Kuntoutus sujuu etänä

0
Fysioterapeutti Heidi Tiirakari on etäyhteydessä kuntouttettaviinsa älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen avulla, ja voi antaa sitä kautta ohjeita ja seurata, miten kuntoutuja liikkeet tekee. Tässä kuvassa ei ole yhteyttä kuntoutujaan tietosuojan vuoksi.

Koronaepidemia on saanut fysioterapeutit pohtimaan keinoja, miten hoitaa riskiryhmien ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita kotioloissa etänä.

KuntoKaaren yrittäjä Heidi Tiirakari kertoo, ettei etäkuntoutus ole uutta. Sitä ovat käyttäneet esimerkiksi fysio-, puhe-, toiminta- ja musiikkiterapeutit sekä lääkärit, muun muassa Pohjois-Suomessa pitkien välimatkojen takia.

Fysioterapeutti Heidi Tiirakari on ohjannut ja neuvonut videoyhteyden kautta asiakkaitaan jo yli kolme viikkoa, osan asiakkaista käydessä edelleen KuntoKaaressa.

Kuntoutujalla tulee olla kotonaan joko tietokone, älypuhelin tai tabletti, jotta molemminpuolinen videoyhteys mahdollistuu.

– Maitopurkki on hyvä älypuhelimen teline, johon puhelin kiinnitetään kuminauhalla, vinkkaa hän.

Tiirakarilla on käytössään Kelan ja Valviran hyväksymät suojatut ohjelmat.

Ohjelmat ovat yksinkertaisia ja turvallisia käyttää. Fysioterapeutti ohjaa ohjelmien käytön asiakkaalle, jonka kanssa tehdään yhdessä kirjallinen sopimus etäfysioterapiasta.

Etäfysioterapiatilanteessa on paikalla avustaja tai omainen takaamassa harjoitteiden ja harjoitustilanteiden turvallisuutta. Lisäksi avustaja voi ottaa valokuvia tai videokuvata kuntoutujan viikkoharjoituksia, joita he tekevät annettujen ohjeiden mukaan. Fysioterapeutti arvioi ja analysoi materiaalin sekä ohjeistaa jatkokuntoutuksen seuraavalla yhteisellä tapaamisella.

Heidi Tiirakari sanoo suurimman osan fysioterapeutin työstä olevan ohjeistamista ja ohjausta. Etäkuntoutuksessa puuttuvat käsin tehtävät ohjausotteet ja lähikontakti.

– Samalla tavalla tehdään fysioterapeuttinen tutkiminen etänä: kyselemällä, haastattelemalla, selvittämällä taustoja, tutkimalla papereita ja etsien parhaita sekä tehokkaita harjoitteita asiakkaalle. Lisäksi annan harjoitteita, neuvon ja korjaan liikesuorituksia videoyhteydessä.

Etäfysioterapian kesto on samanmittainen kuin lähifysioterapian eli 45–60 minuuttia.

Fysioterapeutti Heidi Tiirakarilta meni aluksi enemmän aikaa suunnitteluun, koska oli löydettävä uusia keinoja, miten ohjata asiakkaita.

Ohjeiden tulee olla selkeitä ja käskytyksen tarkkaa.

Tiirakari on antanut kuntoutettavilleen terapialaitteita ja -välineitä lainaksi. Esimerkiksi tasapainolautoja, jumppapalloja, pilatesrullia ja -renkaita. Spiraalistabilaation kuminauhalla pystyy tekemään kehonhallintaan ja liikkuvuuteen liittyviä liikkeitä.

Mielikuvitus on ollut apuna. On heitelty palloa, nojattu keittiön kaappeihin, seisty yhdellä jalalla, kävelty portaissa, kävelty sohvan ympärillä ja venytelty ovenpielissä.

– Meillä on ollut hauskaa, kun monitorien päissä minulta ja kuntoutuvilta ovat oikeat ja vasemmat menneet sekaisin.

Kuntoutujat ovat entuudestaan tuttuja asiakkaita. Tiirakari on käynyt aiemmin heidän luonaan kotikäynneillä, hoitokodeissa tai asiakkaat ovat tulleet hänen yritykseensä KuntoKaareen.

Tiirakari sanoo, että uusillekin asiakkaille etäkuntoutus onnistuu.

– Olisi hyvä, jos pystyisimme tapaamaan kerran kasvokkain ennen etäkuntoutusta.

Tiirakari kertoo etäkuntoutuksen onnistuneen hyvin; paremmin kuin hän oli kuvitellut.

– Yllättävän paljon etäkuntoutuksessa pystyy kuntoutuja tekemään ja oppimaan.

Hän on ilahtunut, miten innokkaita asiakkaat ovat. Omaiset ovat olleet aktiivisia tukemaan ja kannustamaan.

– Etäkuntoutuksessa läheisen rooli muuttuu, kun he ovat seuranneet harjoitteita ja nähneet, millaista fysioterapia on. He ovat innostuneet tsemppaamaan ja muistuttamaan, miten kotiharjoitteet piti tehdä. Kuntoutuksesta tulee yhteinen juttu.

– Tämä on ollut minullekin opettavaista. Näen konkreettisesti, miten kuntoutuja toimii ja harjoittelee kotona. Ohjeistani on tullut tarkempia. Neljän seinän sisällä tarvitaan tsemppaamista näinä aikoina.

Tiirakari otaksuu, että epidemian jälkeenkin etäkuntoutukset jatkuvat joidenkin osalta.

– Joillekin tämä on hyvä keino toimia. Ei tarvitse lähteä kotoaan minnekään. Saa olla tutussa ja turvallisessa ympäristössä.

Heidi Tiirakari toivoo, että epidemia opettaa eri tahoja toimimaan yhdessä ja keksimään uusia yhteistyömuotoja, joilla auttaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

– Toivon, että moniammatillinen yhteistyö lisääntyy. Asiakas on meille kaikille auttajille tuttu ja yhteinen, vaikka katsommekin häntä eri näkökulmista.

Informaatioteknikoita tarvitaan jatkossa. Heidi Tiirakari uskoo, että nyt tehty nopea digiloikka auttaa kokoontumaan sosiaalisen median keinoja käyttäen.

– Vaikka ei pääse liikkumaan kotoaan toisen luokse kahville, niin kekkerit voi pitää netin kautta. Voi nähdä ystävänsä, tai järjestää vaikka yhteisen jumppatuokion heidän kanssaan.