Maatalouden pitää varautua koronaan

0
Jukka Eeva palkkasi ensimmäisen ukrainalaisen sikalatyöntekijän 10 vuotta sitten, kun hän osti Vatajanpään tilan Lautelasta. Suomalaisia ei saanut ja päätös on osoittautunut hyväksi. Työmäärä oli käynyt liian suureksi.

Toimiva ruokahuolto on kriisitilanteessa yhteiskunnan tukipylväs:

Koronaepidemian pitkittyminen on käynyt selväksi. Yksi yhteiskunnan tukipylväistä on ruokahuolto ja sen toimivuus etenkin kriisiajassa. Maatalouden pitää varautua koronaan. Sitä on myös jo tehty.

MTK-Someron puheenjohtaja Lasse Näykki tähdentää oman suojautumisen ja terveenä pysymisen merkitystä.

– Meillä maajusseilla on niin sanottua luontaista karanteenia. Aika paljon me työskentelemme yksik-semme tilalla.

Karanteeni ei kuitenkaan ole 100-prosenttista. Muualla pitää käydä, ja myös ulkopuolelta tulee välttämättömiä kontakteja maatiloille.

– Kannustan ihmisiä nyt tarkoin miettimään, missä liikkuu ja kuinka. Esimerkiksi meille oli lammastilalle tulossa harjoittelija Ranskasta. Se aie siirtyi koronan takia. Nyt pitää pärjätä omalla porukalla, Lasse Näykki huomauttaa.

Kotimainen ruoantuotanto on hyvästä syystä jo nostanut arvoaan kuluttajien silmissä. MTK-Varsinais-Suomesta on lähtenyt kaikille alueen viljelijöille kirje sekä kevättöiden tarkistuslista. Viljelijöitä muistutetaan erittäin tärkeästä roolista, kun ruoantuotantoa alkavalla satokaudella pitää turvata huoltovarmuuden näkökulmasta.

– Jokaisen tulee noudattaa kaikkia viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Maatiloilla tulee varmistaa oman yrityksen toimintakyky kasvukauden lähestyessä sekä varmistaa, että toiminnot tiloilla jatkuvat tulevaan vuoteen, MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt tähdentää.

– Siksi varautumislista ja ohjeistukset viljelijöille lähetettiin. Murhe on koko elinkeinon yhteinen.

Löfstedt toteaa, että viljelijän sairastuessa jää töiden tekijä usein puuttumaan.

– Jos oma maanviljelijä-mieheni sairastuisi, niin minun korkeakoulututkintoni alalta eivät siinä auttaisi yhtään. Koneet ovat muuttuneet, vaikka traktoreita olen joskus ajanut. Neljän metrin kylvöyhdistelmässä on niin paljon piuhoja ja atk-systeemejä, että sen hallinta vaatii paljon perehtymistä.

– Ne osaavat ihmiset – heitä ei ole yhtään liikaa, Löfstedt huomauttaa.

Erityistä huomiota on nyt kiinnitettävä maatilan työvoimaan ja sen varajärjestelmiin. Työvoimaviranomaiset voivat järjestää tekijöitä pyynnöstä, kun tarpeesta on ilmoittanut.

Maaseudun yrityksiä vaivaava työvoimapula sai MTK:n perustamaan nettiin TöitäSuomesta -palvelun. Siellä voi ilmoittautua maatalouden työntekijäksi, ja tilat voivat hakea tekijöitä sivustolta. Nyt palvelua voi hyödyntää koronaepidemiassa.

Kotieläinten hoidon järjestäminen sairaustapauksessa omalla varahenkilöjärjestelmällä on tärkeää. Lomitusjärjestelmä ei voi varmuudella tarpeeseen vastata, sillä lomittajista on pulaa.

– Viljelysuunnitelmien tekoon pitää ryhtyä pikaisesti. Ja tehdä ne mahdollisimman käytännönläheisesti siltä varalta, että kevättyöt joutuukin tekemään joku muu, Terhi Löfstedt muistuttaa.

Viime sodan aikaisia peruja 75 vuoden takaa on järjestelmä, joka tarkoittaa niin sanottuja VAP-varattuja henkilöitä.

– Suomessa tarvitaan vuosittain noin 16 000 ulkomaista kausityöntekijää. Nyt heitä ei ole, koska rajat ovat kiinni. Vihannesten osalta olemme tilanteessa, jossa töistä on suuri määrä ihmisiä pois. Se on todellinen uhka. Lisäksi on kasvukauden käynnistämiseksi 1 500 maataloustyöntekijän tarve, joka on nyt akuutti, toteaa MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki.

Poikkeuksellisessa tilanteessa VAP-järjestelmä voi olla tarpeen.

– Varautumisjärjestelmä on, ja se on Suomessa hyvä. Kriisiaikana maatilojen avuksi on tehtävissä liikekannallepano. Kyseessä on aikamoinen joukko ihmisiä. He ovat osa Puolustusvoimien kriisiaikojen varautumisjärjestelmää, joiden sijoituspaikka on maatalous. Ruoanjalostusteollisuudelle puolestaan on omat valmiusjärjestelmät, Paavo Myllymäki selvittää.