Etäopetus oli kokemus, josta voi napsia käytäntöjä lähiopetukseen

0
Pitkäjärven koululaiset osittain pitivät etäkoulusta, osittain eivät. Eniten heillä oli ikävä kavereita. Joukko palaili torstaina lähikouluun. Edessä oleva Ella Paija tuumasi, että on sekä kivaa että outoa olla taas lähikoulussa. Aimo Kurvinen (vieressä oikealla) olisi voinut jatkaa etäopetusta, koska se sujui ihan hyvin kotona. Pitkäjärven eka- ja tokaluokkalaiset sekä vitos- ja kutosluokat olivat paikalla turvavälein. 3.-4. luokat tulivat torstaina vasta kymmeneksi. Alkumetreillä porrastus ja etäisyyden pitäminen toimivat.

Someron koulujen opettajat ynnäävät, mitä etäopetusjaksosta jäi käteen. Vaikka hankaluuksiakin oli, niin paljon on hyödynnettävissä jatkossa lähiopetukseen.

Niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin tietotekninen osaaminen lisääntyi. Jättimäinen digiloikka tehtiin yhdessä. Siinä edesauttoi, että Somerolla on aikaisessa vaiheessa aloitettu ennakkoluuloton digitekniikan käyttö koulussa.

Yksi onnistumisen tae oli, että oppilaat saivat koulusta lainaan Chromebookit, mikäli heillä ei ollut omia laitteita. Etätyö sujuvoitui.

– Moni oppija taatusti löysi uusia ominaisuuksia itsestään sekä tavastaan työskennellä ja oppia. Moni pääsi selkeästi loistamaan tällä tavoin työskennellessä, toteaa luokanopettaja Jouni Seppänen.

Erilaisten ohjelmien käyttö on nyt helppoa myös lähiopetuksessa. Esimerkiksi sähköisten läksyjen antaminen on yksi käyttökelpoinen lisä lähiopetukseen.

– Hyödyntää voisi myös videopuheluiden käyttöä, jos oppilas on esimerkiksi sairaana kotona, mutta ei niin kipeä, ettei jaksaisi seurata opetusta, pohtii Oinasjärven koulunjohtaja Satu Koivuniemi.

– Henkilöstön yhteydenpidossa voisi käyttää enemmän Meet-kokouksia pienemmällä porukalla kokoontuessa, esimerkiksi kun on muutoin vaikea löytää yhteistä aikaa tai paikkaa, miettii pienluokan opettaja Susan Jäntti Joensuun koululta.

3.–4. yhdysluokkaa Oinasjärven koulussa opettava Ruut Saarimäki uskoo, että Hangouts ja Meet tulevat jatkumaan oppilaiden kommunikointivälineenä.

– Sen sijaan minä en niitä kaipaa. Sosiaalinen lähikontakti on opetuksessa alakoululaisen kanssa äärimmäisen tärkeää. En usko, että etäopetuksen aikana Meet riitti korvaamaan lähikontaktin, vaikka hyvä apuväline olikin.

– Tulevaisuudessa voisin enemmän antaa kotitehtävinä nettipohjaisia tehtäviä nyt kun niiden tekemistä on harjoiteltu, sanoo Saarimäki.

– Etäopetuksen aikana loputkin meistä osallistui VILLE-oppimisympäristön koulutukseen ja saimme otettua sen käyttöön kaikille oppilaille. Sen käyttöä jatkamme myös lähiopetuksessa. Lisäksi jo aiemmin käytössä ollutta Google Suite -alustaa hyödynnetään jatkossa luultavasti enemmän, kertoo luokanopettaja Henna Hakamäki Pitkäjärven koulun henkilökunnan mietteet.

Etäopiskelu sujui vanhemmilta oppilailta

Mitä vanhempi oppilas, sitä helpompaa etäopiskelu heille oli. He osaavat jo monia opiskelussa tarvittavia taitoja ja pystyvät itsenäiseen työskentelyyn.

