Someron Liiketalo muutti kaukolämmöstä maalämpöön kesällä 2017. Muutokseen ollaan tyytyväisiä, sillä kulut ovat laskeneet. Asukkaiden mielestä huoneissa on lämpimämpää ja lämpö on tasaisempaa kuin aiemmin.
Runsaan 4 000 neliön talossa kului lämmitykseen noin 30 000 euroa vuodessa. Nyt selvitään noin 15 000 euron sähkölaskulla.
– Olemme laskeneet, että pystymme kuolettamaan pumppujen, kaivojen, putkien ynnä muiden hankinta- ja rakennuskulut, 150 000 euroa, runsaassa kymmenessä vuodessa takaisin. Se onnistuu erotuksella, joka jää säästyneistä sähkölaskuista, kertoo Pekka Torkkola.
Hän ehdotti liiketalon hallituksessa maalämpövaihtoehtoa. Selvitettiin eri toimittajien vaihtoehtoja ja pyydettiin tarjoukset. Ulkopuolinen konsultti teki laskelmat.
Kun kaikki näytti hyvältä ja maksusuunnitelmat oli tehty, liiketalon hallitus päätti ryhtyä hankkeeseen. Anottiin kaupungin rakennusviranomaiselta lupa.
Energiakaivoja on kahdeksan. Ne ovat asvaltin alla piilossa talon takapihalla Jukolan puolella. Putkimetrejä on talon ulkopuolella ja sisällä kosolti. Paikallinen yrittäjä, Mikko Lindström hoiti liiketalon sisätilojen putkituksen ja Rototec kaivot ja putkituksen ulkona. Rakennusvaihe kesti parisen viikkoa.
Pumput ja varaajat sijaitsevat siellä missä kaukolämmönkin aikana eli talon kellarissa torin puoleisessa päädyssä.
Vuonna 1965 rakennettua taloa on lämmitetty aluksi koksilla, sitten öljyllä, on siirrytty kaukolämpöön ja viimeksi maalämpöön.
Mikko Lindströmillä on päävastuu tämänhetkisestä hoidosta. Hänelle menee ajantasaista tietoa laitteiston toiminnasta.
– Järjestelmä on meidän talon yrittäjien ja asukkaiden kannalta helppohoitoinen ja huoleton. Erilaisin mittarein pystyy seuraamaan kulutusta, mutta myös muita asioita.
Sekin lisää tyytyväisyyttä, ettei yhtiövastiketta nostettu remontin takia. Talossa on 11 liikehuoneistoa ja 12 asuntoa.
Pekka Torkkola muutti jo aiemmin, vuonna 2013, oman omakotitalonsa öljylämmityksestä maalämpöön. Hän oli rakennusmessuilla, joissa ekspertti osasi perustella taitavasti maalämmön edut, vaikkei Torkkola ollut silloin vielä harkinnut maalämmön hankkimista omakotitaloonsa Heikintielle.
Seitsemän vuotta sitten Torkkolan noin 300 neliöisen talon maalämpöön siirto kaikkine rakennelmineen ja töineen arvioitiin maksavan 17 000 ja 35 000 euron välillä.
– Tässä on vähän sama kuin autoissakin, että on tarjolla Ladaa, Mersua ja paljon siltä väliltä. Sen olen kyllä näihin päiviin oppinut, ettei köyhän kannata ostaa halvinta eikä halvin ole se paras vaihtoehto, toteaa Torkkola.
– Liikenneopettajan ammattitaidolla piti valita oikea systeemi. Ei muuta kuin ottamaan selvää ja kyselemään alan ihmisiltä. Silloin yksikään tuttavani ei ollut vielä laittanut vanhaan taloonsa maalämpöä.
Nyt valtaosa uuden talon rakentajista varustaa pytinkinsä maalämmöllä. 2006–2011 rakennetuissa taloissa maalämpö oli yleisin valinta.
Pekka Torkkola sanoo, että eri valmistajat ja rakentajat esittelivät hanakasti tuotteitaan. Kolme teki tarjouksen.
Hän laskee, että hänen talonsa maalämpöön vaihtaminen maksoi noin 25 000 euroa. Ilmanjäähdytin tuli samaan hintaan.
Kalleimmat kuluerät olivat energiakaivon poraus ja putkitukset. Mitä syvemmällä kova kallio on, sitä enemmän euroja palaa.
