheiluopistoon Lohjalle.
– Asuimme viikot kampuksessa opiskelija-asunnoissa.
Hän myöntää sen olleen ”kasarmiasumista”. Samassa huoneessa oli 2–3, kun armeijassa samassa tuvassa oli parhaimmillaan 12. Ilma oli aamulla sakeaa.
Liikunnanohjaajan perustutkinnosta sai liikuntaneuvojan ammattinimikkeen.
– Olin vuoden Someron uimahallilla töissä, minkä jälkeen lähdin Säkylään.
Ykköshalukkuutena oli sotilaspoliisi, joka Säkylässä on esikuntakomppanian tiloissa.
– Raukin jälkeen suunnitelmat ovat aika avoimet. Mihinkään kouluun en ole hakenut. Aika lailla samaa havittelen kuin muutkin, eli kesävänskäksi. Jos kesävänrikin homma onnistuu ja on sitä, mistä tykkää, niin miksei puolustusvoimiin voisi jäädä, varsinkin Säkylään, mikä ei ole kovin kaukana.
Paljon on puhuttu siitä, kuinka varusmiesten kunto on heikompi kuin ennen. Hiihtotaito harvinaistuu. Kaikki eivät osaa edes uida, eli eivät läpäise 200 metrin uintitestiä. Heitä varten on rukkiin otettu varusmiesopettajia. Pojat nyökkäilevät, että puutteet eivät näy pelkästään heikentyneenä suoritustasona, vaan myös liikunnallinen osaamistaso on laskenut.
Naisten yleiseen asevelvollisuuteen näillä pojilla ei ole mitään selkeää kantaa.
Mahdollisuus armeijaan aukesi naisille 1995. Haminassa heitä on reilu 10 prosenttia sekä viestissä että sotilaspoliisissa.
– Osa naisista pärjää paremmin kuin miehet ja osa ei, Moisander aloittaa.
– Osa on tosi rautaisia mimmejä, jotka pieksevät äijiä ihan mennen tullen. Niin fyysisissä testeissä kuin oppiaineissa, mutta on myös vähän heikomminkin suoriutuvia naisia, pyörittelee Koivisto.
– Onhan se meillekin ollut rankkaa, samalla tavoin kuin muille, Moisander myöntää.
– Tasoryhmiin jaetaan porukat muutoinkin vain lenkeille mennessä. Jos on kyse esimerkiksi punnerruksista, ovat kaikki samassa ryhmässä, Nyström sanoo.
Parasta RUK:ssa on ollut kaverikannan laajeneminen.
– Se on perusvastaus. Kaveripiiri laajenee koko Suomeen. Omassa tuvassa kaukaisin on Rovaniemeltä. Muita on lännestä, Turun saaristosta, pääkaupunkiseudulta ja idässä Lappeenrannasta. Kaveripinta-alaa saa laajennettua, Koivisto arvioi.
– Toinen perusvastaus on paikan yhteishenki. Se on kova.
– Ja kaikki ovat samassa veneessä.
– Ja kaikilla on motivaatiota. RUK:ssa olevien kanssa armeijassa on mukava tehdä asioita, kun kaikki yrittävät hommaa tosissaan, Koivisto, Moisander ja Nyström todistelevat vuoron perään.
– Samaan hengen vetoon se on negatiivinenkin asia, kun jokainen pitää itseään suurena johtajana ja haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Siellä tulee erimielisyyksiä, miten mikäkin asia tehdään.
Eli pientä nokittelua, kuka on se suurin johtaja, kenen idea on paras ja kuka sanoo viimeisen sanan.
Väliarviointi on tehty. Se oli kahdenkeskinen kuuleminen. Kaikille Someron pojille kuului hyvää.
– Saman kun saa pidettyä lopputodistukseen asti, voi olla kurssiin ihan tyytyväinen. Omassa joukko-osastossa alkaa oikea johtaminen, ja vertaisjohtaminen loppuu. On ihan vieraat kasvot vastassa. Pääsee testaamaan omaa johtamisvalmiutta ja muita valmiuksiaan, millaisia ne oikeasti ovat.
