Vuonna 1990: Tutkimaankaan ette tule kuin väkisin

0
- Jos tutkimuslupa annetaan, Salon seutu vie vedet saman tien, maanomistajat ja asianosaiset perustelivat jyrkkää kantaansa pohjavesi- ja maaperätutkimuksiin.

Somero-lehti 3.4.1990

Salon seutu janoaa vettä Kiikalasta ja Kaskistosta

Salo, Halikko, Paimio ja Pertteli ovat yhdistäneet voimansa saadakseen vettä Kiikalasta ja Kaskiston alueelta.

Vesihanke on nostanut kiikalalaiset takajaloilleen. Myötätuntoa ei heltiä myöskään Kaskistosta.

– Tänne ei tulla tutkimaankaan muuta kuin väkisin, Antti Sariola puki sanoiksi yli 50 paikkakuntalaisen ajatukset, kun asianosaiset olivat koolla vesiprojektin tiedotustilaisuudessa.

Sariola sai raikuvat taputukset.

– Samalla tavalla olisin sanonut, jos olisin osannut, moni kiitteli puheenvuoron käyttäjää.

– Siinä osanottajalistassa on runsas puolen sataa nimeä. Kaikki vastustamme tutkimuslupaa ja vedenottoa.

Salon seudun kunnat ovat pyytäneet lupaa maaperä- ja virtaamatutkimuksiin selä koepumppauksiin Kiikalan ja Kaskiston harjualueilla 18 kuukauden ajaksi. Selvityksen pohjalta ratkaistaisiin haettava vesimäärä.

Pelkästään Someron puolella tutkittava alue on satojen hehtaarien suuruinen. Koealue sijaitsee Halkjärven eteläpuolella sekä Iso-Valkeen ja Pikku-Valkeen eteläpuolella.

Salon kaupunki sai 1979 vesioikeudelta luvan ottaa 3500 kuutiota vettä Kiikalasta.

Koepumppauksia tehtiin myös Kaskistossa ja Herakkaan alueella. Yksistään Kaskistosta yritettiin lupaa 1000 kuution ottamiseen. Vesioikeus kielsi kuitenkin pysyvästi veden oton Kaskiston alueelta.

– Tutkitte alueen jo kymmenen vuotta sitten ja saitte oikeuden 3500 kuution ottamiseen. Nyt haluatte 4000 kuutiota lisää. Mikä on muuttunut tällä välin, miksi tarvitaan uutta tutkimusta, Kaskiston koululla kyseltiin Salon kaupungininsinööriltä, Alpo Paunalta.

Pauna perusteli uutta hakemusta ja lisääntyneitä määriä sillä, että hakijoita on nyt enemmän. Silloin oli asialla pelkästään Salon kaupunki. Entiset tiedot eivät riitä laajentuneeseen hankkeeseen.

Kesäasukkaiden ja Iso-Pitkustan kalastuskunnan edustaja Arto Paalanne kritisoi ankarasti tutkimussuunnitelmaa.

– Olennaisin jätetään tutkimatta. Vesihanke ei ota ollenkaan huomioon luonnontaloutta eikä täkäläisten ihmisten elinehtoja.

Somerniemellä on erinomaiset metsät. Happosateet rasittavat jo metsiä. Mitä tapahtuu, jos luonnon tasapainoa järkytetään vielä alentamalla pohjaveden korkeutta? Sellaisen tutkimiseen ei riitä puolitoista vuotta.

Salon alue vie ilmaiseksi pohjavedet. Vastineeksi ei tule verotuloja.

– Tarkoitus on vain saada puhdasta vettä mahdollisimman pienin puhdistuskustannuksin.

Paljonko kunnat ovat varanneet vesitutkimukseen, sitä kaupungininsinööri Alpo Pauna ei suostunut kertomaan. Totesi vaan, että rahaa on riittävästi ja lisää voidaan varata.

Hydrologi Keijo Laakso Suunnittelukeskus Oy:stä huomautti hankkeen arvostelijoille, että pohjaveden oton ei ole todettu vaikuttavan metsien hyvinvointiin.

Someron kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja, dosentti Lauri Koli löysi myös puutteita tutkimussuunnitelmasta. Mitä järville ja kaloille tapahtuu, kun pohjavesivirtaamat vähenevät? Matalan Halkjärven tilanne heikkenee merkittävästi.

Projektin esittelijät vastasivat, että kalatalousselvitys tehdään ilman muuta.

Kalle Kaase uskoi, että vedenotto johtaa Halkjärven kuolemaan.

Kaskistossa sijaitsee kauan sitten suojeltu Yrttikorpi. Laajempi Kaskistonkorpi sisältyy soidensuojeluohjelmaan. Se ulottuu osittain tutkimusalueelle.

Kesäasukas Martti Karp ihmetteli, miksi Paimio on lähtenyt Salon seudun kuntien vesihankkeeseen.

– Paimio on pilannut vedenottamonsa, kun on antanut myydä soran kuopasta, jossa vedenottamo sijaitsee. Paimio voisi hankkia vetensä Turun suunnasta.

Aaro Toivokoski muistutti, että kaskistolaiset ovat itsekin joutuneet kokemaan vesipulaa viime ja toissa kesänä. Someron kunta saattaa tarvita Kaskiston veden tulevaisuudessa.

– Mikäli lupa myönnetään Salon seudun kunnille, Someron pitää varata itselleen oikeus ainakin 3000-4000 kuution ottoon, naapurikylän Eero Kalliola tuumi.

Vastaan pistetään viimeiseen asti, tiedotustilaisuuden osanottajat totesivat.

– Jos tutkimuksiin annetaan lupa, vesi menee saman tien.

Maanomistajat ja asianosaiset voivat ottaa kantaa tutkimuslupaan lähettämällä kirjallisen vastineen Someron ympäristönsuojelulautakuntaan tai ilmaisemalla mielipiteensä lautakunnan kokouksessa 11.4., jolloin lupahakemusta käsitellään.