– Poraajayrityksen kanssa sovittiin, että yritys maksaa ensimmäiset viisi metriä löysää maata. Sen jälkeen alkaa minun maksuni. Ei onneksi menty kuin kahdeksaan metriin, eli meillä tuli maksettavaa vain kolmen metrin osuudelta, kertoo savimaalle talonsa rakentanut.
Torkkola on tyytyväinen hankintaansa.
– Se oli ehdottomasti hyvä päätös. Pitkässä juoksussa tämä järjestelmä on aiempaa edullisempi, vaikka sähköä kuluukin enemmän. Laiteinvestoinnit on lähes kuoletettu.
– Järjestelmä on toiminut seitsemän vuotta, eikä ole ollut ongelmia. Viessmannin pumpun uusiminen on varmaan edessä muutaman vuoden päästä. Kymmenen vuotta se yleensä kestää. Mutta ei sen takia kannata yöuniaan menettää.
Myös ekologisuus painoi vaakakupissa. Pekka Torkkola on sitä mieltä, että jokaisen pitää katsoa eteenpäin ja tehdä osansa ilmastotalkoissa.
– Jätekuormaa pitää vähentää, kertoo Torkkola, jonka omakotitalossa paloi aiemmin noin 4 000 litraa polttoöljyä vuodessa eli kuluja oli noin 3 400 euroa.
Pannuhuoneessa on kaksi isoa vesivaraajaa. Talossa kiertävät lattioiden alla putket lämmittämässä. Osassa huoneista on edelleen patterit.
– Maalämpö on äärimmäisen hyvä vaihtoehto. Hinta on edullinen ja se on ympäristöystävällinen tapa lämmittää, kehuu Torkkola valitsemaansa omakotitalon energiamuotoa.
Kesäaikaan ilmastoinnista syntyvällä ylijäämälämmöllä lämmitetään putkistossa kalliota ja tuotetaan varastoon energiaa, jota käytetään silloin kun sitä tarvitaan.
Maalämpö on auringon lämpöä
Auringon paistaessa maan pinta lämpenee. Suuren osan vuodesta pilvetkään eivät estä maata lämpenemästä. Sateella vesi maahan imeytyessään kuljettaa lämpöä maaperään. Maassa ja kalliossa lämpöä on niin paljon, että se ei järkevästi mitoitettuna lopu edes talvella.
Maalämpö on energiaa, jonka keräämiseen tarvitaan noin neljännes sähköä.
Maan ja kallion lämpötila jonkin verran maan pintaa syvemmällä on Suomessa nollan ja kahdeksan asteen välillä. Jotta siitä saadaan kerättyä energiaa, pitää maahan pumpata suljetussa putkessa maata tai kalliota kylmempää nestettä, keruunestettä. Neste lämpenee ennen kuin se nousee takaisin maalämpöpumpulle. Lämpöpumpussa nesteestä otetaan lämpöä talteen, sitten se pumpataan takaisin maahan keräämään uudelleen maan lämpöä.
Lämpöpumpun viilentäessä keruunesteen, siitä poistetun energian lämpötilaa voidaan kohottaa puristamalla lämmityksen tai lämpimän käyttöveden tarvitsemaan lämpötilaan. Tähän käytetään kompressoria, jota käytetään sähköllä. Kulutettu sähkö ei mene harakoille, vaan se muuntuu maalämmön rinnalle osaksi lämmitystä.
Maalämpöpumpuissa sähkön tarve on vain neljännes ja parhaissa vain viidennes lämmitysenergiasta.
Maalämpö sopii niin uudis- kuin korjausrakentamiseen, kunhan lämmönjako on vesikiertoinen, kuten patteri- tai lattialämmityksessä. Maalämpö sopii niin pieniin kuin isoihin rakennuksiin.
Maalämpöön saadaan liitettyä viilennys, jota välillä ilmaisviilennykseksikin kutsutaan. Maalämpöpumppuun voidaan liittää myös kodin ilmanvaihto ja aurinkosähkön tuotanto, jolloin koko järjestelmää voidaan ohjata ja hallita yhdestä paikasta, lämpöpumpun näytöltä tai vaikka älypuhelimella etävalvonnasta.
Maalämmön energia kerätään nimensä mukaisesti maasta. Se voidaan kerätä putkistossa, joka on upotettu maahan noin puolentoista metrin syvyyteen. Mutta koska harvoin tontilla on tilaa riittävälle maaputkistolle, useimmin lämpö kerätään porattavasta energiakaivosta. Suomen kallioperä sopii poraukseen, sen kyky siirtää lämpöä on hyvä ja kallio on lähellä maan pintaa. Tiedot: lämmitysjärjestelmien tuottaja NIBE
