Luonto antaa runsaalla kädellä

0
Pertti Kujala valmistuu eräoppaaksi kesäkuun lopulla. Hän piti näyttötyön Häntälän notkojen maisemissa.

Maatilalla kasvanut Pertti Kujala muistaa, miten hän pienenä poikana kotitilansa peltoja traktorilla äestäessään väisteli töyhtöhyypän pesiä. Mustarastaan laulu tuntuu edelleen sulosoinnuilta.
Maalla varttuneille kehittyy Kujalan mielestä aivan erityinen luontosuhde ja samalla luontoa arvostava ja havainnoiva ajattelutapa.
Maailma vei miehen opiskelemaan maa- ja metsätieteellisen tiedekuntaan. Opiskelun aikana Kujala lunasti kotitilan itselleen ja on hoitanut maanviljelyä palkkahommien ohessa liki 40 vuotta.
Tuntuma maahan ja luontoon on säilynyt vaiherikkaan työuran lomassa. Hän on työskennellyt esimerkiksi eri osuuspankeissa 25 vuotta esimiestehtävissä.
Osa-aikaeläkeläisen uusin työkuvio on tarkastaa erään pankkiiriliikkeen metsälöitä pitkin maata. Tarkastusreissuillaan Kujala yöpyy asuntoautossaan metsäteiden varsilla. Hän halusi kehittää taitojaan yöpyä muullakin tavalla. Siksi Kujala päätti lähteä kartuttamaan erätaitojaan. Hän lähti opiskelemaan erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoa Eerikkilään Tammelaan.
Kujala myös halusi aikaa itselle, harrastuksille ja sille, mistä on haaveillut. Eli haistella, maistella ja kuunnella luontoa.
Hän sanoo, että luonnolla on tutkitusti mielenterveyttä kohtentava vaikutus.
– Kun luonnolle antaa vähän aikaa, niin paljon enemmän siltä saa takaisin, tietää somerniemeläinen.
– Halusin antaa itselleni luontoelämyksiä. Ja sellaista tekemistä, joka rauhoittaa omaa oloa ja mieltä.
– Menemällä luontoon rauhoittuu, eikä ruutuaika hallitse elämää. Koronaepidemia-aikaan monet ovat löytäneet luontoliikunnan ja sen antamat elämykset rauhoittavina ja elämää kantavina voimina.
Pertti Kujala on valmistumassa eräoppaaksi kesäkuun lopulla. Opiskelu on perehdyttänyt erätaitoihin. Majoitteiden ja eräruuan valmistuksen lisäksi on tutustuttu sieniin, kaloihin, lintuihin ja kasveihin, hankittu metsästäjätutkinto, ensiapuvalmiudet ja suunnistustaidot myös erämaassa. Osaamista on saatu myös yrteistä, saippuanteosta, eräperinteistä ja meditaatiosta luonnon helmassa.
Eerikkilän eräopinnot ovat liikuntapainotteisia ja tutuiksi ovat tulleet kalliokiipeily, fatbike-retket, umpihankihiihto, talvimajoittuminen lumeen Lapin erämaissa ja koskimelonta Itä-Suomen koskissa.
– Nyt tiedän, lauleleeko kotikoivussani laulu- vai mustarastas. Löydän tarvittaessa päivän eväät ja puhtaan veden suoraan luonnosta. Nyt jään henkiin luonnon armoilla paremmin kuin vuosi sitten, naurahtaa Kujala.
– Näillä opeilla pystyn viemään ryhmän turvallisesti luontoon, ohjaamaan ja opastamaan heitä.

Pertti Kujala

Pertti Kujalasta Somerolla on matkailun saralla mahdollisuuksia.
– Täällä on paikkoja, joihin tutustua ja joissa liikkua. Hienot järvet, loistavat puitteet ja sopivan helppokulkuista maastoa, joissa edetä ja nauttia luonnosta.
Hyvin usein unohdetaan, että paljon on myös heitä, jotka eivät niin vaan itse pyrähdä metsään. Heidät tulee huomioida; heidänkin tulisi saavuttaa luontoelämykset.
Koulutus avasi Kujalan silmät monella osa-alueella, myös kotiseudulla.
– Luonnossa liikkuminen ei ole pelkästään reppu selkään ja maastoon. Se voi olla niin monenlaista virikkeellistä toimintaa ja luonnosta nauttimista.
Hän toivoo, että luontomatkailualalla Somerolla ja lähiseudulla toimivat yrittäjät ryhtyisivät tekemään enemmän yhteistyötä. Kenties jossain vaiheessa pystyttäisiin tälläkin saralla luomaan uusia työpaikkoja.
– Yksi yrittäjä vuokraa esimerkiksi kanoottikalustoaan tai fatbikeja myös muille oppaille, jolloin vältytään turhilta kuluilta ja hyödynnetään paremmin olemassa olevaa kalustoa.
– Nykyisten yrittäjien tekemistä voisi kehittää verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Hieno esimerkki on Havuharjulle yhteistyöllä aikaansaadut laavu ja kuntoportaat, joissa kaikki voivat viihtyä ja liikkua.
Kujalalla on toinenkin toive.
– Vanhemmat, liikkukaa lastenne kanssa luonnossa ja opastakaa heille perusluontojuttuja. Jollei oma luonto-osaaminen riitä, voi ottaa yhteyttä paikallisiin eräoppaisiin, jotka järjetävät sovittavalle ryhmälle heidän haluamiaan eräaktiviteejä.
– Esimerkiksi Iso-Valkeen luontopolku laavuineen on mainio puolen päivän retki, jonne varusteena riittäisi vanhempien päiväreput eväineen. Eräopas voisi myös paistaa laavulla letut ja tarjota nokipannukahvit porukoille. Pullataikinan kypsyttely makkarakepin päähän kierrettynä olisi lapsille kova juttu.
– Myös Hovimäen leirintäalueelta olisi helppo järjetää maastopyöräilyretkia kuivia mäntykankaita pitkin esimerkiksi Iso-Valkeen laavulle ja takaisin. Tai opastettuja melontaretkiä Somerniemen suuntaan ja takaisin.
– Hiidenlinnankin seikkailuaktiviteetteihin voisi liittää muutaman tunnin luontoretken lapsiryhmän kanssa. Tai lasten ollessa kiipeilybaanalla, voisivat vanhemmat käydä patikoimassa ja nokipannukaffeella lähijärvellä, höystettynä eräoppaan kertomilla paikallisilla luontotarinoilla.

