Vuonna 2010: Mitä tiedät Somerosta helsinkiläinen, turkulainen, salolainen, forssalainen ja muut?

0
Forssalaiset Erika Suuder ja Tuuli Lampinen eivät suin surminkaan muuttaisi Somerolle. Heille Somero, kuten Forssakin, on liian pieni paikkakunta. Nuoret kaihoavat isompiin ympyröihin.

Somero-lehti 9.2.2010

Teksti Merja Ryhtä

Someroa pidetään vireänä ja luonnonläheisenä maaseutukaupunkina. Baddingin ja M.A. Nummisen tiedetään olevan kotoisin täältä.
Somero-lehti kysäisi gallupein salolaisilta, forssalaisilta, helsinkiläisiltä, turkulaisilta ja vähän muiltakin, millaiselta paikkakunnalta Somero vaikuttaa, ja löytyisikö heiltä halukkuutta muuttaa sikapitäjään.
Paikkakunnalle ei suin päin olla valmiita muuttamaan vain mielikuvien vuoksi. Työpaikka olisi vetovoimista tärkein muuttosyy.

Somero on tuttu ja tuntematon

Hannele Järvinen

Forssalainen Hannele Järvinen sanoo, että hänelle tulee ensimmäisenä mieleen Somerosta, että siellä on paljon omituisia ihmisiä ja vaurautta.
– Se on sisäänpäinlämpiävä paikkakunta, kuten Forssa ja moni muukin paikkakunta Suomessa.
Järvinen on työasioissa käynyt monta kertaa Somerolla. Pyörälenkeillään hän on kiertänyt savipitäjää. Tanssikulttuuristakin forssalainen tuntee paikkakunnan ja sikajuhlista.
– Itsessään Somero ei vedä minua puoleensa. Enpä luule, että muuttaisin sinne, kun en tunne siellä ketään. Työ ja läheiset kiinnittävät ihmisen paikkakuntaan. No, ehkäpä Somerniemelle voisin muuttaa sen kaikinpuolisen vireyden takia.

Oskari Pekonen

– Huonot tiet, vastaa Oskari Pesosen ensimmäisen mielikuvansa Somerosta.
– M. A. Numminen ja Badding ovat sieltä. Siellä on munatehdas, mutta siihen minun tietämykseni jäävät Somerosta.
– Jossain tässä lähellähän se sijaitsee. Mihinkäs ilmansuuntaan lähdetään, eihän se ole ihan Forssan naapuri?
Oskari Pesosen saisi muuttopuuhiin, jos oman alan töitä olisi Somerolla tarjolla. Hän opiskelee kestävää kehitystä ja valmistuu ympäristösuunnittelijaksi.

Asta Jaakkola

Asta Jaakkola kuvaa Someroa pieneksi, nousevaksi kaupungiksi, joka on kivenheiton päässä Forssasta.
– Pirteä paikkahan se on. Tori on juuri rempattu ja keskustaa laitettu. Mutta se on kyllä hetkessä ajettu läpi. Rikkonaiselta muu Somero tuntuu. Somerniemen kesätorilla on vireä ja hyvä maine. Hiidenlinna on tosi hieno kohde, tiivistää Jaakkola. Hänen viime visiitistään Somerolla on jo jonkin verran aikaa. Hän ollut Somerolla myös koulutuksessa.
– Kyllä minulle saisi antaa melkoiset lahjukset, että muuttaisin Koijärveltä minnekään. Minä olen niin uskollinen omalle kotiseudulleni.

Tuuli Lampinen ja Erika Suuder tietävät Someron sijainnin ja ovat käväisseet sikapitäjässä. Erikan pikkuserkkuja ja Tuulin äidin ex-miesystävä asuvat paikkakunnalla.
Ensimmäiset nuorten naisten mielikuvat Somerosta ovat pyöreät betonikivet pääraitilla.
– Täytyy tunnustaa, että ei paljon muuta tulekaan mieleen.
Kumpikin nuori tietää tasan tarkkaan, ettei missään nimessä muuta Somerolle. Forssakaan ei ole heille tulevaisuuden asuinpaikka.
– Lähdemme täältä jonnekin isompiin kaupunkeihin.