—————————————————–
Sotilaspoliisi
- puolustusvoimissa koulutettavien sotilaspoliisien tehtävänä on muun muassa sotilaskohteiden turvallisuusvalvonta, järjestyksen ylläpito sekä liikenteen valvonta ja ohjaus
- taistelijan peruskoulutuksen lisäksi sotilaspoliiseille opetetaan tietoja ja taitoja, joita hyvinkin voidaan verrata poliisin ja vartijan koulutukseen
- sotilaspoliiseilta edellytetään tehtävien luonteesta johtuen hyvää ruumiillista ja henkistä kuntoa
- koulutettavalla on oltava nuhteeton tausta
- johtajiksi koulutettavien sotilaspoliisien palvelusaika on 347 päivää ja sotilaspoliisimiesten 255 päivää
Lähde: Puolustusvoimat
——————————————————–
Viesti
- viestitoiminnan tehtävänä on yhteyksien rakentaminen ja ylläpito johtamista, tiedustelua ja tulenkäyttöä varten
- yhteydet aikaansaadaan nykyaikaisilla viestijärjestelmillä ja -välineillä, joita ovat muun muassa digitaalinen IP-pohjainen johtamisjärjestelmä M18, alueellisten viestijoukkojen järjestelmät sekä digitaaliset kenttäradiot
- viestijoukot perustavat, ylläpitävät ja suojaavat johtoportaansa komentopaikat sekä vastaavat niiden huoltamisesta ja siirroista
- viestiasemat ja komentopaikat perustetaan joko ajoneuvoihin tai siirrettäviin kontteihin ja niissä olevilla tiedonsiirto ja -tietojärjestelmillä mahdollistetaan tilannetietoisuus sekä joukkojen tehokas johtaminen
———————————————-
RUK 100 vuotta
Tänä vuonna RUK viettää 100-vuotisjuhlia. Ensimmäinen yhtenäinen reserviupseerikurssi alkoi 1.4.1920. Juhlavuosi 2020 huipentuu 6.6. Haminassa järjestettävään valtakunnalliseen RUK 100 -pääjuhlaan. Lisäksi Reserviupseeriliitto järjestää Hamina Tattoon yhteydessä RUK 100 -seminaarin 7.8.
100 vuoden aikana RUK on kouluttanut yli 180 000 reserviupseeria Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen reserviin.
RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen kustantama juhlakirja Reserviupseerikoulutus 100 vuotta maalla, merellä, ilmassa ilmestyy 6.6. Kirjaan on koottu Suomessa annettu reserviupseerikoulutus eri paikkakunnilla, joukko-osastoissa ja sotakouluissa Maavoimissa, Merivoimissa ja Ilmavoimissa vuodesta 1917 lähtien.
————————————————–
Mitä tarkoittaa?
Asevelvollisuus: Osa maanpuolustusvelvollisuutta, joka koskee jokaista Suomen kansalaista. Asevelvollisuus perustuu lakiin. Tärkeää on muistaa, että varusmiespalvelus ei ole sama asia kuin asevelvollisuus, vaan asevelvollisuus koostuu lisäksi esimerkiksi kutsunnoista ja kertausharjoituksista.
Kuka on asevelvollinen: Jokainen suomalainen mies on asevelvollinen, kun taas jokainen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. Asevelvollisuus alkaa 18-vuotiaana ja päättyy kun henkilö täyttää 60 vuotta.
Mitkä ovat kutsunnat: Käytännössä ensimmäisen kosketuksen asevelvollisuuteen saa kutsunnoissa, jotka järjestää Puolustusvoimat yhdessä kunnan kanssa. Kutsunnoissa tarkastetaan asevelvollisen palveluskelpoisuus eli se, onko hän sopiva suorittamaan varusmiespalveluksen. Kutsunnoissa asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen, uudelleentarkastettavaksi tai vapautetuksi. Myös siviilipalvelushakemukset hyväksytään kutsunnoissa.
Mikä on varusmiespalvelus: Osa asevelvollisuutta. Se on asevelvollisuuden pitkäkestoisin ja monelta osin merkittävin osa. Varusmiespalveluksen aikana aselvollisille annetaan sotilaskoulutusta. Sotilaskoulutuksen tavoitteena on, että asevelvollinen voidaan varusmiespalveluksen päätteeksi siirtää reserviin osaksi sodan ajan joukkoja. Yksittäisen varusmiehen näkökulmasta varusmiespalvelus onkin lähinnä opiskelua, joka koostuu oppitunneista, maastossa annetusta koulutuksesta sekä oppien soveltamisesta erilaisissa harjoitustilanteissa.
Kuka on reserviläinen: Kun varusmiespalvelus päättyy, asevelvollinen sijoitetaan reserviin ja hänestä tulee reserviläinen. Käytännössä reservi koostuu eri sodan ajan joukoista, jotka kutsuttaisiin palvelukseen kriisitilanteessa. Koko suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän tavoite on toimiva reservi, jonka varaan maamme puolustus pitkälti nojaa.
Lähde: Varusmiesliitto