Eerikkilän eräopasopiskelijat tutustuivat Häntälän notkoreissullaan muihinkin Someron antimiin. Havuharjun laavu tuli tsekattua. Edessä vasemmalta Elli Piispa, Tarja Jaakkola (opettaja), Pertti Kujala ja Jenni Sirainen.

Upeat notkot

Erä- ja luonto-oppaiksi Eerikkilässä opiskelevat yllättyivät Häntälän notkojen omaperäisyydestä: jääkauden uurtamista laaksoista, laiduntavista eläimistä sekä laajasta kasvi- ja eläinkannasta.
– Notkot ovat upea retkeilykohde, etenkin jos kasvit kiinnostavat, totesi opiskelija Elli Piispa .
– Täällä voisi hyödyntää villiyrtteihin liittyviä juttuja, tuumasi opiskelija Jenni Sirainen .
Heistä notkojen maasto oli mieliinpainuva ja siellä on kohtuullisen helppo kulkea. Sinne voi tehdä mainiosti päiväretken. Notkoihin voisi liittää johonkin toisenkin somerolaisen tai lähitienoon luontokohteeseen tutustumisen.
Joukko oli mukana, kun somerolainen erä- ja luonto-oppaaksi opiskeleva Pertti Kujala suoritti näyttötyötään esittelemällä opiskelijatovereilleen ja opettajalleen Tarja Jaakkolalle Häntälän notkoja.

Pikkuapollo (kuva Manu Kärki)

Kujala kertoi, että notkoissa voi tavata muun muassa manner-Suomessa harvinaisen perhosen, pikkuapollon, joka on rauhoitettu. Tanhuvilla asustelee harvinainen isolaakasittiäinen ja perhoslajike, lehtohopeatäplä, sekä keväällä kukkivat pystykiurunkannus, mukulaleinikki ja sikoangervo.

Pystykiurunkannus
Mukulaleinikki

Pertti Kujala esitteli tovereilleen myös Havuharjun laavun ja kuntoportaat, uimahalli Loiskeen ja Baddingin kotitalon.
Kujala näytti, että Somerolta löytyy vaihtoehtoja liikkua luonnossa ja rakentaa retkiä. Opiskelutoverit voivat näin eräoppaina suositella Someroa myös luontomatkailukohteena.
Eerikkilän erä- ja luonto-oppaiden vastuuopettaja Tarja Jaakkola sanoi Etelä-Suomen olevan kehittyvää aluetta luontomatkailulle. Someron ja Tammelan kohteet ovat sopivan matkan päässä pääkaupungista.
– Tänne on helppo tulla. Metsät, luonto ja palvelut ovat lähellä. Täällä voi piipahtaa retkelle päiväksi. Torronsuon he ovat jo löytäneet. Nyt on aika lisätä joukkoon muita tutustumiskohteita, sanoi Jaakkola.
Hänestä retkiä voisi tarjota myös paikalliselle väelle, jolloin tuttuja nurkkia katselee eri tavalla.
Vesistöjäkin kulmakunnilla on paljon. Niitä voi hyödyntää matkailussa, esimerkiksi melonnan ja kalastuksen kautta.
Matkailutoimijoita on vähän. Opettaja Jaakkola laskee, että kysyntää on, mutta toimijoita on vähän. Yrittäjiä tarvitaan lisää ja yrittäjien yhteistoimintaa. Myös markkinoinnissa, mitä alueella on tarjolla, riittää sarkaa.
Tarja Jaakkola muistuttaa, ettei aina tarvitse samoilla luonnossa tai lähteä kauas erämaihin.
– Usein luonto-oppaan työ mielletään eräilyksi, erämaassa kulkemiseksi. Luonnossa voi vain oleilla.
Opas voi ”näyttää tien” lähellä olevaan luontoon. Yhdessä ihmetellään vaikkapa luonnon heräämistä.