Tilanne ennen koronaa: Someron työttömyysluvut kaunistuivat rahtusen, helmikuussa hyvin avoimia työpaikkoja

0

Someron työttömyysluvut kaunistuivat jälleen helmikuussa, mutta muutos on pieni.

Kaupungissa oli helmikuussa työttömänä 259 henkilöä. Se on reilu 20 vähemmän kuin vuosi sitten.

Someron työttömyysprosentti oli tasan 7, kun se vuosi sitten oli 7,6, kertoo tiistaina julkaistu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Työllisyyskatsaus.

Helmikuun työttömyysluvut kertovat tilanteesta ennen koronaepidemiaa. Yritysten yt-neuvotteluista ja lomautuksista on uutisoitu pääasiassa vasta maaliskuun loppupuolella, eivätkä ensimmäiset koronalomautetut vielä näy työttömyysluvuissa.

Somerolla oli helmikuussa auki 62 työpaikkaa, kun vuosi sitten luku oli vain 37. Tammikuussa oli avoimia työpaikkoja yli 47.

Osa työpaikoista on kesätyöpaikkoja.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli helmikuun lopussa 19 500 työtöntä työnhakijaa. Lomautettuna näistä oli 1 500.

Työttömyys oli helmikuussa edelleen laskusuunnassa Varsinais-Suomessa, vaikkakin enää hyvin vähän. Viime vuoden helmikuusta työttömien määrä väheni 2 prosentilla eli 400 henkilöllä.

Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Varsinais-Suomessa 8,6 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli pienempi kuin koko maassa (9,5 prosenttia).

Varsinais-Suomi kulki helmikuussa vielä eri suuntaan kuin muu maa. Koko maassa työttömien määrä kasvoi alle prosentin vuotta aiemmasta. Työttömien määrä väheni vuoden takaisesta vain kuuden Ely-keskuksen alueella.

– Työvoiman kysyntä on ollut edelleen vahvaa Varsinais-Suomessa. Rakennuspuolen tilanteesta on puhuttu paljon. Se on täällä hyvällä mallilla, vaikka vuosi ei ole alkanut yhtä kovalla tohinalla kuin neljä aikaisempaa vuotta, kuvailee Ely-keskuksen analyytikko Juha Pusila.

Koronaepidemia on aiheuttanut ainakin toistaiseksi eniten lomautusilmoituksia yrityksissä.

– Yrityksille työvoiman saatavuus on jälleen haaste, kun paremmat ajat koittavat. Sen takia yritykset suosivat nyt lomautuksia irtisanomisten sijaan, pohtii Pusila.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan yt-neuvotteluiden piirissä on jo 158 335 henkilöä. Yt-neuvottelujen alkamisesta on ilmoittanut tähän mennessä 1 737 yritystä.

– Tuoreen kyselymme mukaan puolet jäsenyrityksistämme aikoo lomauttaa tai peräti irtisanoa työntekijöitä seuraavan kahden kuukauden aikana, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Analyytikko Juha Pusilan mukaan koronan talousvaikutukset näyttäisivät menevän niin, että tiputus on jyrkkä, mutta tilanne myös palaa nopeasti uudelle kasvu-uralle.

– Tätä ajatusta tukee elvyttävä talouspolitiikka, johon on lähdetty nyt lähes globaalisti.

Samanlaista ajatusta on esittänyt myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla omissa arvioissaan.

– Kiinassa tuotantoketjut alkavat jo palautua asteittain, ja tuotantoketjut Euroopassa alkavat saada osia. Kiinassa markkinat elpyvät aiemmin ja toiminta nopeutuu, sanoo Pusila.

Helmikuun viimeisenä päivänä avoimia työpaikkoja oli tarjolla alueen työ-­ ja elinkeinotoimistossa 6 600 kappaletta eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna helmikuun aikana 11 600 kappaletta, joista 5 600 oli uusia, helmikuun aikana avautuneita työpaikkoja.

Kolmen viime kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 16 100 kappaletta eli 1 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Talouskasvun hiipuminen alkaa näkyä, sillä viime vuonna tuli uusia avoimia työpaikkoja tarjolle ennätykselliset 65 000 kappaletta Varsinais-­Suomessa.

Näistä 34 400 oli kestoltaan yli 12 kuukautta ja 7 700 kappaletta oli kestoltaan 6–­12 kuukautta.

Kuntien väliset erot työttömyydessä Varsinais-Suomessa ovat isoja. Työttömyysprosentti oli helmikuussa korkein Turussa, 10,9 prosenttia. Alimmalla tasolla työttömyys oli Ruskolla, 4,0 prosenttia.

