Somero ei pärjää yritysmyönteisyydessä maakunnan muille kunnille

0

Varsinais-Suomen alueen kuntien yritysmyönteisyyden keskiarvo on 3,07 (asteikolla 1–5). Tämä on selvästi maan keskiarvon (2,97) yläpuolella. Somero jäi kuitenkin Varsinais-Suomen kunnista häntäpäähän saaden keskiarvoksi 2,67.
Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 16.2.–13.5.
Kysely tehtiin sähköpostilla. Vastaajia oli koko Varsinais-Suomessa yhteensä 1 107.
Koko Suomessa kyselyyn vastasi 10 404 yrittäjää. Suomessa on Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan yhteensä 286 042 yritystä (pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous).
Maakunnan yrittäjäystävällisin kunta on Lieto, 4,18. Kolmen kärkikaartiin ylsivät myös Marttila, 4,09 ja Naantali, 3,89.
Häntäpään pitäjiksi jäivät Pyhäranta, 1,79, Pöytyä, 2,39 ja Vehmaa, 2,50.
Someron sijoitus oli 25 kunnan joukossa 18.
Isojen kuntien sarjassa Salo nappasi valtakunnallisen kolmossijan ja on Varsinais-Suomen listalla sijalla 9.
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, somerolainen Hanna Munter on tyytyväinen kokonaistulokseen.
– Iloitsemme alueemme menestyksestä. Olemme isojen maakuntien joukossa selkeästi yrittäjäystävällisin. Olemme kouluttaneet muutaman vuoden ajan luottamushenkilöitämme kuntavaikuttamiseen Vaikuttajavalmennuksessamme sekä valmentaneet kuntien viranhaltijoita. Rohkenen todeta, että tämä näkyy tuloksissa.
Someron Yrittäjien hallituksessa ei olla aivan samalla kannalla barometrin kanssa.
– Keitä tässä gallupissa on ollut vastaajina, siis tuossa yritysmyönteisyydessä? Kyllä näin yrittäjän silmin täällä on oikein hyvä yrittää. Tukiverkostoa muista yrittäjäkollegoista on paljon. Somerolaiset myös tuntuvat arvostavan paikallisuutta ostopäätösten teossa, ja tällöin yrittäjä kiittää, toteaa hallituksen jäsenistä Hegen Salongin Heidi Mäkinen .
Häntä komppaa myös The RedHead 33 -kampaamoyrittäjä, hallituksen jäsen Elina Riikonen .
– Minusta Somero on hyvinkin yritysmyönteinen. Tiedän, että kaupungin suunnalta myös tehdään tähän tähtäävää työtä. Tulos tosin vääjäämättä kertoo, että työmaata taitaa yhä olla.
– Nyt on hyvä hetki ottaa happea, tehdä ryhtiliike ja yrittäjien itsensä alkaa myös vaatia enemmän ääntään kuuluville kaupungin päätöksissä. Mielestäni paikallisten yrittäjien mielipiteet pitäisi ehdottomasti ottaa vakavasti huomioon. Huolestuttavinta on se, että tuloksen mukaan ainakaan yrittäjät itse eivät koe kaupungin olevan yritysmyönteinen, pohtii Riikonen.