Helsingintiellä Shellin risteyksen kohdalla viime viikolla sattunut suojatieonnettomuus on pistänyt uutta vauhtia liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Liikenneympyrä nousi jälleen puheenaiheeksi, kun Raimo Rönkkö teki aloitteet siitä sekä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle että Someron kaupungille. Rönkkö haluaa, että ympyrä toteutettaisiin pikaisesti.
Raimo Rönkön perusteena on risteyksen vaarallisuus. Paikassa on sattunut vuosien aikana useita liikennevahinkoja. Välillä on kolissut autojen pelti, välillä autojen alle jää jalankulkijoita tai pyöräilijöitä.
Someron tekninen johtaja Marko Mäkinen toteaa, että neuvottelut ympyrän saamiseksi ovat tähän mennessä kaatuneet joko vähäisiin liikennemääriin tai rahojen puutteeseen.
– Asia on ollut esillä pitkään. Liikennemäärät eivät ole olleet tiellä riittäviä, Mäkinen kommentoi.
Nyt Ely-keskukselta on tullut viestiä, että mikäli Somero aktivoituu asiassa uudelleen, niin Ely-keskus on valmis keskusteluihin. Keskustelut on sovittu pidettäväksi pian.
Projektipäällikkö Timo Bäcklund Ely-keskuksesta sanoo, että jos Somero haluaa lähteä suunnittelemaan ympyrän rakentamista, niin keskukselta pitää ensin saada lupa.
– Tästä on keskusteltu pitkään ja useampaan kertaan, mutta asia ei ole mennyt eteenpäin, Bäcklund myöntää.
Timo Bäcklund muistuttaa, että risteys on kantatie 52:lla, joten tienpitäjällä on velvollisuus selvittää, mitkä olisivat ympyrän vaikutukset.
– On tehtävä liikenteellinen selvitys/inventointi, että nähdään, onko ympyrä siinä paikassa sallittava. Sen jälkeen on tehtävä tiesuunnitelma. Jos rakentamiseen päädytään, siihen menee ainakin joku tovi. Toteutus voisi olla aikaisintaan 2021 tai 2022. Vie aikaa, kun pitää suunnitella ja kuulla ihmisiä.
Liikenteellisessä inventoinnista ei ole kyse isoista rahoista. Mutta on muuta.
– Ympyrän myötä ajoneuvokustannukset nousevat, jos liikenne päätiellä hidastuu. Näiden vaikutukset on selvitettävä. On myös tutkittava liikennemäärät ja onnettomuustilastot pidemmältä ajalta.
Bäcklund ei näe rakentamattomuuden syynä liikenteen vähäisyyttä.
– On kaksi vaihtoehtoa: Joko liikennettä on niin paljon, että se haittaa päätien kulkijoita, tai sitä on ympyrän rakentamiseksi liian vähän.
Rahan puutteesta rakentaminen ei Bäckmanin mukaan ole tällä hetkellä kiinni.
– Vähään aikaan meillä ei ole ollut investointirahaa uusiin hankkeisiin. Kaikki investoinnit on jouduttu kohdistamaan ylläpitoon. Nyt mahdollisuus siihen olisi. Myös kansanedustajien kautta tällaiseen voi saada ”joulurahoja”.
Bäcklund huomauttaa, että 100 prosentin turvallisuuteen ympyrällä ei päästä koskaan.
– Ympyrään jää yhä tasoylitys pyöräilijöille. Varsinkin kun autoilija poistuu ympyrästä, jää vaaranpaikka pyöräilijälle edelleen.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen muistuttaa pyöräilijän väistämissäännöistä. Ne ovat Somerolla välillä hukassa.
– Suojatiesäännöt koskevat vain jalankulkijoita. Kun pyöräilijä ajaa suojatietä pitkin Helsingintien yli, hän on ajoneuvon kuljettaja, joka väistää autoilijoita. Vasta jos pyöräilijä hyppää alas taluttamaan, hän on jalankulkija, jota autoilijan pitää väistää.
Väistämisvelvollisuus on toisinpäin, jos pyöräilijä ylittää Joensuuntien Helsingintien suuntaisesti. Autoilijan on väistettävä stop-merkin vuoksi, jos hän tulee keskustan suunnasta. Helsingintieltä tuleva autoilija väistää pyöräilijää siksi, että hän on kääntyvän ajoneuvon kuljettaja.
– Liikenneympyrä risteykseen ehkä mahtuisi, mutta ei se pyöräilijän turvallisuutta suuresti muuttaisi. Erityisesti ympyrä parantaa autoliikenteen turvallisuutta. Toki autojen nopeuksia ympyrä pudottaisi, Juha Valtonen pohtii.
– Jos taas pyöräilijä esimerkiksi ajaa Joensuuntien suuntaisesti Akustintien yli, on autoilija väistämisvelvollinen, koska hän tulee kolmion takaa. Autoilija on paikassa väistämisvelvollinen myös Joensuuntieltä Akustintielle kääntyessään.