Yrittäjä, asiakas: yritysten kohtalo riippuu nyt sinusta

0

Kuinka monta yritystä tulee kaatumaan seuraavien kuukausien aikana? Nykyinen pandemia ja sen mukana tuomat rajoitukset iskevät nyt erityisesti pienyrittäjiin, joista pitkälti koko Suomen talous koostuu.
Suomessa on noin 300 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä. Erilaiset valtion lanseeraamat tukitoimet ja joustavat maksusuunnitelmat helpottavat pahimmassa kriisissä olevia pienyrittäjiä. Nämä toimet eivät kuitenkaan kata menetyksiä kokonaisuudessaan, joten vastuu siirtyy luonnollisesti yrittäjille ja kuluttajille.
Yrittäjien ei kuitenkaan tule vain odottaa valtion ja asiakkaiden pelastusta vaan ottaa ohjat omiin käsiinsä.
Matkailu- ja ravintola-ala, kulttuuritoimijat ja monet pk-yrittäjät ovat pakon edessä joutuneet keksimään uusia liiketoimintamalleja. Monet ravintolat, Michelin-tähdillä tai ilman, ovat aloittaneet annosten ulosmyynnin ja kotiinkuljetukset.
Napue Ginistään tunnetuksi noussut suomalaistislaamo Kyrö Distillery alkoi poikkeustilanteessa tuottaa kohtuuhintaista käsidesiä ja vältti näin lomautukset. Urheilujoukkueet ovat kiskaisseet haalarit ylleen ja tarjoutuneet auttamaan maatalouksia.
Poikkeusoloissa kaikki ylimääräinen karsiintuu ja huomio kiinnittyy toimivan yhteiskunnan perustuksiin: perhe, terveydenhuolto, turvallisuus, koulutus ja taloudellinen vakaus. Nyt on keskityttävä tiukasti ydintoimintoihin ja laitettava rönsyilyt jäihin.
Mikäli tuotteesi tai palvelusi lukeutuu niin sanottuun hyvän päivän ylimääräiseen kulutukseen, on vaihtoehtoina myydä tulevaisuutta lahjakorttien muodossa tai siirtyä väliaikaisesti sinne, missä uusi tilanne on luonut uutta kysyntää.
Uusien asiakkaiden hankkimisen sijaan nyt kannattaa keskittyä vahvistamaan yhteistyötä olemassa olevien asiakkaiden kanssa.
Muutostarve innovoinnille koskee pk-yritysten lisäksi myös valtiota, kaupunkeja ja suuryrityksiä. Miten tuemme kansalaisia muutoksessa ja mitä toimia luomme vastaavien tilanteiden ratkomiseksi tulevaisuudessa.
Muutos on pakottanut tekemään ennätysvauhdilla asioita, jotka ovat jääneet aiemmin vain ajatusten tasolle. Esimerkiksi Helsingissä jokaiselle yli 80-vuotiaalle soitetaan, kysytään vointi ja tarjotaan esimerkiksi kauppa-apua kaupungin toimesta.
Valtioiden välinen tiedonvaihto ja yhteistyö on tilanteen myötä parantunut ja kantaa varmasti myös kriisin jälkeenkin. Ekologinen jälleenrakentaminen ja kulutuskäyttäytymisen muutos ovat koronanjälkeisen maailman keskiössä.
Valummeko aiempia taantumia vastaavaan kuoppaan vai hyödynnämmekö muutoksen tuomia mahdollisuuksia.
Etätyöskentelyn lisääntymisen ja turhan liikkumisen vähentämisen vaikutukset näkyvät jo päästöjen vähentymisenä ja suurkaupunkien ilmanlaadun parantumisena.
Ihmiset ovat löytäneet uudelleen luonnossa liikkumisen riemun ja pysähtyneet elämän perusasioiden äärelle.
Ei niin paljon pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Naapuriapu on palannut keskuuteemme ja yhteisöissä autetaan toinen toisiamme entistä aktiivisemmin. Hygieniakäyttäytyminen on parantunut ja käsienpesusta on tullut jälleen osa tervettä arkea.
Vessapaperia on hamstrattu nyt varmasti koko vuoden tarpeisiin. Pidetään järki päässä, toisistamme, yrityksistämme ja yhteisöistämme huolta, vedetään hetki happea ja innovoidaan uutta.

Timo Luukkola
opiskelija/yrittäjä