Oppilaat tuntuivat innostuvan tehtävistä ja urakkamenetelmästä, kun tehtävät sai tehdä omassa järjestyksessä ja oman aikataulunsa mukaisesti.

– Meillä oli käytössä useampia alustoja, joilla toimimme. Tehtävät tulivat aamuisin Google Classroomiin kello 8. Useat oppilaat aloittivat tehtävien teon jo silloin, eli tuntia aiemmin kuin tavallisesti, kertoo Maarit Laurento, joka opettaa 4. luokkaa Joensuun koululla.

Hän piti tehtävistä kirjaa.

– Tehtävät tehtiin hyvin ja huolella. Oppilaat tekivät kiitettävästi erilaisia ylimääräisiä bonustehtäviäkin.

Lukion pitkää matematiikkaa opettava Sirpa Rietz sanoo etäopetuksen parasta olleen se, että jokainen oppilas sai apua vuorollaan.

– Luokassa ei aina huomaa kuka viittaa ensin, mutta etäopetuksessa olen purkanut kysymyksiä sitä mukaa kun olen nähnyt niitä tulleen. Niihin vastaaminen monesti onnistuu myös vielä oppitunnin jälkeen.

– Nimenomaan tuo ongelmien esittäminen eri lailla, kullekin tyypillisesi, on kiehtonut. Aion jatkaa lähiopetuksessa, että ehtisin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin paremmin ja pyyntöjärjestyksessä. Jos jotain ei ehdi tunnilla tai välitunnilla kysyä, niin käytämme jatkossa näitä etäopetuksessa löydettyjä väyliä avun pyyntöön ja antoon, sanoo Rietz.

Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen apua

Osa eka-, ja tokaluokkalaisista ei ollut kovin innostunut käyttämään nettimateriaaleja.

– Ekaluokkalaisilla ei vielä ole niin hyvää tietoteknistä taitoa, että he osaisivat itsenäisesti esimerkiksi kirjautua kaikkiin oppimispeleihin netissä. Kirjautumistunnuksia ja salasanoja kertyi melkoinen määrä etäjakson aikana. Pienet oppilaat eivät millään pystyneet hallitsemaan ja muistamaan kaikkia tunnuksia. Nettimateriaalien käyttö vaati huoltajilta suurta panosta. He olivat kyllä kiitettävästi mukana, kiittää ekaluokan opettaja Petra Korpela Joensuun koulusta.

Samoilla linjoilla on ekaluokan pienryhmää opettava Emmi Ali-Yrkkö.

– Mitä nuoremmista oppilaista on kyse, sitä enemmän he tarvitsevat aikuisen apua oppimisessa.

Ali-Yrkön oppilaista suurin osa kävi lähiopetuksessa.

– Tunnelma koululla oli leppoisa. On ollut aikaa antaa hyvin yksilöllistä opetusta ja huomiota lapsille. Mielestäni moni lähiopetuksessa olleesta lapsesta teki valtavan harppauksen oppimisessa.

Opettajat ovat yhtä mieltä, että jos lapsella on suuria vaikeuksia oppimisessa, hänen auttamisensa on helpompaa lähiopetuksessa. Pienessä ryhmässä saa henkilökohtaista opetusta.

Sari Seppänen teki etäopetusta laaja-alaisen erityisopettajan roolissa. Hän antoi apuaan eri-ikäisille oppilaille, joilla oli haasteita ennen kaikkea lukemisessa ja kirjoittamisessa, sekä sellaisille, jotka tarvitsivat motivointia ja aikuisen tukea tehtävien tekemisessä.

Hän sanoo, että Meet-tapaamiset oppilaiden kanssa antoivat hyvän kuvan siitä, miten oppilas selviytyy kotona tehtävien tekemisestä ja kuinka motivoitunut hän on niitä tekemään.

– Keskustellessa tuen tarpeet tulivat hyvin esille ja myös se, mitkä työskentelytavat he kokivat mieluisiksi. Meetit antoivat etäoppimiseen myös sen sosiaalisen kanssakäymisen aspektin.

