Somerolta ennätysmäinen peurasaalis

0
Riitta Kalin kuvasi reilu viikko sitten Laitiaisissa valtavan peuralauman. Kalin laski niitä olleen ainakin 29, mutta kaikki eivät mahtuneet kerralla samaan valokuvaruutuun. Tässä kuvassa erottuu 19 valkohäntäpeurayksilöä.

Somerolle tuli päättyneelle metsästyskaudelle ennätysmäiset 900 peuralupaa, joista Kanta-Somerolle 710 ja Somerniemelle 240.

Peuroja metsästettiin Somerolta 593,5 kappaletta (87 prosenttia) ja Somerniemeltä 162 (kaatoprosentti 67,5), yhteensä 755,5 peuraa.

Someron Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström on lukuihin tyytyväinen.

– Mielestäni kohtalaisen hyvät lukemat saatiin aikaiseksi. Vaikka viime vuonna päästiinkin suurempaan kaatoprosenttiin, oli myös peuralupia paljon vähemmän – yhteensä 690. Silloin Somerolta metsästettiin 510 peuraa ja Somerniemeltä 180.

– Tämän vuoden tulokseen saadaan olla ihan tyytyväisiä, että noinkin paljon saatiin kasaan. Määrä nousi selkeästi, Nyström muistuttaa.

Varsinais-Suomen valkohäntäpeurasaalis oli ennätysmäinen. Saalis nousi täysin lumettomista ja huonoista metsästysolosuhteista huolimatta ennätykselliseen yli 19 000 peuraan. Saalismäärä kasvoi reilut 2 000 yksilöä edellisestä vuodesta. Luken metsästyskaudelle laskema kannan samansuuruisena pitävä metsästysmäärä oli arvioitu 16 450 peuraksi, joten kantaa saatiin kuritettua.

Jarkko Nyström kertoo, että Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n näkemyksiä ensi kaudesta on jo kuultu.

– Peurakantaa pitää pystyä leikkaamaan entistäkin enemmän. Joten ensi kaudelle lupamäärä luultavasti nousee.

– Sen vuoksi metsästystä pyritään painottamaan entistä enemmän syksyyn. Se velvoittaa, että heti kun jahdin saa aloittaa, se myös pitää aloittaa, jotta metsästäjät aktivoituisivat syksyjahtiin.

Seurat eivät Nyströmin mukaan saisi olla rajoittajina.

– Aktiivisten metsästäjien pitää päästä metsälle, kenenkään ei pidä kadehtia ketään. Lupia pitää olla niin paljon, etteivät ne ole rajoitteena.

Ajavien, pienten koirien käyttöä pitää aktivoida.

– Riistanhoitoyhdistys panostaa tähän. Somerolla koiria käytetään tosi hyvin, mutta vieläkin enemmän niitä pitäisi hyödyntää naapuriseuroissa.

– Syyskuun alusta helmikuun puoliväliin kestävä kausi on raskas. Se on tosi pitkä jakso. Seuroissa pitää ottaa huomioon, että johtajat jaksavat ja että metsästäjät jaksavat olla aktiivisia koko kauden.

Syksyyn panostaminen on tärkeää, sillä laumat ovat isoja.

– On tosi kova työ, että kanta saadaan leikkaantumaan. Yhtäkkiä muutamassa vuodessa kanta on noussut valtavaksi.

——————————————————–

Hirvien kaatoprosentti liki 100

Hirvilupia oli Kanta-Somerolle 39. Niistä metsästäjät hoitelivat 37,5 eli lähes sata prosenttia (96 %). Somerniemelle oli 43 lupaa, joista käytettiin 40,5 (kaatoprosentti 94).

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström hämmästelee metsäkaurissaaliin suuruutta.

– Myös kauriita näyttää olevan jo Somerolla paljon. Niidenkin kanta on lisääntynyt rajusti, sillä jahtikaudella kaadettiin täältä peräti 90 metsäkaurista.

Yllättäen tähtäimeen osui myös villisikoja. Niitä ammuttiin Somerolta kaksi ja Somerniemeltä yksi. Yhteensä kolme villisikaa.

Varsinais-Suomen tärkein riistalaji

Valkohäntäpeura on maakunnan tärkein riistalaji mitattuna sekä lihakiloina että saalisyksikköinä. Kun peuramäärään lisätään noin 5 000 metsäkaurissaalisyksilöä, korostuu Varsinais-Suomen asema pienten hirvieläinten ylivoimaisesti tärkeimpänä esiintymisalueena Suomessa.

Varsinais-Suomi on leutoine talvineen ja runsaine kulttuurimaisemineen erityisen sovelias elinympäristö pienille hirvieläimille. Niiden hyödyntäminen on muodostunut varsinaissuomalaisten metsästäjien tärkeimmäksi harrastukseksi ja maaseudun metsästysseuratoiminnan kulmakiveksi. Metsästysseurat ovat omaksumassa myös uusia aktiivisen metsästyksen muotoja uusien koiratyyppien tultua sallituksi.

Yhteinen tavoite on kannan vähentäminen

Viime vuosina peurakanta on kasvanut Varsinais-Suomessa paikoin liian suureksi. Sekä metsästäjien, maanomistajien että riistahallinnon yhteinen tavoite on vähentää peurakantaa ongelma-alueilla, koska liian suuri peurakanta aiheuttaa vahinkoja erityisesti liikenteessä.

Viime vuosina on myös raportoitu vahingoista erityisesti erikoiskasviviljelmillä. Riistahallinto on Varsinais-Suomessa määrätietoisesti pyrkinyt lisäämään pyyntilupamäärää ja muuttamaan metsästystä siten, että saaliissa olisi enemmän aikuisia naaraita. Luvanhakijoina metsästysseurat ovat erinomaisesti omaksuneet uudet käytännön. Kaikkien Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistysten alueilla aikuisia naaraita ammutaan enemmän kuin aikuisia uroksia.

Viidessä vuodessa Varsinais-Suomen peurasaalis on noussut 10 000 peurasta reiluun 19 000 peuraan. Samaan aikaan aikuisten naaraiden osuus aikuissaaliista on noussut 47 prosentista 56 prosenttiin. Luonnonvarakeskuksen uusi valkohäntäpeurakanta-arvio julkaistaan maaliskuun lopulla, jolloin voidaan arvioida, miten ennätyssaalis on vaikuttanut kannan kokoon.