Seppo Vierre

Seppo Vierre kehuu Someroa idyllisen näköiseksi maalaispitäjäksi, joka ei näytä kaupungilta.
– Olen kuskannut tenavia Leather Heaveniin, mutta ei se vielä tee Somerosta taivasta, virnistää Vierre.
Hän ei usko muuttavansa Somerolle.
– No, jos löytäisin sieltä sopivan ja toimivan maalaistalon, niin ehkä sitten. Työpaikka ja perhe ne ovat syyt, joiden takia muutetaan. Vaikka sanotaanhan, että koti on korvien välissä.

Mielenkiintoinen työpaikka saisi helsinkiläisen muutamaan Somerolle

Teksti Markus Virtanen
Pekka Mattila, Helsinki
– Paikkakunnan nimestä tulee vahva ja jotenkin positiivinen mielikuva. Se on vähän niin kuin jokin margariinimerkki.
– Kuvittelen Someron sijaitsevan jossain Helsingin pohjoispuolella, mutta Heinolasta etelään päin.
– En tiedä paikkakunnasta yhtään mitään.
– Muuttamiseen tarvittaisiin uusi houkutteleva työpaikka. Jos Somerolla olisi harrastajateatteri, jonka ohjaajaksi pääsisin, voisin harkita muuttamista.
Eero Kivenoja, Helsinki
– Mieleeni tulevat kuoromme kevätretket, jotka ovat muistaakseni ainakin kahdesti suuntautuneet Somerolle.
– Hämeen läänissä. Someron lähellä oli muistaakseni jokin iso harju.
– Muuta ei Somerosta tule mieleeni näin äkkiseltään.
– Tässä iässä ei ehkä enää mikään. Olen asunut lähes koko ikäni Helsingissä, joten täältä on paha enää muuttaa muualle.
Irina Karosjoki, Helsinki
– Somerosta tulee mieleeni sympaattinen ja pienehkö maalaiskunta, vai voisikohan Somero olla kaupunki?
– Olen itse asunut Huittisissa, ja kuvittelen, että Somero olisi jossain lähistöllä, Varsinais-Suomessa kuitenkin.
– Mitään muuta en Somerosta tiedä.
– Muuttaminen edellyttäisi joko hyvin mielenkiintoista työtarjousta tai vähintäänkin ihanaa asuinpaikkaa, jonne muuttaa perheen kanssa. Yksin en osaisi kuvitella maalle muuttavani.
Martti Laitinen, Helsinki
– Somerosta tulevat mieleeni viljavat pellot ja Karita Mattila.
– Länsi-Uudellamaalla.
– Tunnen Someron kanttorin ja tiedän, että seurakunnassa on vireää toimintaa. M. A. Numminen taitaa myös olla Somerolta, hänet olisi mukava tavata.
– Työ ja perhesuhteet voisivat saada minut muuttamaan.
Kaisa Pudas
– Someron nimestä tulee mieleen kesä ja lapsuuden kesäleirit. Summer?
– Somero sijaitsee jossain lännessä, sanotaan vaikka 150 kilometriä Helsingistä länteen päin.
– Muuta en Somerosta tiedä.
– Jos Somerolla olisi töitä tarjolla, voisin harkita muuttamista. En kuitenkaan ole autoilijaihminen, joten julkisen liikenteen pitäisi toimia niin paikkakunnan sisällä kuin uloskin päin.

Somero ei ole tuttu turkulaisille

Teksti Kira Kauppi

Sanna ja Anni juhlivat Annin syntymäpäiviä. Tytöt tietävät suunnilleen missä Somero sijaitsee.
– Sinne on noin puolentoista tunnin matka.
– Somerolla on ainakin lukio ja se on aika pieni paikka.
– Somero on maalaispaikka. Työkaverini kävi siellä lukiota ja hän ainakin oli aika maalaisjuntti.
– Jos siellä majailisi jokin hyvä bändi tai sieltä saisi hyvän työpaikan, sitten voisi muuttaa.
Hansakorttelin hansatorilla seisoskelevat Jari ja Joni viittovat johonkin selkänsä taakse osoittaen Someron sijaintia kartalla.
– Se on siinä Forssan alla, noin 70 kilometrin päässä.
– Siellä on ainakin joki ja jotakin kymppitonni asukkaita.
– Ei tule mitään mielikuvia eikä yhteyksiä.
– Jos alkaisi Someron kunnanjohtajaksi, niin sitten voisi muuttaa. Ehkä voisi muuttaa jos olisi pakko, vaikka ei paikasta mitään negatiivista sanomista ole. Varmasti Somero on ihan samanlainen pieni paikka kuin muutkin tällä seudulla.
Kukaan turkulaisista ei yhdistänyt Someroon sen kuuluisia muusikoita. Eivät myöskään Minna ja Jenny, jotka kieltäytyivät valokuvasta.
– Somero kuuluu Varsinais-Suomeen ja sijaitsee jossain Forssan lähellä.
– Pieni paikka.
– Ei mitään.
– Ei ole sellaista asiaa, joka saisi muuttamaan.
Karoliina tunnustaa, että maantiedossa on Someron mentävä aukko, hän ei tiedä paikasta juuri mitään.
– En tiedä varmasti, olisiko noin 50 kilometriä Helsinkiin päin.
– Naapurilla on ollut siellä joskus kesämökki.
– Ei mitään.
– Hieno työpaikka.