Maakunnan työttömyysluvuissa näkyvät vielä autotehtaan lomautukset. Verrattuna koko maan tasoon (9,5 prosenttia) työttömyysaste oli alempi 25 varsinaissuomalaisessa kunnassa. Vain Salon ja Turun kaupungeissa työttömyys oli maan keskitasoa korkeampi.

Varsinais-Suomessa työttömyys aleni viidessätoista kunnassa vuoden takaiseen verrattuna. Työttömyys sen sijaan nousi kahdessatoista kunnassa.

Kahdeksassatoista kunnassa työttömyys jäi alle 7 prosentin tason.

Työttömyys väheni helmikuussa Varsinais-Suomessa neljässä seutukunnassa. Vakka-Suomessa autotehtaan lomautusten myötä työttömien määrä oli suurempi kuin vuotta aiemmin.

Ripeimmin työttömyys aleni Salon seuduilla.

Pitkäaikaistyöttömyys väheni lähes kaikissa alueen kunnissa. Kolmessa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on Varsinais-Suomessa vähentynyt 55 prosentilla eli 5 500 henkilöllä.

Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla pitkäaikaistyöttömyys oli kasvussa.

Nuorten työttömyys väheni vuoden takaiseen verrattuna Turunmaan saaristossa sekä Salon ja Turun seudulla. Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa alle 25-­vuotiaiden työttömien määrä kasvoi.

Maaliskuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee, mutta koronaviruksen vaikutusten myötä tilanne on poikkeuksellinen tällä kertaa, arvioi Ely-keskuksen analyytikko Juha Pusila.

Työttömyysluvut

Asiantuntijoita kysytään

  • Työttömyys väheni vuotta aiemmasta useimmissa ammattiryhmissä.
  • Työttömien määrä väheni voimakkaasti asiantuntija-­ ja toimihenkilötehtävissä.
  • Kehitys oli edelleen myönteistä myös useissa suorittavien tehtävien ammattiryhmissä.
  • Rakentamisessa työttömyyden aleneminen on hidastunut ja joillakin teollisuuden aloilla työttömien määrä on kasvussa.
  • Palveluissa työttömyys pääosin aleni.
  • Rakennusalalla työttömyys on vähentynyt syksystä 2015 saakka.
  • Helmikuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä oli 9 900 henkilöä. Se on 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

 

 

YTK rekrytoi vastatakseen koronahaasteeseen

Koronaepidemian aiheuttama lomautusaalto näkyy jo Yleinen työttömyyskassa YTK:ssa.

– Tällä hetkellä asia näkyy pääosin asiakaspalvelussamme, ihmiset etsivät tietoa. Koronasta aiheutuva hakemuspiikki tulee näkymään YTK:ssa kaksi viikkoa sen jälkeen, kun lomautukset alkavat, sanoo YTK:n asiakkuus- ja viestintäjohtaja Ilona Kangas.

Kangas ennakoi, että jos lomautukset koskevat kevään aikana kymmeniä- tai satojatuhansia suomalaisia yhtäaikaisesti, määrästä aiheutuu haaste, johon kukaan ei ole osannut varautua.

– Osa työttömyysetuusmaksuista mitä todennäköisimmin viivästyy. Tarkkoja arvioita on vielä mahdotonta sanoa, koska ruuhkien ajoittuminen riippuu siitä, millä aikataululla lomautuksia aletaan toteuttaa.

YTK kertoo rekrytoivansa tällä hetkellä voimakkaasti ja tekevänsä muita toimenpiteitä maksujen nopean käsittely turvaamiseksi.

YTK:ssa havaittiin talouden ja työllisyyden hidastuminen jo ennen koronakriisiä.

– Työttömyystilanteen heikentyminen alkoi loka–marraskuussa ja se jatkui myös viime helmikuussa, sanoo YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund.

Eklund nostaa YTK:n tiedoista esiin asioita, jotka kertovat työttömyystilanteen heikentymisestä jo alkuvuonna.

– Ensimmäisiä hakemuksia eli alkavia työttömyyksiä oli helmikuussa reilu 8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna helmikuussa. Jatkohakemuksia reilu 7 prosenttia enemmän. Jatkohakemusten määrän kasvu kertoo työttömyyden pitkittymisestä.

– Soviteltuja hakemuksia oli lähes 8 prosenttia vähemmän. Soviteltujen hakemusten määrä kertoo osa-aikatöiden yleisyydestä. Soviteltujen hakemusten määrän lasku kertoo siitä, että ihmiset tekevät vähemmän osa-aikatyötä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here