– Yhteydenpito koteihin oli runsaampaa kuin mitä lähiopetuksessa olen ehtinyt tehdä, huomasi Seppänen.

– Vanhemmat ovat oppineet lapsistaan ja heidän opiskelutasostaan lisää asioita. Lapset ovat oppineet kaipaamaan koulun tuomaa päivärutiinia ja myös itseohjautuvuuden taitoja sekä opettajat uusia keinoja opetuksen pitämiseen. Etäopetusjakso oli positiivinen kokemus opettajaurallani, toteaa Sari Seppänen.

Joillekin lapsille etäopiskelu sopi hyvin

Apulaisrehtori ja viidennen luokan opettaja Jani Mäenpään yllätti joidenkin oppilaiden tehokkuus ja innokkuus.

– Monelle vilkkaalle ja hieman keskittymisvaikeuksia omaavalle oppilaalle etäkoulutyöskentely on voinut osittain sopiakin.

– Jotkut lapset pystyivät keskittymään paremmin, koska saivat tehdä ihan yksin omassa huoneessaan tehtäviä, huomasi opettaja Susan Jäntti.

Hän sanoo, että joidenkin oppilaiden kanssa suhde muuttui läheisemmäksi, kun kommunikoitiin uudella tavalla, esimerkiksi paljon viestein ja kahden kesken videopuheluin.

– Oli kiva antaa tehtäviä, jotka toteutettiin esimerkiksi kotoa löytyvillä tavaroilla tai ulkona. Tällaisia tehtäviä tulee harvemmin tehtyä koulussa kuvaamataidontunnilla. Oli ihana vastaanottaa luovia töitä, yllättyä ja ihastua, kun valmiit työt tulivat kuvina wappiin.

Jouni Seppäsestä henkilökohtaisen palautteen antaminen oli äärimmäisen palkitsevaa.

– Siihen suurin aikamäärä työpäivästä kuluikin. Kun sitä oli mahdollista tehdä, se oli hienoa. Lähikoulussa isossa ryhmässä se ei onnistu näin.

Maarit Laurennon mielestä täsmäpalautteen antaminen oli helpompaa kuin luokassa.

– Kun oppilaat lukivat ääneen tekstejä, pystyin opettajana keskittymään kunkin oppilaan lukemiseen huomattavasti paremmin ja yksilöllisemmin etänä kuin luokassa.

– Opettajat ovat mielestäni edelleen hyvin perillä oppilaiden osaamistasosta. Haasteita voisi tulla enemmän, jos etäopetus jatkuisi pidempään, arvelee opettaja Jani Mäenpää.

Jouni Seppänen sanoo, ettei kaikkia tehtäviä pystynyt kontrolloimaan etänä. Esimerkiksi millä intensiteetillä ja missä vireystilassa ne oli tehty.

Meeteissä läsnäolo ja siellä jutustelu ja tekeminen antoivat hyvän kuvan oppilaiden sen hetkisestä tilanteesta kotona, missä mennään esimerkiksi oppilaan hyvinvoinnin suhteen. Jos oli aihetta huoleen, ne pystyttiin hoitamaan suhteellisen hyvin.

Susan Jäntti huomasi, että osalle oli selvästi vaikeaa jutella Meeteissä omia kuulumisia tai vastata kysymyksiin.

Luokassa hiljaa olevat näyttävät olevan näkymättömissä myös etäopetuksessa.

Oppimispelit avuksi, meet-tapaamiset käyttöön

Petra Korpela uskoo, että tietotekniikkaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään lisää opetuksessa, kunhan saadaan koronatilanne rauhoittumaan ja päästään turvallisesti käyttämään koulun yhteisiä tvt-laitteita ilman pöpöpelkoa.

– Netin oppimispelit ottavat entistä vahvemmin paikkansa opetusvälineenä. Meet-tapaamiset voivat myös lisääntyä huoltajien kanssa, esimerkiksi arviointipalavereissa, pohtii Korpela.