Salolaiset arvostavat hyviä palveluja

Teksti Mikko Turklin
Salolaiset osaavat sijoittaa Someron hyvin kartalle, vaikka varsin vähän ihmiset tuntuvat olevan tekemisissä keskenään. Salolainen Arto Kataja kertoo omaavansa muutamia kontakteja Somerolla, jotka ovat sidoksissa erikoisliikkeisiin.
– Kontaktit ovat syntyneet lähinnä harrastusten kautta. Aika harvoin tulee Somerolla käytyä, sillä Salosta löytyvät tarvittavat palvelut. Itse miellän Someron enemmän maalaiskunnaksi kuin kaupungiksi, Kataja sanoo.
Hän ei olisi heti valmis harkitsemaan muuttoa Somerolle.
– Se saattaisi vaatia paremman työpaikan kuin mitä minulla tällä hetkellä on. Nyt olen metallialan yrityksessä ostajana, Kataja kertoo.
Maaseutuvaltaisuus tulee ensimmäisenä mieleen myös salolaisille Kaisa Ringborgille ja Süleyman Avsarille. Avsarin serkku asui ennen Somerolla, mutta yhteyksiä ei enää tunnu olevan.
– Lähinnä yksittäiset kuuluisuudet tulevat mieleen. Seiväshyppääjä Minna Nikkanen on Somerolta, samoin Twelve Inches -bändi. Muitakin muusikkoja taitaa olla Somerolta kotoisin, Ringborg ja Avsar pohtivat.
Avsarin mukaan rauhallinen ympäristö painaa lapsen myötä entistä enemmän vaakakupissa, mutta myös halvat asumiskustannukset ja hyvän työpaikan löytyminen voisivat houkutella harkitsemaan muuttoa Somerolle.
– Salo on kuitenkin myös varsin rauhallinen paikka asua, vanhemmat isovanhempia myöten asuvat täällä eikä työpaikka välttämättä riittäisi syyksi muuttamaan. Kaupunkien väli taittuisi nopeasti myös autolla, Avsar aprikoi.
Salolainen Annina Vallittu tuntee Someron paremmin, sillä hän on asunut paikkakunnalla yli 10 vuotta.
– Koulutustarjonnan vuoksi muutin aikoinaan Saloon. Pidän kyllä pikkukaupungeista, mutta Somero on ehkä hieman liian pieni minun makuuni. Olen tyytyväinen salolaiseen palvelutarjontaan, Vallittu kertoo.
Hän kertoo käyvänsä Somerolla silloin tällöin, sillä vanhemmat ja isovanhemmat asuvat edelleen paikkakunnalla.
– Välillä tulee poikettua myös keskustan liikkeissä, etenkin erikoisvaatteet kiinnostavat.
Vallitun mielestä palvelut luovat positiivisia mielikuvia.
– Kauppa- ja kahvilapalveluja tulisi olla enemmän, jotta voisin harkita muuttoa takaisin Somerolle.
Osa mieltää myös Salon maaseuduksi
Salolaiset Noora ja Ville Salmi suuntaavat katseensa Salon suuntaan ostoksille lähtiessään, vaikka asuvat Perttelin kaupunginosassa noin 10 kilometriä Someron suuntaan. Opettajana toimiva Noora Salmi käyttää ainoastaan Someron kirjastoauton palveluja. Auto pysähtyy Rekijoen koululla maanantaisin.
– Koen sen hyvänä palveluna kaikenikäisille. Lähes poikkeuksetta käytämme kuitenkin salolaisia palveluja, Noora Salmi kertoo.
Ville Salmen mukaan Somerosta tulevat ensimmäisenä mieleen traktoriralli ja seiväskarnevaalit.
– Itse miellän myös Salon enemmän maalaiskaupungiksi, vaikka kaupunki vähitellen yrittää päästä siitä imagosta. Someron ei välttämättä kannata ottaa mallia Salosta, vaan se voisi profiloitua omalla tavallaan, esimerkiksi luonnonläheisyydellä, Ville Salmi ehdottaa.
– Luomuviljely on tekemässä tuloaan, miksei myös matkailubisnes voisi vedota ihmisiin. Teollisuuden varaan en itse välttämättä laskisi.
Espoolainen Pekka Heiniö arvelee Someron sijaitsevan Salon kupeessa, hieman Salosta pohjoiseen.
– Vaikka Somero on Saloa pienempi, on siellä ihan toimiva keskusta.
Heiniö mainitsee Somerolta erityisesti Esakallion tanssilavan, sillä nuorempana hän on käynyt lavatansseissa ahkerasti. Yhteyksiä Somerolle hänellä ei kuitenkaan ole.
– Jos Somero haluaa haalia lisää asukkaita, niin arvelisin työpaikoilla olevan varsin suuri merkitys asiaan. Itse satsaisin elinkeinoelämään, varsinkin näin taantuman aikakaudella.
Heiniö voisi harkita muuttoa Somerolle edullisten asumiskustannusten vuoksi. Myös rauhallinen kasvuympäristö lapselle painaisi vaakakupissa.
– Tällä hetkellä koti sijaitsee kuitenkin Espoossa. Olen matkustanut töiden perässä Turun ja Helsingin väliä päivittäin vuosia sitten. Nyt olisin valmis käyttämään työmatkoihin tunnin päivässä, Heiniö täsmentää.

