– En! Keksin kyllä mukavampiakin ajanviettotapoja. Mutta ei minulla pelkoakaan ole, eikä onneksi särje usein. On tullut hyvin jynssättyä, eikä ole ollut kauheasti sinne asiaa, Arri Priimägi vastaa.
– No tuota, käyn siellä tarpeen mukaan, mutta en sinne riemusta kiljuen mene. Lapsuus- ja nuoruusaika olivat silloin, kun hammashuollon saatavuus ja pesu ei ollut lähellekään mitä nykyisin, Pentti Koskimaa vertailee.
– En minä hammaslääkäriä pelkää. Ei siellä ole koskaan mitään erikoista sattunut. Tuppaavat vain käynnit jäämään siihen, että menee vasta kun on jotakin kipua, Reijo Levänen myöntää.
– No joo, kyllähän mä käyn 1–2 kertaa vuodessa. Sanotaan niin, että ihan tyytyväisenä menen. Hinnat ovat päässeet vähän karkaamaan. Ne ovat nousseet suhteettoman paljon. Hammashygienistin palkkio alkaa lähennellä yksityislääkärin palkkiota. Koulutus on kuitenkin eri, Hannu Mustonen kritisoi.