Etäopetuksen aikana hän sai huoltajilta mahtavaa palautetta.

– Palautteen avulla pystyin selkeyttämään ohjeita helppolukuisemmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Lisäsin huoltajien toiveesta päivän ohjelman lomaan pieniä välituntitehtäviä, jatkaa Korpela.

Opettajat kiittävät oppilaiden vanhempia aktiivisuudesta ja auttamisesta.

– Kodin ja koulun yhteistyö tiivistyi ja toimi hyvin, kertoo Pitkäjärven koulun henkilökunta.

Oppilailla oli ikävä koulukavereitaan. Opettajat ovat kaivanneet oppilaita sekä työkavereitaan.

– Kaipasin yhteydenpitoa koulumme henkilökuntaan. Toki yhteistyötä tehtiin, mutta normaalia vähemmän, toteaa Susan Jäntti monen mielipiteen.

Opettajien työmäärä lisääntyi

Koulua käytiin etänäkin paljolti lukujärjestyksen mukaan. Pikku hiljaa käytännöt muovautuivat luokille sopiviksi.

Hyvin usein opettaja aloitti joka päivä koulun tiettyyn aikaan yhteisellä videopuhelulla, jossa kaikki osapuolet olivat paikalla. Ennen kuin se oli mahdollista, opettajalta oli kulunut tunnin valmisteluun tovi jos toinenkin.

Ruut Saarimäki sanoo, että opettajan työaika hämärtyi etäopetuksen aikana.

– Tuntikokonaisuuksia on tullut rakenneltua aamusta iltaan ja viikonloppuisin. Oppilaiden unohtuneita tehtävien palautuksia on kyselty perään illallakin.

– Helposti tuli katsottua puhelinta, kun sinne tuli ilmoituksia palautetuista tehtävistä mihin vuorokauden aikaan hyväänsä. Toki tämä on osittain omakin valinta, kertoo Jani Mäenpää.

Yhteyksien pätkiminen tuotti hankaluuksia. Osa oppilaista putosi linjoilta kesken opetuksen.

– Jouduimme käyttämään sekä omia laitteitamme että oppilaskäyttöön tarkoitettuja koneita. Opettajien työkoneissa ei esimerkiksi ole kameroita, joten videoyhteyttä ei voinut käyttää lainkaan, harmittelee Pitkäjärven koulun väki.

Arviointi ja kokeet koetinkivenä

Arviointi ja kokeiden pitäminen oli vaikeaa. Haasteita toivat myös taito- ja taideaineet.

– Työskentelyä oli mahdotonta arvioida etänä ja monet tehtävät jäivät enemmän tai vähemmän omantunnon varaan. Esimerkiksi liikunta on ollut täysin yksinsuorittamista. Pallopelien säpinä voitonriemuineen ja pettymyksen sietoineen on ollut kadoksissa, sanoo Jani Mäenpää.

– Koen hankalaksi sen, että en näe kaikkien opiskelijoiden kasvoja (suuri osa pitää kameraa kiinni). Lähiopetuksessa näen kasvojen ilmeistä, onko selittämäni asia ymmärretty. Nyt olen ollut sen varassa, että opiskelijat kertovat, jos eivät ymmärrä. Pitkä matematiikka on haasteellinen oppiaine ihan luokkaopetuksessakin. Myös koeviikon pitäminen etänä, ilman että kukaan valvoo fyysisesti opiskelijaa on haasteellista, kertoo lukion opettaja Sirpa Rietz.

Pitkät istumissessiot puuduttivat kroppaa ja päätä. Päivän aikana tuli istuttua huomattavasti enemmän.

– Pyrin tauottamaan päivää taukoliikunnalla, mutta etenkin aamupäivän intensiivisyys tiiviine vuorovaikutuksineen vei usein mennessään. Tajusin vasta iltapäivällä, kuinka paljon olinkaan ollut paikoillani, kertoo Maarit Laurento.