Mitä tiedät Somerosta?

  1. Millainen mielikuva sinulla on Somerosta?

2. Missä yhteydessä olet kuullut Somerosta?

3. Mikä saisi sinut muuttamaan Somerolle?

4. MIssä Somero sijaitsee?

Noora Pirskanen, Kouvola:
1. Siellä on enemmän sikoja kuin ihmisiä.
2. Kuulin Somerosta sukulaisten kautta.
3. Minua ei mikään saisi muuttamaan Somerolle.
4. Somero sijaitsee Forssan vieressä.

Sanna Vartiainen, Jyväskylä:
1. Somerolla asuu paljon koiria ja koiraihmisiä.
2. Olen nähnyt Someron ajo-ohjeissa.
3. Ystävät.
4. Lähellä Autokeidasta.

Tuija Nordling, Haninge Ruotsi:
1. Pieni paikka jossain Forssan lähellä.
2. Rakas veljeni asuu siellä vaimoineen.
3. Ei mikään.
4. Somero on Forssan ja Turun välissä.
Minna Merilä, Tukholma, Ruotsi:
1.Yksi katu ja paljon sikoja.
2.Unto Mononen, Rauli Badding Somerjoki.
3. Jos minäkin saisit itselleni semmoisen Hiidenlinnan.
4. Serpentiinitietä 24 kilsaa Forssasta.

Heini Koivuniemi, Hämeenlinna:
1. Somero on pieni, mutta pippurinen paikka.
2. Sukulaisia asuu Somerolla. Rauli Badding asui siellä. Matti-elokuvan alussa oli pätkä Somerosta.
3. No mies esimerkiksi.
4. Noin tunnin ajomatkan päässä Hämeenlinnasta. Pori-Helsinki -tien ”varrella”.
Ps. Enkä sitten googlettanut mitään, vaikka ensin meinasin.

Ritva Lehtonen Nokia:
1.  Ajattelen Someroa luontopaikkakuntana. Palvelut ovat hyvin saatavilla keskustassa. Erittäin hyvä kirjasto. Someron yhteydessä muistan taiteilijat Rauli Badding Somerjoen, M.A. Nummisen, Unto Monosen ja Kaari Utrion kuin myös seiväshyppääjäidolini Pentti Nikulan.
2. Olen oleskellut paljon Somerolla ystävien luona. Puhun Somerosta usein kotiseudullani, vaikka moni kysyy, että missä se on. Kyllä Somero joskus uutisissakin vilahtaa. Somerolaisten omapäisyys hykerrytti television Paras-ohjelmassa.
3. Viettäisin pitempiä aikoja Somerolla, jos minulla olisi siellä asunto. Tampereen seutu pysyisi kotinani.
4. Somero on niin tuttu minulle, että tiedän liikenneyhteydet.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here