Vuonna 2010: Somero kasvaa yrittäjien voimin – avoin työpaikka on ainoa mahdollisuus pysäyttää väkiluvun lasku

0
– Kun riittävästi ammutaan, osa kudeista menee vanhoihin reikiin, eikä enää tunnu niin pahalta, kuvaa Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski virkaansa niinä aikoina, kun kaupungilla menei todella huonosti.

Somero-lehti 13.4.2010

Teksti Sari Merilä

– Kenelläkään Someron ulkopuolisella ei ole hajuakaan siitä, mitä täällä pitäisi tehdä, aloitti Petri Parviainen Someron yrittäjyyden iltakoulun.
Petri Palviainen tuli Somerolle kertomaan Y4-ideologiasta, jolla yhteiskunnan hyvinvointia kehitetään yrittäjyyden avulla. Y4, joka muodostuu sanoista yrittäjyys ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä, on valittu Euroopan parhaaksi yrittäjyysaloitteeksi.
Elinvoimainen yrityselämä on ajatusmallin mukaan paikkakunnan hyvinvoinnin perusedellytys. Jos ei ole töitä, ei ole asukkaitakaan.
Palviainen korosti puheessaan yhteistyön ja hyvän yritysilmapiirin tärkeyttä.
– Yhteinen tahto kannattaa kirjata ylös, mutta sen on pidettävä sisällään ainakin viisi konkreettista tointa asioiden eteenpäin viemiseksi. Keski-Suomessa tällä on saatu aikaan tavattoman hyviä tuloksia, kun yhteisen tahdon noudattamiseen on sitouduttu vähintään viideksi vuodeksi.
Palviainen ehdotti kaupungille Y4-neuvottelukunnan perustamista yrittäjyysilmapiirin parantamiseksi. Jäseniksi hän suositteli esimerkiksi kaupunginjohtajaa, yrittäjäyrityksen edustajaa, MTK:n edustajaa ja paikallislehden päätoimittajaa.

Kari Koski

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, mutta valmista malliakaan ei ole

Uusikaupunki koki rajun mullistuksen, kun 1990-luvulla työttömyysaste nousi nopeasti lähes 34 prosenttiin.
– Näin korkea työttömyysaste koskettaa jo jokaista perhettä, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski kertoi.
Kaupunki joutui pakon edessä keksimään selviytymiskeinoja.
– Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, mutta mitkään mallit eivät suoraan sovi kenellekään. Jokainen kunta on omanlaisensa.
– Eikä vastoinkäymisistä ei pidä lannistua. Kun on kyse yritysmaailmasta, aina tulee konkursseja tai taantumia. Yritysten saaminen on paikkakunnan elämän A ja O. Jos ei ole yrityksiä, ei ole töitä, ja jos ei ole töitä, ei ole ihmisiä. Jos kaupungilla ei ole asukkaita, ei tarvita palvelujakaan, ei yksityisiä eikä julkisia, Koski kiteyttää.
Koski painotti puheessaan, että se ei riitä, että vain kaupungin elinkeinoelämä on aktiivinen, vaan yrittäjähankinnassa on oltava kaikkien tahojen täysillä mukana.
– Kaikki yrittäjät otetaan meillä aina vastaan henkilökohtaisesti, eikä vastata vain puhelimeen, että katso tiedot netistä. Yrityksen koollakaan ei ole merkitystä, vaan kaikkia kohdellaan samalla tavalla, Koski muistuttaa.
Koski totesi myös, että kaupungin on oltava johdonmukainen ja joustava, jotta uuden yrittäjän on mahdollisimman helppo aloittaa toimintansa. Tämä koskee esimerkiksi lupa-asioita. Naurahtaen hän jopa totesi, että rakennustarkastajan on ajeltava töistä melkoisen mutkan kautta kotiin, jottei näkisi kaikkia jo pystyssä olevia halleja.
– Tärkein markkinoija on tyytyväinen yrittäjä. Hän mainostaa kaupunkia muun muassa yhteistyökumppaneilleen. Kun yrittäjä saa hyvää kohtelua, hän muistaa sen toisen yrittäjän kanssa keskustellessaan, Koski neuvoo.
Uusikaupunki on ponnisteluissaan onnistunut, sillä tänä päivänä työttömyysprosentti on 11,9.
Koski halusi kuitenkin myös muistuttaa, että vaikka yrityshaku kaupungissa on kuinka aktiivista tahansa, jo olemassa olevien yritysten kehittäminen on kuitenkin ykkösasia.

Leo Haltsonen

Tarkoitus pyhittää keinot

Someron kaupunginjohtaja Leo Haltsonen kertasi Someron elinkeinoelämän muutoksia aina 1980-luvulla palkatusta ensimmäisestä elinkeinoasiamiehestä 15 vuotta kestäneeseen yhteistyöhön Salon Yrityspalvelukeskuksen kanssa.
– Se yhteistyö oli tuskaista aikaa. Haluttiin oma ihminen hoitamaan elinkeinoelämää, mutta sopimuksesta oli vaikea päästä irti.
Vuonna 2007 Somero valmistautui kuntaliitoksiin palkkaamalla oman kehittämispäällikön. Ja vuonna 2009 perustettiin elinkeinolautakunta.
– Meillä virkamiehillä on kuitenkin opittavaa. On tilanteita, joissa olemme liian tarkkoja tai vastaavasti liian hölliä. Täysin yhtenäistä kulttuuria ei ole. Siihen ajatusmalliin, että tarkoitus pyhittää keinot, ei olla menty, mutta siihen suuntaan ollaan kulkemassa, Haltsonen totesi ja muistuttaa samalla:
– Nyt on yrittäjillä näytön paikka, investoikaa! Ja kunnalla on näytön paikka, työllistäviä vaikutuksia on vietävä vahvasti eteenpäin.
– Meidän on siirrettävä palvelutuotantoa yksityisille, eli ulkoistettava, niinkuin tämän päivän termi kuuluu. Näin annetaan mahdollisuus uusille yrittäjille. Erityisesti tämä koskee tällä hetkellä hyvinvointipalveluja.

Mauri Salo

Somero kaipaa 50 uutta työpaikkaa vuodessa

Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Salo korosti me-hengen tärkeyttä.
– Meidän on kasvatettava luottamuspääomaa. Meidän pitää luottaa toinen toisiimme, antaa vastuuta ja velvoitteita. Meillä on kaikki lähtökohdat onnistumiseen.
– Yrittäjille on sallittava villi ja vapaa kasvu, vaikka tietysti lakia noudattaen.
– Paras keino pysäyttää väkiluvun lasku on avoinna oleva työpaikka ja riittävä asuntotarjonta. Jos saisimme vuosittain viisikymmentä työpaikkaa lisää, niin tuolla jossakin häämöttäisi täystyöllisyys, Salo visioi.