Milla Arosen surmaajalle törkeästä kuolemantuottamuksesta alle kolmen vuoden tuomio – murhasyyte nurin

1
Milla Aronen

Milla Arosen kuolemasta murhasyytteessä ollut somerolainen Jyri Kristian Nieminen tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Tuomio annettiin muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä pahoinpitelystä ja hautarauhan rikkomisesta.Tuomittu pääsi saman tien vapaalle jalalle, koska hän oli jutun esitutkinnan aikana tutkintavankeudessa lähes yhdeksän kuukautta, eikä häntä käräjäoikeuden mukaan oikeuden mukaan ensikertalaisena voida enää pitää vangittuna. Mies vapautui jo toukokuussa käydyn oikeudenkäynnin jälkeen. Hän joutuu aikanaan kärsimään loput vankeudesta, kunhan tuomio saa lainvoiman.
Syytettyä ei tuomittu murhasta, koska käräjäoikeuden mukaan riittävää näyttöä teon suunnitelmallisuudesta ei ollut.
Aronen menehtyi viime vuoden kesäkuussa Somerolla, eikä Arosen ruumista ole löydetty laajoista etsinnöistä huolimatta.
Nieminen tunnusti kuulusteluissa aiheuttaneensa Arosen kuoleman lyömällä uhria kerran nyrkillä kasvojen alueelle. Surmatyö tapahtui Someron Somerniemellä Oinasjärventiellä Hossojankulmalla.
Niemisen mukaan hänellä ei ollut tarkoitus tappaa. Aronen on lyönnin seurauksena kaatunut maahan. Kuulusteluissa ei kuitenkaan selvinnyt se, miten Nieminen on hävittänyt Arosen ruumiin.
21-vuotias Milla Aronen katosi Someron keskustasta runsas vuosi sitten 8. kesäkuuta. Tapahtumahetkellä 21-vuotias Aronen suoritti varusmiespalvelusta Porin Prikaatissa. Etsintä muuttui 23. heinäkuuta henkirikostutkinnaksi, koska Arosen nimissä oli yritetty hakea yli 57 000 euron edestä lainoja.
Lainojen hakijana oli Nieminen. Ensimmäinen lainahakemus on tutkintamateriaalin perusteella tehty jo tunnin sisällä siitä, kun Aronen on oletettavasti menehtynyt. Niemisellä on ollut kesäkuun 2020 alussa ulosottolainaa yli 50 000 euroa, jonka lisäksi hän on ollut velkaa avopuolisolleen noin 10 000 euroa.
Koska tuomio ei ole lainvoimainen, Nieminen tai syyttäjä voi halutessaan valittaa siitä hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimpaan oikeuteen ja hakea siten muutosta käräjäoikeuden päätökseen.

1 KOMMENTTI

Comments are closed.