Kaikki ovat joutuneet olemaan valtavan paljon tietokoneen ääressä.

– Se on yllättävän väsyttävää. On hyvä, että koulussa pääsemme taas työskentelemään monipuolisemmin, tuumaa Ruut Saarimäki.

Tehtävien tekeminen omaan tahtiin innosti

Satu Koivuniemi sanoo oppilaidensa tykänneen etäopetuksesta.

– He ovat ilmeisesti yrittäjähenkisiä, koska pitivät siitä, että saivat itse tehdä aikataulunsa tehtävien tekemiseen. Ainoastaan muutamat videokokoukset oli hoidettava tiettyihin aikoihin.

Oppilaista omaan tahtiin eteneminen oli palkitsevaa.

– Jopa niin, että sain palautetta: ”Ope, voidaanko jatkaa tätä sitten, kun mennään takaisin kouluun? Kun yhdet tehtävät on saanut tehtyä, voi suoraan jatkaa seuraaviin”, olivat oppilaat kysyneet Maarit Laurennolta.

Ruut Saarimäki uskoo etätyöskentelystä jääneen oppilaille päällisin puolin positiivinen kuva.

– Itse koen, että lähiopetus on oppilaille tasa-arvoisempaa. Voin koulussa vaatia koulutyöskentelyltä enemmän, sillä työskentely-ympäristönä se on kaikille sama. Eikä kouluruokailua keskittymiskyvyn ylläpitäjänä voita mikään, nauraa Saarimäki.

Jani Mäenpäästä etäopetuskokemus oli mielenkiintoinen ja avartava, mutta vain kun tiesi, että se on hetkellinen.

– Erityisesti pienelle oppilaalle, jolla on oppimisvaikeuksia, eikä kotoa löydy riittävästi tukea, pitkäkestoinen etäopiskelu on haitallista oppimisen kannalta.

Jatkossakin koulupäiviä, -viikkoja, -luokkia etänä?

Jouni Seppäsen mielestä digiin, päätelaitteisiin ja digimateriaaleihin pitäisi Somerolla panostaa enemmän. Niitä pitäisi olla jokaiselle oppilaalle. Nyt näin ei ihan ole.

– Tämä mahdollistaisi enemmän erilaisten etänä tehtyjen juttujen kaltaista työskentelyä, verkon, internetin ja erilaisten digimateriaalien hyväksikäyttöä. Se olisi kustannuksiltaan edullisempaa. Toki se vaatisi myös kehittäjiltä (kustantajilta) satsausta vielä laadukkaampiin opetusohjelmiin ja materiaaleihin, joita voisi hyödyntää järkevällä tavalla.

Seppänen sanoo, että monille lapsille tuottaminen näin avaa ihan uusia mahdollisuuksia.

– En kuitenkaan tarkoita, että se vanha tuttu kynä, kumi, paperi ja kirjamateriaali olisi turhaa. Sitäkin on oltava, ainakin toistaiseksi.

Seppäsestä etäkouluopetusjaksot jossain muodossa voisivat olla ideoimisen ja toteuttamisen arvoisia.

Maarit Laurento on samoilla linjoilla.

– Siinä missä konkreettiset koulurakennuksen tilat ovat rajalliset, pilvessä on tilaa lähes rajattomasti. Samalla irtisanoudutaan varsinaisista pulpeteista ja tehdään moderneja ratkaisuja.

– Siitä syntyy kustannussäästöjä kunnalle ja voidaan hyödyntää tämän kevään etäopiskelun tulos. Se on houkutteleva, hyvin erilainen, uusi, moderni vaihtoehto esimerkiksi sellaisille maallemuuttajille, jotka etsivät innovatiivista ratkaisua jälkikasvulleen.

Maarit Laurennon idea on, että kouluun perustettaisiin parin luokan ja opettajan tiimejä, jotka vuorottelisivat luokilleen etä- ja lähiopetusta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here