Vuonna 2010: Lampurit valmistautuvat yhteistyöhön markkinoinnissa

0
- Kotimaisuus on voimavara, muistuttaa Kimmo Klossner.

Somero-lehti 27.4.2010

Teksti ja kuvat Sauli Kaipainen

Somerolainen lammastalous on lähdössä yhteisenä rintamana koko valtakunnan kattaville markkinoille. Kontakti ostajaan on otettu, joka on lupautunut hankkeeseen mukaan.
Lampaanlihan kysynnän ja tarjonnan välillä on ammottava aukko. Tuotanto ei riitä kattamaan yhä kasvavaa kysyntää. Kuluttajat kaipaavat tuoretta, kotimaista lampaanlihaa kauppoihin ympäri vuoden.
Somerolaiset lampaanlihantuottajat ovat miettineet keinoja tilanteen korjaamiseksi. Suoramyynti on työläs toteuttaa, ja yksittäisten tuottajien on vaikea saada aikaan uskottavuutta isojen lihatalojen silmissä.
Lisäksi hommalta on puuttunut vetäjä, joka nyt on löytynyt Somerolle marraskuussa muuttaneesta Kimmo Klossnerista . Halikon, Lohjan ja Nummelan Prismojen herkkutiskejä yrittäjänä hoitavalla Klossnerilla on käytettävissä valmiita suhteita tukkuportaan suuntaan.
– Ostaja on tiedossa; iso tunnettu lihatalo, joka haluaa saada myyntiin lampaanlihaa tasaisesti ja jatkuvasti ympäri vuoden, Klossner selvittää.
Riittävä saanti tarkoittaa sitä, että tuottajia on mukana monta. Tavoitteena on lähialueen lampureiden omistama ja pyörittämä toimija, joka todennäköisesti olisi osakeyhtiö.
– Toiminnan yksityiskohdista on tarkoitus neuvotella lampureiden kesken. Sopimustuotantoon tarvitaan 2 000–3 000 karitsaa, joka tarkoittaa noin puolitoistatuhatta uuhta. Se tältä alueelta löytyy, laskee lautelalainen lampuri, Kari Kotikoski.

Ahvenanmaanlampaat ovat ilmeikkäitä ja monen värisiä. Talja on arvokas ja monikerroksinen.

Lampureiden yhteishanke lähtee kilpailemaan laadulla

Rakenteilla olevassa lihanvälitysketjussa lampurit hoitavat tuottamisen. lampureiden yhteisesti omistama yhtiö ostaisi teurastuksen sekä lihanleikkuun palveluna muualta, ja hoitaisi myös tuotannon markkinoinnin tukkuportaan suuntaan.
Nimi pitäisi keksiä ensimmäisten asioiden joukossa. Se voisi olla Oy Someron Luomulammas Ab, mutta luultavasti nimeen pitää sisällyttää Varsinais-Suomi, sillä heti naapurikaupungin puolella Kiikalassa on pari isoa lammastilaa, jotka mielellään nähtäisiin mukana.
Kimmo Klossner ja Kari Kotikoski toteavat luomutuotannon olevan tavoitetila. Luomu on lisäarvo, ja sille on eniten kysyntää. Lammastilalla luomutuotanto on järjestettävissä myös luontevasti. Ainakin ensi vuoteen menee, että tuotanto saadaan kohdalleen.
– Karitsoita ei tule ihan nappia painamalla. Mutta mahdollista on, että jo syksyllä lihaa voisi olla uuden toimijan kautta saatavissa, pohtivat hankkeen kehittelijät.
Lihan tuoreus on lisäarvo, jota suomalaiset kuluttajat haluavat. Pakastetun lihan käyttö olisi mahdollista, mutta Kimmo Klossner korostaa laatuajattelua kaiken lähtökohtana.
– Hinnalla me emme pysty kilpailemaan Uuden-Seelannin lampaan kanssa, mutta laadulla pystymme nokittamaan sen mennen tullen.
– Kotimaisuus on voimavara, sillä se mielletään turvalliseksi ja ulkomaista tuotantoa monin verroin myös paremman makuiseksi. On sääli, että mistään ei ole saanut paikallista lihaa, vaikka juuri näillä seuduin sitä tuotetaan, Klossner pohtii.
Kari Kotikoski kertoo miettineensä lihakaupan toimintamallia pitkään.
– Tähän asti on puuttunut se, joka tätä lähtisi vetämään. Kimmosta saadaan sekä konsultti että markkinointipäällikkö. Suurin homma on ohitettu, eli kontakti ostajaan on löydetty. Yhtiö tulee auttamaan tuottajia niin lupien haussa, markkinoinnissa kuin myös logistiikassa.
Kimmo Klossner tekee päivätyönsä Gourmet Herkkukeidas Oy:n osakkaana. Palvelutiskit ovat kolmessa Prismassa, ja myyjiä on 17. Aiemmin Klossner oli K-kauppiaana Taivassalossa. Lihapuolen ohella yhtymäkohtia on juustojen tekemiseen, sillä hänen isoisänsä isoisä muutti 1800-luvun puolivälissä Sveitsistä juustomestariksi Suomeen.
Kimmo Klossner on asunut puolisonsa Marika Klossnerin kanssa Saarentaan kylässä marraskuusta lähtien. Mukana tuli viisi lampaiden paimennuksen hallitsevaa bordercollieta ja katras ahvenanmaanlampaita. Swedun Paimennuskoulu pyörittää koirien koulutusta Someron lisäksi entisessä asuinpaikassa Piikkiössä sekä myös Paraisilla.
Saarentaan peltoaukealla sijaitsevan tilan ensi kertaa nähdessään Kimmo Klossner kertoo olleensa myyty siinä paikassa.
– Somero vaikuttaa oikein mainiolta paikalta, on täällä niin paljon rauhallista. Ei kohise eikä humise liikenne korvissa, lukuun ottamatta yhtenä päivänä ylilentänyttä ilmavoimien MI8-helikopteria, Kimmo Klossner kehuu.